|
 |
UUTISIA 10/2005
|
Suomen Sahat ry:n 60-vuotisjuhlaseminaarissa kuultua:
”Varttuneessa iässä, mutta nuorekas ja dynaaminen”
Itsenäisten sahojen yhdistys piti 60-vuotisen toimintansa kunniaksi juhlaseminaarin Helsingissä 10.11.2005 Kalastajatorpalla. Valtiovallan tervehdyksen esitti kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen lähes 150:lle osallistujalle, jotka edustivat monia eri sidosryhmiä. Vaikka sahat ovat eläneet tiukkoja aikoja viime vuosina, nähtiin tulevaisuudessa kuitenkin myös mahdollisuuksia.
Suomen Sahojen hallituksen puheenjohtaja, Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi totesi avauspuheenvuorossaan mm. että Suomen Sahat tunnetaan maassamme itsenäisten sahojen yhteisönä. Sanalla itsenäisyys on haasteellinen ja velvoittava merkitys kaikissa niissä yhteyksissä, joissa sitä käytetään.
Sahuri on paikallinen toimija, jolla on kasvot
Yhteistä kaikille vuosikymmenten saatossa syntyneille sahayrityksille on ollut kova ruumiillinen työ sekä yhteen hiileen puhaltaminen yrityksen toimintaan osallistuneiden perheenjäsenten kesken. Itsenäisellä sahalla on aina ollut isäntä, joka on itse osallistunut yrityksen jokapäiväiseen työhön ja tästä syystä tiennyt, mitä talossa milloinkin tapahtuu. Meillä on yrittäjinä kasvot, olemme siis paikallinen toimija ja meidän on toimittava siten, että uskallamme kävellä työntekijöidemme kanssa vastakkain kylän raitilla ihan milloin vaan, sanoi Virranniemi.
Hän esitti valtiovallalle toivomuksen, että yritysvarallisuuden siirrossa sukupolvelta toiselle kaikkia osakkaita kohdeltaisiin samalla tavalla, omistuksen määrästä riippumatta ja kun se on siirtymässä useimmiten vanhemmilta. Näin myös pienosakkaiden jälkeläisillä olisi enemmän motivaatiota sitoutua perheyrityksen johtotehtäviin. Eihän sukupolvenvaihdoksen tarkoituksena ole se, että jatkaja joutuu velkavankeuteen, päinvastoin verot pois uskaltavilta jatkajilta.
Juttu laajempana lehdessä…
Puistot ja leikkikentät mielekkäiksi
Lappset rakentaa lapsille ja vähän aikuisillekin
Rovaniemeläinen Lappset Group Oy on yksi Euroopan johtavista leikkipaikkavälineitä valmistavista yrityksistä. Lappsetin tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi erilaiset urheilupaikkavälineet sekä pihojen, puistojen ja katujen kalusteet. Tuotteiden raaka-aineena on pääosin vahva Lapin mänty. Lappset vie tuotteitaan yli neljäänkymmeneen maahan. Teollisuusneuvos Antero Ikäheimon vuonna 1970 perustama yhden miehen perheyritys on kasvanut kansainvälisesti merkittäväksi konserniksi, joka työllistää tänään 240 henkilöä. Konsernin liikevaihto on runsaat 37 miljoonaa euroa.
Rovaniemen teollisuusalue aivan kaupungin kupeessa pitää sisällään runsaasti menestyviä yrityksiä. Lapissa on tekemisen meininki. Toimitusjohtaja Juhani Kangas uskoo vahvasti yrityksensä innovatiivisuuteen. Lasten elämä on samanlaista kaikkialla maailmassa. Se on sananmukaisesti leikkiä ja Lappset haluaa olla leikissä mukana.
Lappsetin tuotannosta viennin osuus on 70 %. Suurimmaksi vientimaaksi on noussut Etelä-Korea ja muutoinkin Kaukoidän markkinat ovat kasvussa. Siellä suomalainen puu on kovassa huudossa, sillä esimerkiksi Kiinassa oma puu on jo pääosin hakattu. Lappsetin tuotteissa käytetään puuta noin puolet, metallia ja muovia loput.
Lapin mänty ei ilmaston muutoksien seurauksena ole enää yhtä laadukasta ja se asettaa erityisiä vaatimuksia puuosien valmistuksessa. Liimapuu onkin lisännyt suosiota myös leikkikenttärakenteissa, vaikka sydänpuun merkitys on edelleen tärkeä.
Hankasalmella valmistetaan aitoja puusuksia
Hankasalmella toimiva Suksitehdas Erkki Ylönen on nykyisellään tiettävästi maamme ainoa puusuksien valmistaja. Suksien valmistuksessa Ylösellä on pitkät perinteet, sillä hänen isänsä aloitti omissa nimissään suksien valmistuksen 1930-luvun alussa ja myös hänen enonsa ja muutkin sukulaiset olivat suksentekijöitä. Ylösen äidin puolelta sukuun kuului Uusitupa, joka oli aikanaan Suomen huomattavampia suksitehtaita. Parhaina vuosina Suksitehdas Erkki Ylönen valmisti lähes parituhatta puista suksiparia, viime vuonna Ylönen myi 117 paria suksia.
Erkki Ylönen on ollut puun kanssa tekemisissä jo pienestä pojasta lähtien, jolloin onkivapakin otettiin puusta. Sittemmin hän nuorella iällään ajoi metsästä puutavaraa hevosella, ja alkoi iältään 18 vuoden nurkilla sahata ja höylätä puutavaraa isälleen suksien raaka-aineeksi.
Erkki Ylönen muistelee olleensa iältään 23 vuoden paikkeilla aloittaessaan suksien valmistuksen. Apunaan hänellä on ollut veljensä, vaimonsa ja myös naapureita. Nykyisellään Ylönen valmistaa sukset lähestulkoon yksin, vaimon auttaessa ns. mallilla vetämisessä eli jyrsimen läpi työstettäessä suksen muoto.
Kun aikoinaan puusuksen arvo putosi, piti olla lasikuitusuksia. Jonkin aikaa Suksitehdas Erkki Ylönen valmisti myös lasikuitusuksia, mutta sitten jatkui sälerakenteisten puusuksien valmistus, joka jatkuu edelleen. Puusuksien kysyntä onkin viime vuosien aikana virkistynyt.
Erkki Ylönen ostaa puutavaran tukkina, sahaa omassa pihassaan ja antaa puutavaran olla tapulissa pari kolme kesää. Sen jälkeen raaka-aine katkotaan ja tuodaan kuivaushuoneeseen usean viikon ajaksi 70 asteen lämpöön.
- Sitten katsotaan, mistä tehdään pintaviiluja ja suksen sisällä olevia rakenteita, jotka höylätään ja katkotaan oksat pois. Oksaton ja suora raaka-aine tulee pintaan, sisärakenteessa voi olla pientä oksaa. Suksissa koivu on pääraaka-aine, sisällä on myös kuusta kevennyksenä. Nykyisin käytän punapyökkiä suksen pohjareunassa, ja jonkin verran hickorya ja mahonkia koristeena, kun tehdään koristeellisia suksia, Ylönen toteaa.
Sukset ovat lähteneet asiakkaille pääosin tehtaalta jo parin vuosikymmenen ajan. Ohikulkijat käyvät ostamassa, kun muistavat, että Hankasalmella on suksentekijä. Suksia ei ole tarvinnut mainostaa, vaan kauppa on käynyt.
Erkki Ylönen kertoo vaimonsa jo kyselleen, että milloinka mies malttaa jäädä eläkkeelle, kun parin vuoden päästä suksentekijällä lähestyy kahdeksan vuosikymmenen raja iän osalta.
- Jos virkeyttä ja terveyttä riittää, suksia kyllä nakertelen edelleen.
Ateljee, näyttelytila ja koti muhkeassa hirsitalossa
Nastolalainen Teemu Kaski on saanut pitkäaikaisen projektin päätökseen. Marraskuun lopulla Kaskea haastateltaessa, hän oli perheineen asunut viikon verran uudessa, jykevähirsisessä kodissaan Vehkosillantien varressa. Toiselta ammatiltaan Teemu Kaski on taidemaalari, ja uuden talon myötä hänellä on käytössään ateljee ja näyttelytila.
- Maalaushommaan sain kunnon työtilat ja hyvän valaistuksen. Näyttelytila on alakerrassa, ja tarkoitus on pitää jonkin verran näyttelytoimintaa. Talon toisen päädyn yläkerrassa on parvi, jossa maalaan ja alakerrassa on näyttelytila. Väliseinä erottaa talon asuinpuolen, jossa yläkerrassa on makuuhuoneet ja alakerrassa keittiö, olohuone, pesutilat ja kodinhoitohuone. Nyt on enemmän tilaa myös perheen tarpeisiin, ja kahteen kerrokseen rakentaminen oli järkevä ratkaisu, kertoo Teemu Kaski, joka aiemmin teki taidetta autotallissa.
Talonsa materiaalissa Kasken perhe päätyi hirteen puun lämminhenkisyyden ja hengittävyyden ansiosta. Hirsi on kooltaan 260 x 202 mm, mikä koko oli projektin käynnistyessä suurinta mahdollista eikä seinässä tarvita lisälämpöeristeitä.
- Kun itse olen allerginen, puu oli hyvä ratkaisu. Kun tämä on samalla taidepaikka, talosta saatiin itse suunnittelemana yksilöllinen ja erilainen hirsitalo, joka sopii maisemaan metsän ja kallioiden keskellä, hän jatkaa.
Hirsitalotoimittajaksi Kasket valitsivat Finnlamellin Alajärveltä. Kasket suunnittelivat talon, tekivät pohjapiirustukset, talotehtaan suunnittelijat tekivät toteutusmallin, johon sittemmin vielä tehtiin muutoksia. Kasket halusivat kaikki makuuhuoneet hirsitalon yläkertaan ja muutoinkin saivat itsensä näköisen talon.
Taloprojektin käytännön toimenpiteet käynnistyivät viime vuoden syyskuussa perustuksien tekemisellä, lokakuun puolenvälin jälkeen valettiin lattia valmiiksi, peiteltiin, ja talon pystytys alkoi tammikuun loppupuolella. Pystytys kesti noin seitsemän viikkoa, jolloin kattotiiletkin oli jo ladottu ja ovet sekä ikkunat olivat paikoillaan.
Talon ulkopuolelta hirret on pintakäsitelty vetämällä väritön pohjustus, päälle tuli kuultava puunsuoja omalla, lämpöisellä värisävyllä, jossa puu näkyy mahdollisimman paljon. Sisätiloissa kaikki hirsiseinät ja sisäpaneelit on käsitelty Osmocolorin puuvahalla, katot ovat valmiiksi valkolakattua kuusipaneelia, ja alakerran lattiat ovat klinkkerilaattaa. Yläkerrassa on mäntylankkulattiat. Saunassa hallitsevan puun lisäksi on vuolukivipaloista tehtyä taidetta. Sauna kokonaisuudessaan on tehty tervalepästä, ja saunan toteutuksesta on vastannut Mika Kunttu.
Hirsitalossa on kaikkiaan 13 säätöjalkaa. Talossa on 285 neliön kerrosala, huoneistoalan ollessa 267 neliötä. Ateljeen ja näyttelytilan osuus on 35 % talon pinta-alasta.
Puu-ja huonekalualan asiantuntijaseminaarin tunnusluvut kertoivat lisääntyvistä hankaluuksista
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaraporttien julkaisupaikat on nykykäytännössä hajautettu kiertämään Suomea. Lienee ollut kysymys hiukan painotetusta arvonnasta, koska puunjalostusalan tunnuslukupakettien jako tapahtui Seinäjoella 24.11.05. Etelä-Pohjanmaa on Uusimaan kanssa toisella sijalla, kun verrataan eri maakuntien huonekaluvalmistusta laskemalla yhteen valmistajien kokonaismyynti samaan summaan. Alkutuotantovaltaisella Etelä-Pohjanmaalla on mööpelivalmistuksen talousvaikutus aivan eri luokassa kuin esim. Hämeessä ja Uudellamaalla.
TE-keskuksissa työskentelevät toimiala-asiantuntijat olivat otsikoineet Seinäjoen tiedotustilaisuuden retorisella kysymyksellä: Säilyttääkö Suomi asemansa merkittävänä puutuotteiden valmistajana Euroopassa?
Kun tarkastellaan minkä tahansa toimialan tulevaisuuden näkymiä on paljon merkitsevä mittauskohta alan investointien määrä. Toimialapäällikkö Arto Vallin esitti omassa seminaariosuudessaan Seinäjoella tilaisuuden dramaattisimmat käyrät, joiden mukaan vuoden 2001 jälkeen on huonekaluteollisuuden investoinnit olleet euroina laskien pienemmät kuin suunnitelman mukaiset poistot, ja käyrien leikkauksen jälkeinen kita suurenee edelleen aika-akselin suunnassa.
On toivottava, että painavimmat syyt tilanteen syntymiseen ovat sellaisia, joihin voidaan yhteiskunnassamme ainakin jollakin aikavälillä vaikuttaa. Toivottavia syitä ovat: nuorten haluttomuus jatkaa, jolloin sukupolvenvaihdos ei innosta, perintöverotus, alan yleinen seksikkyys nuorten mielestä, EU-direktiivien käyttöönoton ohjaus (= kuten VOC ja ATEX) jne. On hyvä, jos luettelosta puuttuu vielä muutama käyttökelpoinen syy. Näyttää siltä, että huonekaluteollisuus jakautuu menestyjiin ja menettäjiin. Parhaiten onnistuvat ne, jotka ovat yhteistoiminnassa jonkun toimivan ketjun kanssa. Verkottuminen, joka ainakin Pohjanmaalla on käynnissä, antaa myös potkua onnistumiselle.
Parhaimmat näkymät kalustealalla on KTM:n toimialaraportin mukaan erikoispuusepänteollisuudessa ja myös keittiöidenvalmistuksessa, koska tuonti
ei pääse niiden vastustajaksi markkinoilla.
Sahateollisuuden viimevuotinen tulos oli kehnonpuoleinen jopa niin, että useat sahat eivät päässeet edes nollatulokseen. Kuluva vuosi näyttää vielä vaatimattomalta, selviää toimiala-asiantuntija Kari Aravuon (Hämeen TE-keskus) esittelemästä puutoimialaraportin osiosta.
Vuonna 2004 Suomessa tuotettiin sahatavaraa 13,5 milj. kuutiometriä, josta vietiin 8,4 milj. kuutiota ja kotimaassa käytettiin 5,4 kuutiometriä.
Tänä vuonna sahatavaran tuotanto jäänee määrällisesti viime vuotisesta 0,8 – 1,0 milj. kuutiota.
Sahateollisuuden koneinvestoinnit olivat n. 100 miljoonaa euroa kolme ensimmäistä vuotta 2000-luvulla, viime vuonna 60 miljoonaa jäänevät kuluvana vuonna viimevuotisesta. Näin alhaalla ovat sahateollisuuden investoinnit olleet viimeksi vuonna 1996. Aravuo toi julki raportin esittelyssään myös huolen investointien liki yksinomaisesta kohdistumisesta jatkojalostukseen, jolloin sahaustoiminnan kilpailukyvyn säilyminen ja kehittäminen on uhattuna.
Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus kouluttaa hyviä puuseppiä
Lohjalla ja Vihdissä toimiva Länsi-Uudenmaan (LUKK) koulutuskeskus on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa opintoja kuudella eri koulutusalalla. Koulutuskeskuksessa on opiskelijoita yli 1900. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto antaa hyvät valmiudet ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammatti-, taide- ja tiedekorkeakouluihin. Moni pääkaupunkiseudulla toimiva yrittäjä on kertonut saaneensa hyviä puuseppiä juuri Vihdistä ja osa yrittäjistä on itse opiskellut ammatin siellä. Päätin käydä katsomassa miltä puuseppien opinahjo vaikuttaa.
Sovin tapaamisesta Puualan koulutusvastaavan Ari Toivosen kanssa, joka otti mukaansa yrittäjä Eero Kariston. Hän edustaa aikuisena ammatinvaihtaja-yrittäjää. Eero on toiselta ammatiltaan toimittaja, joka jätti päivätyönsä ja opiskeli artesaanipuusepäksi LUKK:ssa. Tekstin tekeminen vaihtui käsillä tekemiseksi ja Eero kertoo, ettei ole katunut uuteen työhön ja yrittäjäksi vaihtamista. Puusepän ammatissa yhdistyvät perinteiset käsityötaidot, uusin tekniikka ja nykyaikaiset menetelmät. Koulutuksessa on Toivosen mukaan keskeistä puuraaka-aineisiin tutustuminen ja puusepän peruskoneiden käytön opettelu. Puuseppä voi valmistuttuaan hakeutua töihin huonekalupuusepänverstaisiin, teollisiin tuotantotehtäviin, penkkipuusepän-, venepuusepän-, huonekalupuusepäntöihin, kiintokalusteiden, ikkunoiden ja ovien valmistajaksi. Vaihtoehtoja on siis varsin monia.
Koulutus painottuu enemmän teollisuuden tarpeisiin
Eero Karisto arvelee koulutuksen ehkä painottuvan tällä hetkellä enemmän teollisuuden tarpeisiin. Hän perusti pienen käsityöyrityksen ja tekee yksittäiskappaleina omia tuotteitaan. Hänen yrityksensa Puusepänliike Aucuparia entisöi myös vanhoja huonekaluja. Hän pitää erityisen arvokkaana myös sitä, että hän voi vuokrata työtiloja koulutuskeskuksesta samoin kuin voi käyttää koneita ja laitteita. Tiivis yhteys opinahjoon on jäänyt pysyväksi hänen valmistumisensakin jälkeen.
Ari Toivonen kertoo, että LUKK:ssa kuunnellaan tarkasti ammatillista neuvottelukuntaa, johon kuuluu alan yrittäjiä. Tieto koulutuksen toimivuudesta on heille tärkeä ja se mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää on olennaista. Eero Karistoa kiinnostaa koulutuksessa erityisesti käsityövaltaisen yksilöllisen työn opetus. Toivonen sanoo, että jos heiltä valmistuu artesaanipuusepäksi niin sopii pieneen puusepänyritykseen, jossa on 5-10 henkeä töissä. Siellä on koneilla tekemistä enemmän, aikuiskoulutuksessa taas keskitytään enemmän teollisuuden tarpeisiin.
Lue lisää lehdetä!
Lisäksi tässä numerossa:
• Penopen erityisosaaminen on toimiva työkalu puunjalostuskoneiden markkinoinnissa
• Yhteinen eurooppalainen metsäsektorin tutkimushanke valmistumassa
• Finnforestin uusi toimistotalo FMO Tapiola
• Puuseppämestarit kokoontuivat Suomen kädentaidot 2005 –messujen tuntumassa Tampereella
• Teollisuuden sivutuotteilla kysyntää nyt ja tulevaisuudessa
• Vuoden yritykset puusepänteollisuudessa vv. 1999-2005
ym. ym. ym. ym.
Prowood Oy on vuonna 1989 perustettu yritys, jonka päätoimialana on koneiden ja laitteiden suunnittelu erityisesti puunjalostusteollisuudelle. Yritys toimittaa tuotteet asiakkaille ”avaimet käteen” -periaatteella huolehtien laitteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja paikalleen asennuksesta. Luonnollisesti Prowood Oy:ltä saa myös ainoastaan suunnitteluapua.
Yrityksen toimitusjohtaja Juha Karjola lähti puualalle muutettuaan Mikkeliin vuonna 1990 Synerplan Oy:n palvelukseen. Aiemmin hän oli työskennellyt Nastolassa ja Lahdessa tehden suunnitelmia automaattilevylinjoille. Karjola teki aluksi parin vuoden ajan suunnittelua ja pienempiä toimituksia omalla toiminimellään. Vuonna 1995 yritys siirtyi nykyiselle omistajalleen.
