|
 |
UUTISIA 1/2005
|
Perheyritys Sievistä
Sorvi-Pojille uudet tuotantotilat ja nykyaikaiset laitteet
Sieviläinen perheyritys Sorvi-Pojat Oy on valmistanut huonekaluteollisuudelle sorvattuja komponentteja jo vuodesta 1970 lähtien. Yrityksen perusti Paavo Tölli, jolta Sorvi-Pojat siirtyi pojalle Jukka Töllille ja hänen vaimolleen Lealle. Jukka tuli yrityksen palvelukseen jo vuonna 1981. Sorvi-Pojat työllistää toimitusjohtajan lisäksi vakituisesti viisi henkilöä. Enimmillään, kun työskennellään kahdessa vuorossa, työntekijöitä on 14.
Nykyinen toimitusjohtaja Jukka Tölli vastaa käytännössä yrityksen toiminnasta. Lea-vaimo on viime vuosina keskittynyt perheen hoitamiseen ja firman kirjanpitoon. Myös isä-Paavo käy vielä tarkastamassa, että homma pelaa.
- Omistamme Sorvi-Pojat yhdessä Lean kanssa. Tämä on ”meidän yritys”, toteaa Jukka Tölli ylpeänä.
Jukka Tölli pitää molempien mukanaoloa tärkeänä siksi, että hommat voidaan hoitaa yhdessä ja kaikki hyvät ja huonot asiat ovat yhteisiä. Heinäkuun alussa Sorvi-Poikien tuotantotilat siirtyivät Sievin teollisuusalueen toiseen laitaan kunnan omistamaan vuokrahalliin. Vanhoissa Sorvi-Poikien omistamissa tiloissa toimii nyt pizzeria.
Sorvi-Poikien tuotanto on aikaisemmin keskittynyt huonekaluteollisuuden alihankintaan. Jukka Töllin mukaan huonekaluteollisuuden muotoilu on viime aikoina ollut varsin suoraviivaista ja näin sorvattujen muotojen tarve on ollut vähäistä. Nyt tilanne on muuttumassa.
- Toivottavasti pyöreiden muotojen aallonpohja on takanapäin ja tulevaisuutta on syytä ajatella uusin ilmein. Me aiomme panostaa jatkossa entistä enemmän rakennusteollisuuden suuntaan.
Jukka Tölli uskoo, että uudet tilat ja nykyaikainen laitteisto mahdollistaa yksilölliset ratkaisut sekä huonekalu- että rakennusteollisuudelle. Valmistaloteollisuus on kasvanut Suomessa huimaa vauhtia ja talopaketti toimitetaan asiakkaalle yhä paremmin räätälöitynä ja varustettuna.
- Tämän paketin täydentämisessä me haluamme olla vahvasti mukana.
Kuukan Saha lähti jatkojalostukseen
Vuosikymmen sitten ratapölkkyjen päällä kenttäsirkkelillä toimintansa Riistavedellä aloittanut Kuukan Saha Oy on edennyt nykyaikaiseksi jalostuslaitokseksi. Yrityksessä ajateltiin tehdä isompi hyppäys ja perustaa höyläämö, joka on ajatuksissa ollut taustalla jo pitkään. Höyläämön perustamisen lähtökohtana on ollut pystyä jalostamaan omaa, hyvälaatuista raaka-ainetta omalla tontilla. Yrityksellä on palveluksessaan tällä hetkellä kuusi työntekijää.
- On sahattu puusepänteollisuuteen alihankkijana. Myös Japaniin sahattiin, mutta siitä ei tullut mitään, kun ei ollut kuivaamoita eikä höyläämöä ja jouduimme käyttämään paljon ostopalveluita, jolloin toiminta oli kannattamatonta. Neljä vuotta sitten siirryimme yksistään tyvimännyn sahaamiseen ja sitä tehdään niin pitkään kuin saadaan raaka-ainetta.
- Tyvimännystä sahaamme puusepänteollisuuteen ja korkealaatuisten listojen tekijöille. Tyvimännyllä on ollut hyvät markkinat. Periaatteessa pienillä laitteilla bulkkitavaran tekeminen on kannattamatonta. On erikoistuttava, jos mielii pysyä hengissä, sanoo Kuukan Saha Oy:n toimitusjohtaja Raimo Korkala.
Vuonna 2000 sahalle tuli kaksi 50 kuution kuivaamoa, ja periaatteessa yhtiö on investoinut vuosittain. Höyläämöprojekti käynnistyi syksyllä 2003 tutkimalla rahoituspuolta ja investoinnin kokonaiskustannuksia.
- Maaseudun kehittämisen Leader-rahasto antoi potkua koko hankkeeseen. Samoin Finnvera suhtautui myötämielisesti. Saimme rahoituskuvion järjestykseen ja viime keväänä TE-keskukselta myönteiset päätökset. Kesällä omalla työvoimalla teimme höyläämöhallin, periaatteessa kaikki on tehty omin voimin. Entiseltä ammatiltani olen mittakirvesmies, ja pojan kanssa on pistetty koko systeemi pystyyn, kertoo Korkala, jonka mukaan höyläämöhallin koko on 600 neliötä ja lisäksi rakennetaan sadan neliön toimisto- ja sosiaalitilat. Eli kyseessä on aika mittava investointi yrityksen kokoon nähden.
Lue lisää lehdestä!
Savon ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa puualalle
Savon ammatti- ja aikuisopiston puu- ja pintakäsittelyalan työelämäpalvelut on merkittävä puutuotetoimialan koulutuspalvelujen tuottaja. Viimeisten vuosien aikana toiminta on kehittynyt voimakkaasti. Käytettävissä olevien tietojen mukaan vuonna 2004 alojen tuottamien koulutuspalvelujen määrä nousi n. 24.000 opiskelijatyöpäivään. Ensimmäisen mekaanisen puuteollisuuden prosessinhoitajien koulutus käynnistyi viime vuoden elokuun alussa ja kestää vuoden 2006 toukokuun loppuun.
Koulutuspalveluja tuotetaan niin levy- kuin puunsepänteollisuuden tarpeisiin. Koulutukset ovat pääosin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavia koulutuksia. Koulutettavista merkittävä osa on työssä olevia henkilöitä. Pohjois-Savon alueen lisäksi koulutettavia on mm. Mikkelissä, Ristiinassa, Joensuussa ja Säynätsalossa. Työelämäpalvelujen tuottaman koulutuksen lisäksi puu-, verhoilu- ja pintakäsittelyalalla opiskelee n. 140 perusopetuksessa olevaa opiskelijaa.
- Nykyaikainen mekaaninen puuteollisuus on pitkälle automatisoitua. Lähes kaikkien prosessien ohjaukset tehdään tietokoneiden ja logiikoiden avulla. Mekaanisen puuteollisuuden prosessinhoitaja joutuu hallitsemaan suuria linjakokonaisuuksia. Työtehtävissä korostuvat mekaanisen puuteollisuuden perustaitojen ja tietotekniikan hallinta.
Mekaanisen puuteollisuuden prosessinhoitajan koulutuksen kehittämishankkeen aikana toteutetaan näyttöihin perustuva koulutuskokonaisuus, joka täyttää sisällöltään asetetut vaatimukset ja tuotetaan koulutuskokonaisuuteen sopiva verkko-opetusaineisto, joka tukee yksilöllistä ja työssä oppimiseen painottuvaa verkon kautta tapahtuvaa opiskelua.
- Koulutuskokonaisuus on suunniteltu niin, että opiskelijat voivat suorittaa puualan perus- tai ammattitutkinnon näytöin, riippuen henkilön aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksista. Opiskelu voi suuntautua parketti-, saha-, levy-, ikkuna-, ovi- tai kalusteteollisuuteen. Opiskelu on mahdollista suorittaa kokopäiväisenä tai monimuoto-opiskeluna. Eri yrityksissä tapahtuva työssä oppiminen on sangen keskeinen osa opiskelua, Seppo Kolari jatkaa. Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyötahoina ovat mukana mm. FinnWoodFloors Oy – Karelia, Vest Wood Suomi Oy, Ipo Wood Oy, Fenestra Oy sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ja Savon ammatti- ja aikuosopiston luonnonvara- ja ympäristöala.
Koulutus toteutetaan yksilöllisen opetuksen periaatteita noudattaen.
Juttu jatkuu lehdessä…
Nuorten tekijöiden Design Element
Huonekaluja perinnöksi jälkipolville
Tarkan tutkimuksen ja kartoituksen jälkeen 2003 aloitti toimintansa neljän nuoren hienopuusepän ja yhden sisustusarkkitehdiksi opiskelevan Design Element. Yrityksellä on Helsingin Töölössä Caloniuksenkadulla tilat, joissa on esillä uniikkeja huonekaluja mm. pähkinäpuinen Line-taso ja Pyörre-pöytä ja jakkara, joiden pintakuvio syntyy eri päin asetetuista viilukappaleista. Jari-Pekka Vilkmanin mukaan he sanovat tekevänsä huonekaluja, jotka voi jättää perinnöksi tuleville polville.
Design Element haluaa antaa vaihtoehdon niille asiakkaille, jotka ovat kyllästyneet kertakäyttöiseen massatuotantoon. Pääkaupunkiseudulla on paljon asiakkaita, jotka haluavat huonekalunsa kotiin kannettuina, koottuina ja omiin tarpeisiinsa suunniteltuina. Businessmielessä ajatellen Jari-Pekka Vilkmanin mukaan yrityksessä ei pitänyt olla mitään tolkkua. Alkuinvestoinnit ovat hienopuusepänyrityksessä suhteellisen suuret ja tunnettuuden saaminen maksaa maltaita, niin ajatellen yrityksellä ei näyttäisi olevan mitään madollisuuksia. He kuitenkin päättivät yrittää ja keskittyä hyvään laatuun ja käyttää omia kokemuksiaan maailmalta, jossa tämän kaltaisia yrityksiä kuitenkin toimii.
Jari-Pekka Vilkmania itseään häiritsee se miten meistä ihmisistä on hävinnyt lapsenomainen kyky leikkiä ja kuvitella asioita. Alamme suhtautua jäykästi asioihin ja esineisiin hyvin varhain, usein jo heti kouluun mennessä. Luovuus kapeutuu ja sitä ruokkii kiireinen ajatustapa asioihin. Jos tekijä pystyy antamaan esineen ostajalle myös jotakin muuta kuin pelkän hyvin suunnitellun huonekalun hän on onnistunut.
Hän sanoo, että uskoo siihen miten asiakkaat alkavat arvostaa omintakeisia huonekaluja, jotka voivat olla taidetta. Kestää toki aikansa ennen kuin ihmiset ovat kypsiä ajatukselle.
Design Elementissä toimivat Janne Mujunen, Samuli Leinonen, Jari-Pekka Vilkman ja Jorma Kumpumäki tapasivat opiskellessaan hienopuusepiksi Heinola-instituutissa. Tiimiin kuuluu myös sisustusarkkitehdiksi opiskeleva Mari Kaasinen. Heidän asiakkaansa ovat niitä ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet kertakäyttökulttuuriin ja haluavat huonekalunsa kotiin kannettuina ja omiin tarpeisiinsa suunniteltuina.
Stadionin kattorakenteen puuelementit Varkauden Puulta
Ensi kesän yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuihin valmistautuvan Helsingin Olympiastadionin rakenteilla oleva itäkatsomo saa puisen katteensa varkautelaiselta Varkauden Puu Ky:ltä. Pieksänmaalainen Naaraharju Oy urakoi teräsrakenteisen katoksen, jonka alapinta on puuta. Katoksen pinta-ala on noin neljätuhatta neliötä. Varkauden Puulla on vastuu puuelementeistä ja puuosista. Asennustyön tekee Naaraharju Oy.
Aluksi Varkauden Puun piti valmistaa ainoastaan katoksen alapinnan rimat. Pääurakoitsija, Naaraharju Oy laajensi Varkauden Puun työn osuutta koskemaan myös rimojen maalauksen ja elementtien kasaamisen. Suurimmat elementit ovat 2,6 m leveitä ja 12,8 m pitkiä. Varkauden Puu vuokrasi elementtien kasaamiseen hallin Varkaudesta. Kasaamistyöhön palkattiin kolme työntekijää. Elementit kuljetetaan teräsrungon päälle pakattuina Helsinkiin.
Helsinkiläiset arkkitehdit ovat olleet tyytyväisiä kattoelementteihin. Rimoissa olisi sallittu myös oksia, mutta sormijatkamisen ansiosta toimitusjohtaja Timo Tenhunen ehdotti täysin oksattoman puuaihion käyttöä. Arkkitehdit ovat suositelleet Varkauden Puuta myös muihin projekteihin. Varkauden Puulta on pyydetty Helsinkiin betonitalon kattoihin samanlaista rimaa kuin Olympiastadionin katteessa on käytetty. Myös Naaraharju Oy on ollut yhteistyökuvioihin tyytyväinen ja on suositellut Varkauden Puun tuotteita ja palveluksia.
Monessa kaupassa Varkauden Puun apuna on ollut samalla tontilla sormijatkamista tekevä Jatkos Oy.
– Sormijatkaminen ja liimaaminen ovat tulevaisuuden asia. Ilman sormijatkamista monta kauppaa olisi jäänyt tekemättä. Helsingin olympiastadion kattohankekaan ei olisi onnistunut ilman sormijatkettua puuta. Laudanjatkajia on vähän, joten Jatkos Oy on tärkeä yhteistyökumppani. Stadionin kattourakassa oli kovat laatuvaatimukset ja tarjoajia oli vain 2-3 Suomessa. Monella yrityksellä ei ole puun jatkamista, pituussuuntaan liimaamista ja höyläämistä. Ammattitaitoa ja rohkeutta tarvitaan myös.
Tenhusen mukaan maalaamisen toteuttaminen osoittautui todella vaikeaksi suuren metrimäärän vuoksi. Maalattavia metrejä on 400.000 jm. Pintakäsittelyasiaa selvitettiin kuukausi tekemällä erilaisia maalauskokeita. Maalausurakkaa kysyttiin usealta maalaamolta. Rimojen pohjamaalaus päädyttiin suorittamaan upottamalla altaassa. Työ tehtiin Varkaudessa. Näin saatiin parempi lopputulos. Arvolista Oy Anjalankoskella suoritti kaksinkertaisen pintavärjäyksen omalla automaattisella maalauslinjallaan.
Vakiopalstojen lisäksi tässä numerossa mm.:
• Ovia suomalaisiin koteihin jo 15 vuotta
• Jartek Automation palvelemaan jatkojalostusta
• Eduskunnan uusi lisärakennus: Kotimaista puuta ja kiveä sulassa sovussa
• Olsa siirtyi uusiin toimitiloihin
• Uutisia Tanskasta
• Puualalle tärkeä imago seminaarin puitavana Seinäjoella
• Melektralta teollisuuden materiaalinkäsittelyjärjestelmät
• Suomen ensimmäinen Hydromat jaksaa jauhaa
• Metlan joulukuun hakkuut
ym. ym. ym. ym. ym.
