|
 |
UUTISIA 1/2006
|
Ylihärmäläinen Skaala eturivissä
Matalaenergiaratkaisut pudottavat lämmityskulut kolmannekseen
Tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan viettävä Skaala Ikkunat ja Ovet Oy on vahvasti mukana VTT:n hankkeessa, millä pyritään laskemaan energiankulutus kerrostaloasunnoissa jopa kolmasosaan. Hankkeen vetäjänä on VTT:n erikoistutkija Juhani Laine, joka on matalaenergiarakentamisen pioneeri Suomessa. Ensimmäinen matalaenergiateknologialla rakennettu kerrostaloasunto otettiin käyttöön viime kesänä Espoon Leppävaarassa. Skaalan markkinointijohtaja Hannu Hautasen mukaan ylihärmäläisyritys oli mukana kehittelytyössä ovien ja ikkunoiden osalta ja tavoitteena on saada käyntiin kokonaisen matalaenergiakerrostalon rakennustyöt vielä kuluvan vuoden aikana.
Suomessa on eletty pitkään tilanteessa, missä rakennusmääräyksillä mitoitettu erityislasien läpäisykerroin eli ns. U-arvo on ollut tasoltaan varsin alhainen. Hannu Hautasen mukaan muutos parempaan suuntaan tapahtui vuoden 2003 lopulla, kun uudet tiukemmat määräykset otettiin käyttöön. Uusien määräysten mukaan asuinrakentamisessa käytettävien ikkunoiden
U-arvon pitää olla pienempi kuin 1.4 W/m2.
Hannu Hautanen puhuu pitkän kokemuksen tuomalla varmuudella lasin ominaisuuksista. Yksi lasin erityispiirteistä on se, että kesällä sen läpi pyrkii tulemaan aurinkoa liikaa ja taas talvella lämpö tahtoo karata pihalle.
Argonkaasua käytetään nykyään ikkunateollisuudessa väliaineena. Alalla käydään vilkasta keskustelua siitä, pitääkö argonia olla ja pysyykö se sisällä. Hannu Hautasella on asiaan selkeä näkemys.
- Keskustelu alalla kulkee väärillä raiteilla, koska kysymys ei ole pelkästään siitä tarvitaanko kaasua ja pysyykö kaasu välitilassa vai ei. Tavallisin ja käytetyin kaasu välitilassa on ollut ilma. Keskustelussa on unohdettu melkein kokonaan miksi elementin välitilassa käytetään argon-kaasua. Argon-kaasu parantaa ikkunan U-arvoa, mutta samalla se toimii suojakaasuna herkälle selektiivilasin pinnoitteelle toisin kuin ilmassa oleva happi, joka saattaa vahingoittaa pinnoitetta. Argon-kaasun määrä vähenee elementin elinkaaren aikana. Tässä ei ole kysymys elementin toimintakyvyn menetyksestä. Tiivistemassojen läpi poistuneet argon-kaasumolekyylit korvautuvat ilmassa olevilla muilla kaasumolekyyleillä . Kaasujen osittaisesta vaihtumisesta huolimatta elementti säilyttää tiiveytensä ja mikä tärkeintä energiansäästökykynsä.
Silva Savonia puutuoteteollisuuden kehittämistyössä
Silva Savonia on Pohjois-Savon metsäsektorin ja puutuoteteollisuuden kehittämishanke, jonka tavoitteena on yritysten kannattava kasvu ja kilpailukyvyn parantaminen kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa toteutetaan ongelmalähtöisiä täsmäprojekteja muun muassa innovaatioihin, investointeihin ja kansainvälistymiseen liittyen.
Kehittämisorganisaatiot tarjoavat muun muassa yritysneuvontaa, konsultointia, asiantuntijapalveluja, toimitilajärjestelyjä, rahoitusjärjestelyjä, pääomasijoituspalveluja ja yritysyhteyksiä. Silva Savonia-hanke toteutetaan EU:n tavoite-1-alueella. Hanke on maakunnallinen ns. runkohanke, mutta se on jaettu itsenäisiksi seutukunnittaisiksi hankkeikseen.
Silva Savonian Kuopion seutukunnan kenttäpäällikkönä toimii Heikki Kokkonen, joka työskentelee Metsäkeskus Pohjois-Savolla, Keski-Savon seutukunnalla kenttäpäällikkönä toimii Mauno Multamäki Keski-Savon Kehittämisyhtiössä, Sisä-Savon seutukunnalla Matti Karhio Sisä-Savon Seutuyhtymässä ja Ylä-Savon seutukunnalla Ari Luttinen Aluekehityssäätiössä. Koillis-Savon alueella kehittämisasioista vastaa Reijo Närvänen Koillis-Savon Kehitys Oy:stä. Silva Savonia -hanke käynnistyi vuonna 2000, ja alusta alkaen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Pentti Heiskanen Sisä-Savon seutuyhtymästä.
Hanke tekee yrityksien toimeksiantoja.
- Meidän tehtävämme on aktivoida yrityshankkeita. Yksi tärkeimmistä otsikoistamme on vientivetoisen, kannattavan jatkojalostuksen edistäminen kansallisten ohjelmien suunnan mukaisesti.
Meillä on Pohjois-Savossa hyviä kotimarkkinayrityksiä jokaisella seutukunnalla, osaltaan myös sellaisia, joilla kokoluokastaan johtuen vientiin pääsymahdollisuuksia ei kannata yrittää rakentaa. Monillahan on kuitenkin välillistä vientiä isompien päämiesten kautta, Heikki Kokkonen toteaa.
Hankkeen välityksellä yrityksille on käytössään edullinen resurssi.
Tämä on Pohjois-Savon maakunnalta erittäin kova panostus, että tällaisella tiimillä voimme yrityksiä auttaa ja kuulla heidän tarpeitaan, toteuttaa yksittäisiä hankkeita tai ryhmähankkeita, hän jatkaa.
Silva Savonia –tiimi saa rahoituksensa Tavoite 1 –ohjelmasta, kunnilta sekä yrityksiltä. Tavoite 1-ohjelman mukaisesti hankkeen tavoitteina ovat myös toimipaikkojen sekä työpaikkojen lisäämiset, joita rahoittajat seuraavat säännöllisesti.
Lue lisää lehdestä!
Nordautomationin laitteilla löytyy tukeille parhaat
ajolinjat jalostavaan käsittelyyn
Pohjoismaissa johtavana tukinkäsittelytekniikan tekijänä tunnetun Nordautomation Oy:n asiakasrekisteristä löytyvä referenssikohteiden listaus on pitkä ja painava. Parina viime vuotena on sahateollisuuden isopyörä rullannut hieman verkkaisemmin. Globalisaation ensimmäiset aallot ovat muuttaneet vientimarkkinoiden kysyntää ja vaikuttaneet sahalaitosten kilpailukykyyn.
Nordautomationin toimitusjohtaja Pauli Ojala kertoo erityisosaajayhtiön toimista: - Sahojen tukinkäsittelyssä olemme olleet jo kauan markkinajohtaja. Voimakkaasti tuotekehittelyyn ja osaamiseen panostamalla olemme pääsemässä mukaan myös sellu-, vaneri- ja kertolevyteollisuuden laitetoimituksiin. Juuri käynnistynyt laitteistotoimitus Finnforest Oy:lle Punkaharjulla on kannustava esimerkki vastauksestamme alan uusiin haasteisiin.
Jatkojalostukseen panostavat asiakkaat ovat pääsääntöisesti vanhoja tuttuja, joten aikaa hukkaavia esineuvotteluja ei tarvita. Aiemmin toimitetun tukinkäsittelylaitteiston referenssiarvo tulee painavana esille ja asiakas esittää tarpeitaan vastaavan tarjouspyynnön nopeassa tahdissa. Nord-automationin jatkojalostusasiakkaista on mainittavia mm. Honkarakenteen uusi lamellihirsitehdas Alajärvellä ja Keitele Engineered Wood Oy:n suurtehohöyläämö. Keiteleelle tuotekehiteltiin
lisäksi automatiikka, jolla höylän syöttö säätyy höylän nopeuden käskemänä.
Nordautomation on osaamisensa ja muiden tärkeiden resurssiensa osalta tarpeeksi leveäharteinen panostamaan voimakkaasti jatkuvaan tuotekehittelyyn. Toimitusjohtaja Ojala kuvaa vetämänsä yrityksen tärkeää työsarkaa: -Tuotekehittelyn tärkein päämäärä on asiakasyrityksen tuottavuutta parantavat ratkaisut. Asiakkaamme ostavat meiltä tuottavasti toimivan prosessin eivätkä lähetyslistoihin merkittyä laitteistoa tai tuotantolinjaa. Nordautomation palkittiin vuonna 2002 vuoden aikuiskouluttajana.
Lyhyet toimitusajat ja nopea avunsaanti prosessin äkillisissä tarpeissa ovat Nordautomationin ammattitaidon ja erikoistuneen osaamisen myötä syntyneitä vahvoja kilpailuvaltteja. - Meidän asiakaspalveluvalmiutemme tasoa on nostanut merkittävästi se, että olemme pitäneet sekä konepajatoiminnan että sähkö- ja automaatio-osastot yrityksen sisällä. Ylivoimaisesti tärkein ja asiakkaitamme palvelevin tuotannontekijämme on kuitenkin positiivisesti asennoitunut, itseään kehittävä henkilöstömme, joka ymmärtää asiakastoimialan epäsäännölliset ja sykliset työaikatarpeet, kiteyttää tyytyväinen yritysjohtaja Pauli Ojala.
Ojala ei jätä painottamatta ehdottoman rehellisyyden merkitystä kaikissa yrityksen lupauksissa ja toimissa.
Kiertävästä kenttäsirkkelistä alkuun
Myllyahon Saha jalostaa puun entistä pidemmälle
Alajärven Kurejoella toimiva Myllyahon Saha on jalostanut vihreää kultaa jo yli 40 vuotta. Nykyinen tehdasalue on laajentunut 22 hehtaaria käsittäväksi kokonaisuudeksi, jonka nykyaikaisten koneiden läpi kulkee vuosittain 140 000 m³ sahatavaraa. Myllyahon Saha työllistää suoraan Alajärven tehtaalla 60 henkilöä ja Viitasaarella kahdeksan. Alihankintayrittäjät mukaan lukien sahan työllisyysvaikutus on kaksinkertainen.
Myllyahon veljesten Juhanin ja Tapanin omistama saha on yksi maan suurimmista yksityisistä sahoista. Sen liikevaihto on runsaat 20 miljoonaa euroa ja investoinnit vuositasolla vajaat kaksi miljoonaa euroa. Viimeisin iso yksittäinen investointi tehtiin vuosina 2002-03, kun tehtaalle hankittiin moderni kameralaadutusjärjestelmä. Sen arvo oli kolme miljoonaa euroa.
Myllyahon Saha tuo valtaosan puusta 100 kilometrin säteeltä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalta. Puukauppa on loppuvuodesta käynyt vilkkaana pinta-alaverouudistuksen ansiosta.
- Metsänomistajat halusivat ottaa hyödyn irti myymällä puuta viime vuoden puolella. Meillä on ostettuna nyt vuoden puut. Tilanne on normaalia parempi.
Sahatavarakauppa elää nykyään huomattavasti lyhyemmällä syklillä kuin aikaisemmin. Entisestä seitsemän vuoden syklistä on siirrytty yhden vuoden sykliin. Se aiheuttaa epävarmuutta sahateollisuudessa. Tuontipuu ei ainakaan Myllyaholla ole mikään kannattava vaihtoehto.
- Vaikka saisimmekin Venäjältä puuta halvemmalla, kuljetuskustannukset supistavat hyödyn olemattomiin. Venäjän halvasta puusta hyötyvät lähinnä rajan pinnassa toimivat sahat. Toisaalta hinnat Venäjällä ovat koko ajan nousseet.
Puutavara kuljetetaan sahalle pääosin sopimusautoilijoiden toimesta. Osa tukeista ostetaan tarhalle toimitettuna. Jatkokäsitelty tavara lähtee Myllyaholta Suomen satamiin, lähinnä Kokkolaan ja sieltä edelleen ympäri maailmaa.
Myllyahon Sahalla eletään juuri nyt varsin toiveikkaassa ilmapiirissä. Juhani Myllyahon mukaan sahoilta odotetaan entistä pidemmälle jalostettua puuta. Toisaalta eräät kotimaiset asiakkaat haluavat jatkokäsitellä puun itse.
- Meillä on nyt mahdollisuus sahata, höylätä ja sormijatkaa puutavara tehtaalla. Tulevaisuudessa myös pintakäsittely tulee kuvioihin mukaan. Vielä siihen ei ole laitteistoa.
Konttorin seinää koristavat monet sertifikaattikunniakirjat talousneuvos Arvo Myllyahon muotokuvan vierellä osoittavat sen, että yrityksessä eletään tunnuslauseensa mukaisesti;
”Vihreää Kultaa Kunnioittaen”
”Puun kuva” esittelee luonnon omia taideteoksia
Kuopiolaisen Juha Vartiaisen toimittama kirja ”Puun kuva” ilmestyy helmi-maaliskuun vaihteessa.
- Itse asiassa ajatus koko kirjan tekemiseen sai alkunsa havainnosta, kuinka vähän me tunnemme eri puulajeja. Vain harva puualan ammattilainenkaan tunnistaa pelkän puuaineen perusteella kaikkia kotimaisiakaan puulajeja, saati sitten vierasperäisiä puita. Jopa dendrologit eli puutieteilijät tunnistavat paremmin vain oman erikoisalueensa puita. Syy tähän on varsin yksinkertainen: maapallolta on tunnistettu varmuudella noin 50.000 eri puulajia, joidenkin lähteiden mukaan vielä paljon enemmänkin. Varman tunnistuksen kuvien perusteella voi siis tehdä loppujen lopuksi vain todella harvoista puulajeista, Juha Vartiainen kertoo.
Vartiainen painottaa kirjan käytössä lähtökohtaa, että epäselvissä tapauksissa kirjan avulla parhaimmillaan vain suljetaan pois vaihtoehtoja.
- Näille sivuille on pyritty valitsemaan mahdollisimman paljon puulajeja, joiden puuaine poikkeaa jotenkin visuaalisesti toisistaan. Nämä sivut olisi saanut täyteen pelkästään jo mänty- ja tammilajeista, mutta kirja olisi ollut varsin yksitoikkoista selattavaa. Samaan sukuun kuuluvia eri puulajeja onkin usein mahdoton erottaa toisistaan pelkän puuaineen perusteella, eivätkä laboratoriokokeetkaan aina anna täyttä varmuutta. Puuainetta huomattavasti varmemman tunnistuksen saa luonnollisesti puiden silmuista, kukinnoista, kuoresta/kaarnasta ja lehdistä. Näitä tietoja saa kasvitieteellisistä teoksista, joita on ainakin eurooppalaisista puulajeista saatavilla kohtalaisen hyvä valikoima esimerkiksi kirjastojen kautta, hän jatkaa.
- Ihminen on aina ollut riippuvainen puusta, eikä olekaan vaikea ymmärtää, miksi puut ovat olleet varsinkin luonnonkansojen keskuudessa palvonnan kohteina. Tämäkin kirja on kunnianosoitus puulle. Se on tarkoitettu kaikille puiden kanssa tekemisissä oleville, askartelijoista oppilaitoksiin. Teos myös osaltaan täydentää varsinaisia kasvitieteellisiä kirjoja. Kirja esittelee luonnon omia taideteoksia. Kun otetaan huomioon puulajien valtava määrä, tässä kirjassa on ainoastaan raapaistu pintaa – vai pitäisikö sanoa kuorta, toteaa Juha Vartiainen, joka kertoo olevansa mainostoimistotaustainen puualan harrastaja ja on aiemmin kirjoittanut pienen opaskirjasen ”Puuvene – käsityötä pihkan ja tervan tuoksussa” savolaismallisen veneen tekijöille. Puualan harrastuksiin Vartiaisella on kuulunut muun muassa kitaroiden valmistaminen.
- Pari vuotta kestänyt aineiston kasaaminen kirjaan oli varsin työläs prosessi; jos olisi aloittaessa tiennyt, olisi koko kirja saattanut jäädä tekemättä. Jo 150 eri puunäytteen löytäminen oli työn takana, mutta alan ihmiset olivat kyllä kiitettävästi mukana.
Pontti Puutuotekeskus palvelee puuyrittäjiä
Kemi-Tornio alueen puutuoteyrityksille ammattiapua
Kemi-Tornio alueella on vahva taloteollisuuden keskittymä. Kaikkiaan alan yrityksiä on lähes 20 ja niissä henkilöstöä 450 ja vuosittainen liikevaihto on noin 80 miljoonaa euroa. Näiden yritysten tukena toimii Länsi-Lapin Ammatti-instituutin Pontti Puutuotekeskus. Pontti avustaa puurakentajia uuden teknologian kehitys-, suunnittelu- ja työstöpalveluiden järjestämisessä.
Ammatti-instituutissa kehitystoiminnoista vastaa Markku Helamo. Hänen mukaansa alueen puuyritykset, varsinkaan talotehtaat eivät ole paljon tekemisissä keskenään ja tuotanto suuntautuu pääosin kotimarkkinoille. Viime aikoina yhteistyötä on kuitenkin viritelty uuden puurakenneteknologian ympärillä mm. yhteisillä opintomatkoilla Keski-Eurooppaan.
- Uusi puurakenneteknologia on vielä varsin tuntematonta eikä vientiin kelvollista tuotetta ole juurikaan markkinoilla. Varsinkaan talotehtailla ei ole suuremmassa määrin keskinäistä kanssakäymistä. Komponenttifirmoilla yhteistyötä on jonkin verran.
Suunnittelu puualan yrityksissä on tähän mennessä toiminut yleensä 2 D-järjestelmällä ja esivalmistuksen teknologia on ollut alkeellista. Näistä lähtökohdista käynnistettiin toimintaympäristön kehityshanke puutuotekeskuksen ohjauksessa. Lapin TE-Keskuksen toimintaympäristötukirahoitukseen perustuvan hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi viime kesänä ja uusi puolitoistavuotinen hanke jatkuu kuluvan vuoden loppuun asti. Siinä keskitytään uuden puutuoteteknologian käyttöönottoon ja tiedon siirtoon yrityksille. Hankkeen koulutusteemat käsittelevät monista eri näkökulmista tietokoneavusteista teknologiaa puuteollisuudessa.
Alkuvaiheessa projekti keskittyi koulutuksen ja yritysten palvelutoiminnan käynnistämiseen.
- Puualan ammatillinen peruskoulutus on nyt saatu käyntiin ja yrityksillä on investointisuunnitelmia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa, Markku Helamo toteaa.
Helamon mukaan ammattitaitoisista puusepistä on ollut pulaa ja koulutus on siihen paras lääke. Myös uuden tekniikan hyödyntäminen mahdollistuu koulutuksen avulla. Toisaalta uusi teknologia lisää puualan koulutuksen kiinnostavuutta nuorten parissa. Länsi-Suomen Ammatti-instituutti on myös panostanut uuteen laitteistoon. Toimintaympäristöhankkeiden myötä myös ammatillinen peruskoulutus on saatu uudelleen käyntiin Kemi-Tornio alueella. Uusi puurakenneteknologia sisältäisi myös aineksia ammattikorkeatasoiselle koulutukselle. Yhteistyö Kemi-Tornio AMK:n kanssa on kuitenkin ollut vähäistä. Sen sijaan pontti-puutuotekeskus on toteuttanut koulutusosuuksia muualle Suomeen puualan AMK-ohjelmiin.
Hankkeessa on mukana viitisentoista alueen yritystä ja määrä kasvaa koko ajan. Yksi hanketta hyödyntäneistä yrityksistä on kemiläinen yhteismarkkinointiyritys CompuWood Oy, joka on toimittanut mm. täysin esivalmistettuja pre-cut- rakennusrunkoja Englantiin. Pre-Cut-talorungon ja rakenneosien suunnittelussa valmistuksessa on käytetty hyväksi 3 D –tekniikkaa.
Kinmeko Oy sulautui Oy Esse Möbel Ab:n kanssa
Midinvest Management Oy:n hallinnoima rahasto Midinvest Fund EP I Ky on ostanut lokakuun lopussa Ähtävällä toimivan Oy Esse Möbel Ab:n koko osakekannan yhtiön pitkään omistaneelta Ketosen perheeltä Pietarsaaresta. Midinvestin rahastot ovat ostaneet myös Kinnulassa toimivan Kinmeko Oy:n koko osakekannan. Myyjänä tässä kaupassa oli Olavi Väätti Kinnulasta.
Sittemmin Oy Esse Möbel Ab on ostanut Kinmeko Oy:n liiketoiminnan ja Kinmeko Oy toimii Oy Esse Möbel Ab:n toimintayksikkönä keskittyen yksinomaan tuolien valmistukseen. Yritysten valmistamia kalusteita markkinoidaan Esse-tuotenimellä. Myynti ja hallinto hoidetaan Oy Esse Möbel Ab:n toimesta Ähtävältä. Fuusion jälkeen valmistuu vuositasolla noin 5.000 pöytää ja 30.000 tuolia.
Oy Esse Möbel Ab on perustettu Ähtävälle vuonna 1992. Yrityksen päätuotteita ovat koivusta valmistetut ruokailuryhmät, pöydät, tuolit sekä erilaiset kaapistot ja tasot. Essellä on vahva osaaminen myös lämpökäsitellyn koivun käytöstä kalustemateriaalina. Yritys on alansa markkinajohtaja Suomessa, liikevaihto on kasvanut tasaisesti viime vuosina ja työntekijöitä on kolmisenkymmentä. Kinmeko Oy on vuonna 1991 Kinnulaan perustettu yritys, joka työllistää kymmenkunta henkilöä.
Osakkeet myynyt Ketosen perhe korostaa hakeneensa yrityskaupalla ratkaisua, jolla turvataan yhtiön pitkäjänteinen kehittäminen Ähtävällä. Yhtiön toimitusjohtajana jatkava Erkki Ketonen näkee liiketoiminnan kehitysnäkymät myönteisinä.
- Yrityksellä on alallaan vahva markkina-asema, jota on edelleen tavoitteena vahvistaa. Maakunnassa toimiva pääomasijoittaja huomioi myös yrityksen toiminta-alueen intressit, samalla kun kasvuun haetaan lisävauhtia viennistä, Ketonen toteaa.
Lisäksi tässä numerossa mm.:
* Kuusiokuntien Wood-Group –hanke saavutti tavoitteensa
* Konemyyjän työ on muuttunut konsultoivaksi
* Skanveirin imulaatikkosiirtolaitteet vankan kokemuksen tulosta
* Junotec ja Järme yhdistivät jatkojalostusosaamisensa
* Deriva uusiin tiloihin Helsingissä
* Puualan ammatillinen koulutus Saksassa
ym. ym. ym.
