 |
UUTISIA
1/2008
|
METLAn Metsätilastotiedote
Puun tuonti oli vauhdissa marraskuussa 2007
Puuta tuotiin marraskuussa Suomeen runsaasti, yhteensä 1,7 miljoonaa kuutiometriä. Venäjän korottamat puutullit eivät hiljentäneet tuontia, vaikkakin Venäjän osuus tuonnista supistui. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvoa painoi alaspäin paperin hintataso, myös sahatavaran hinnat olivat kääntyneet laskuun.
Puu
Suomeen tuotiin marraskuussa runsaasti ulkomaista puuta; määrä ylsi kaikkiaan 1,7 miljoonaan kuorelliseen kiintokuutiometriin. Venäjän heinäkuun alussa korottamat raakapuun vientitullit eivät ole hiljentäneet puuvirtaa Suomeen, mutta Venäjän osuus tuonnista on kuitenkin vuoden aikana vähitellen supistunut. Marraskuussa Venäjän osuus tuontivirrasta jäi 55 prosenttiin, kun se vielä vuoden 2007 alussa oli tyypillisesti noin 80 prosentin luokkaa. Puuvirta Ruotsista on lisääntynyt kesästä lähtien, ja marraskuun tuonnista Ruotsin osuus oli jo 13 prosenttia. Myös puun tuonti Latviasta on hiljalleen kasvanut.
Puun tuonti tammi–marraskuussa oli 16,3 miljoonaa kuutiometriä. Määrä ennakoi koko vuoden 2007 tuonnin päätyvän noin 18 miljoonaan kuutiometriin. Marraskuun loppuun mennessä puun kumulatiivinen tuonti oli 13 prosenttia pienempää kuin vuotta aiemmin. Ero syntyi vuoden alkupuoliskolla, sillä loppuvuonna puuta on tuotu hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi–marraskuun tuonnista kolmannes oli koivukuitupuuta (5,5 milj. m³). Seuraavaksi eniten tuli haketta (2,6 milj. m³) ja kuusikuitupuuta (2,2 milj. m³). Tammi–marraskuussa Suomeen tuotu tukkipuu oli lähtöisin pääasiassa Venäjältä (85 %). Kuitupuussa (sisältää myös hakkeen) Venäjän osuus jäi noin kahteen kolmannekseen.
Puun ja erityisesti kuitupuun reaaliset tuontihinnat ovat nousseet jyrkästi vuoden 2007 alusta lähtien. Puun tuontihinnalla tarkoitetaan hintaa Suomen rajalla (CIF). Ulkomaisesta puusta maksetaankin tällä hetkellä enemmän kuin kotimaasta hankitusta puusta. Tuontipuun hinnan nousu osoittaa kuitenkin marraskuussa jo tasaantumisen merkkejä. Kotimaisen puun hintojen nousu taittui jo kesällä.
Suomesta vietiin puuta tammi–marraskuussa 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Viety määrä oli tavanomainen. Viennistä noin puolet oli mäntyä.
Metsäteollisuustuotteet
Marraskuussa 2007 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo Suomesta oli 1,1 miljardia euroa. Kyseessä oli normaali kuukausiviennin arvo viimeisen kahden vuoden ajalta.
Metsäteollisuustuotteiden kumulatiivisen viennin arvo tammi–marraskuussa ylsi 11,5 miljardiin euroon. Metsäteollisuustuotteiden viennistä kolme neljäsosaa koostui massa- ja paperiteollisuuden tuotteista ja loput puutuoteteollisuuden tuotteista. Suomen tavaraviennin kokonaisarvosta (60,6 mrd. €) metsäteollisuutuotteet kattoivat viidenneksen. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo kasvoi prosentilla edellisvuodesta. Kasvuvauhti oli selvästi hitaampaa kuin muilla Suomesta vietävillä tuotteilla, joiden vienti lisääntyi 9 prosentilla. Metsäteollisuuden osuus Suomen tavaraviennistä onkin vähitellen supistunut.
Metsäteollisuustuotteiden viennin arvon kehitykseen on vaikuttanut eniten paperin, kartongin sekä niiden jalosteiden alhainen hintataso. Paperiteollisuuden tuotteiden hinnat ovat liukuneet hiljalleen alaspäin jo vuodesta 2001 lähtien, eikä marraskuukaan muuttanut tilannetta.
Sahatavaran vientihinnat nousivat jyrkästi vuoden 2006 puolivälistä lähtien, mutta hintojen nousu taittui syyskuussa 2007. Marraskuussa sahatavaran hinnat olivat jo pudonneet selvästi, vaikka sahatavarasta maksettiinkin edelleen huomattavasti korkeampia hintoja kuin vuotta aiemmin.
Tammi–marraskuussa metsäteollisuustuotteita tuotiin Suomeen 1,3 miljardin euron arvosta. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvo lisääntyi 11 prosentilla edellisvuodesta. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin arvo oli hieman yli puolitoistakertainen verrattuna tuontipuun arvoon.
Aarre Peltola
Otteita vuoden ensimmäisestä numerosta!
Alavus Ikkunat tuplasi tuotantotilansa
Uusi ikkunatehdas vihittiin käyttöön
Alavuden Ikkunat Oy sai mieluisan joululahjan. Uuden ikkunatehtaan vihkiäisiä kun vietettiin juuri ennen joulua Sepposentiellä Ranta-Töysässä. Vuonna 2003 Alavuden Puunjalostustehdas Oy:ltä ikkunatuotannon ostanut yritys on viidessä vuodessa tuplannut sekä tuotantonsa, liikevaihtonsa että henkilökuntansa. Viime vuoden liikevaihdon arvioidaan nousevan liki 10 miljoonaan euroon ja yritys työllistää 65 henkilöä. Ranta-Töysässä on tehty ovia ja ikkunoita jo yli 80 vuotta.
Uuden ikkunatehtaan avajaisissa puhunut Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi kehui rohkeita tienraivaajia.
Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Raimo Harjunen puolestaan kehui Alavus Ikkunoiden kasvuhakuisuutta.
Runsaan 2 600 neliön halliin sijoittuu upouusi maalauslinja, joka siirtää maalauksen samalla nykyaikaan. Pintamaaleista siirrytään kertaheitolla ympäristöystävällisiin vesimaaleihin. Myös lasitus- ja kokoonpano tapahtuu uusissa tiloissa. Kokonaisuudessaan 2,3 miljoonan euron investointi pitää sisällään uudisrakennuksen lisäksi runsaasti uusia laitteita. Toimitusjohtaja Kimmo Hautamäen mukaan alumiinitoimintojen siirtyminen omaksi työksi lisää henkilöstön tarvetta.
Uudet tuotantotilat turvaavat kasvavan yrityksen toiminnan pitkälle ensi vuosikymmenelle. Ikkunoiden lisäksi Ranta-Töysässä valmistetaan myös parvekeovia. Yritys kuuluu kymmenen suurimman suomalaisen ikkunanvalmistajan joukkoon ja sen markkinaosuus on noin kolme prosenttia Suomessa valmistettavista ikkunoista.
Erkki Valtamäki
Tekninen johtaja Risto Pekkanen (vas.), toimitusjohtaja Kimmo Hautamäki, hallituksen puheenjohtaja Kimmo Aalto ja hallituksen jäsen Tarmo Peltoniemi.
OR groupin yhtiöt toimivat tiiviissä yhteistyössä
OR group on tullut tunnetuksi luotettavana yhteistyökumppanina ja ammattitaitoisena puualan osaajana. Teollisuusneuvos Olavi Räsänen perusti vuonna 1946 pienen puusepänliikkeen Mikkelin tuomiokirkon takana sijainneen rukoushuoneen kellariin. Alkuaikoina valmistettiin mm. suksia ja vanerisia makeislaatikkoja.
Kun yritys merkittiin vuonna 1962 kaupparekisteriin Olavi Räsänen Oy:n nimellä, olivat nykyisin merkittävässä asemassa olevat kuormalavat jo tuotannossa. Toiminta oli tuolloin siirtynyt Mikkelissä nykyiselle alueelle Seuralaan, jossa on vuosien saatossa toteutettu lukuisia laajennuksia.
Tänä päivänä OR groupissa jalostaa puuta nelisensataa alan ammattilaista Mikkelissä, Mäntyharjussa, Rantasalmella ja Varkaudessa. OR groupin muodostavat Olavi Räsänen Oy, Parla Floor Oy, Parlatuote Oy ja Savopak Oy. OR groupissa on 1990-luvulla tehtyjen yritysjärjestelyjen myötä keskitytty teolliseen toimintaan ja mahdollisimman pitkälle jalostettujen tuotteiden valmistukseen. Yhtiöryhmän liikevaihdosta yli puolet tulee viennistä.
OR groupin toimintaa on aina ohjannut kunnioitus luontoa ja varsinkin puuta kohtaan. Pääraaka-aine, puu käytetään mahdollisimman tarkkaan. Yhden tuotteen jäännöspalat hyödynnetään toisessa tuotteessa. Tuotantoketjun lopussa syntyvä puujäte toimitetaan hakkeena tai briketteinä paikallisille energialaitoksille sähkön ja lämmön tuotantoon.
Vesa Moilanen
Viime kesänä OR groupin tuotantoyksikköön Mikkelissä investoitiin Awutekin toimittamaan hiomakoneeseen. Kuvassa (oik.) OR groupin teknisen osaston johtaja Heikki Räsänen, Awutek Oy:n tuotepäällikkö Raino Heikari, OR groupin suunnitteluinsinööri Kalevi Kuusijärvi ja Parla Floor Oy:n tuotantopäällikkö Kai Manner (reunassa vasemmalla).
Pytinki 2008 rakennusmessut Seinäjoki Areenassa
Rakennusalan ennusteet pysyneet hyvinä
Alkukeväisen rakennustapahtuman aukiolopäivät on syytä ympyröidä kalenteriin hyvissä ajoin, sillä järjestäjät ovat jälleen täydentäneet messuohjelmaa piristävillä ja mielenkiintoisilla kehitysaskelilla.
Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy:n toimitusjohtaja Sami Yli-Huumo toivottaa näyttelyvieraat tervetulleiksi 23.een Pytinkiin: - Emme poikkea perinteestämme, vaan tarjoamme messuvieraille tietoa rakentamisen eri vaiheista. Tänä vuonna on teemoituksessa paino hieman enemmän sisustamisen puolella kuin edellisvuosina. Emme unohda silti rakentamista, vaan noin 300:n näytteilleasettajan joukossa on tasokkaita asiantuntijoita sisustamisen lisäksi korjausrakentamisen, piha- ja viherrakentamisen ja vapaa-ajanrakentamisen alalta. Messuvieraille tarjotaan myös sopivina annoksina tietoa monenlaisista rakentamiseen liittyvistä oheispalveluista.
- Sisustusteemaan liittyen annamme yleisön asettaa äänestämällä makunsa mukaiseen paremmuusjärjestykseen neljä eri ammattilaisen tekemää sisustusratkaisua. Arvonnan voittaja saa kunnon lahjakortin valitsemaansa sisustusyritykseen. Sisustusteeman paino näkyy eniten näyttelykäyttöön vallatulla Seinäjoki Areenan ylätasanteella, jonne rakentuu mielenkiintoinen sisustusvintti.
Sisustusvintin mukana myös Pytinki-konkari Jorma Piisinen alias Remontti-Reiska saa vahvistuksekseen tutun tv-kasvon, sisustustoimittaja Laura Ruoholan.
Pytinki 2008 -rakennusmessu järjestetään Seinäjoki Areenassa 28.-30.3.2008.
Jorma Koivisto
Teknisen Kaupan Liiton Puuntyöstökonejaoston vetäjä vaihtui
Heikki Ojanperä aloitti vuoden alussa
Puuteollisuudelle koneita ja laitteita myyvät maahantuojat ovat järjestäytyneet Teknisen Kaupan Liittoon omana Puuntyöstökonejaostonaan. Jaostoa on hoitanut pitkään liiton puolella johtaja Lauri Mäki, joka keskittyy vuoden alusta pääasiassa Sähköturvallisuuden Edistämiskeskuksen asioiden hoitoon. Johtaja Heikki Ojanperä aloitti Puuntyöstökonejaoston luotsaamisen teknisen kaupan edustajana.
Puuntyöstökonejaoston jäseninä ovat CNC-Teamin ja Olsan jäseneksi liittymisen jälkeen kaikki alan merkittävimmät maahantuojat, jotka toimittavat puuntyöstökoneita ja niiden työkaluja puuteollisuudelle, ammatinharjoittajille, julkisille laitoksille ja harrastuskäyttöön.
Puuntyöstökoneiden myynti Suomessa on noin 35-40 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen CNC-Team Oy:n ja Olsa Ay:n lisäksi jaostoon kuuluvat Awutek Oy, Eurotec Oy, Fagimex Ky, Machinery Oy, Penope Oy, Projecta Oy ja Tekma Oy. Puuntyöstökonejaoston puheenjohtajana toimii Penopen toimitusjohtaja Jarmo Kivistö.
Lahdessa joka toinen vuosi pidettävä Puuntyöstökonenäyttely on jaoston kannalta alan merkittävin tapahtuma. Uusi halli tulee konepuolen käyttöön ja mahdollistaa paremmat tilat esittelijöille.
Ulla Tommola
Heikki Ojanperä
Korkea laatu ja työn kunnioittaminen Domuksen keskeisiä periaatteita
Domus-keittiöt ovat juurtuneet vuosikymmenien aikana syvälle kuluttajien mielikuviin uraa uurtavana suomalaisena keittiönä. Perheyritys Domus Yhtiöt Oy:n juuret ovat suomalaisessa puussa, tahdonlujuudessa, sisussa, kädentaidoissa, yritteliäisyydessä ja mielikuvituksessa – aina vuodesta 1948 lähtien. Valtakunnallisena kalustevalmistajana Domus on maamme eturintamassa myös volyymin osalta.
Kuuden vuosikymmenen aikana yritys on kiinnittänyt huomiota ammattitaidon, suunnittelun, uusien mallien kehittämiseen ja Domus-tuotemerkkiin, jonka alla on tänä päivänä myös ikkuna- ja ovivalmistus. Keittiökalusteita Domus Yhtiöt Oy valmistaa myös Villa-tuotemerkillä. Keittiökalusteet, kylpyhuonekalusteet ja tilajärjestelmät yhtiö valmistaa Korian tuotantoyksikössä; ikkunat ja ovet Loimaalla. Osa tuotantoon tarvittavista komponenteista ostetaan alihankintana. Kaikkinensa Domus Yhtiöt Oy tarjoaa kattavan valikoiman tuotteita – keittiöt, kylpyhuoneet, tilajärjestelmät, sisustusovet, ulko-ovet ja ikkunat – kaikki samasta myyntipisteestä, Domus Centereistä. Kaikkiaan Domus Yhtiöt Oy työllistää kolmisensataa henkilöä, joista n. 70 työskentelee Korialla kalusteyksikössä, jonka johtaja Erkki Tolvasen mukaan kalustevalmistukseen on tämän vuosikymmenen aikana investoitu 3-4 miljoonaa euroa, mukaan lukien tehtaan laajennus.
Viime syksyn Habitare-messuilla Domus toi esille Max-mitoituksen, jossa pöytäkaappisyvyys on 700 mm ja myös seinäkaappimitoitus on entistä syvempi. Pöytäkaapin taakse alumiini-/lasiosasto valmistaa välitilavaloelementit.
- Max-mitoituksella saadaan paljon lisätilaa. Meillä tärkeitä asioita kalusteissa ovat toimivuus, ergonomia ja design sekä sävyjen, lasin ja alumiinin yhdisteleminen. Monesti on niin, että asiakas haluaa kalusteissa alas tummaa ja ylös vaaleaa. Trendiasioita ovat vaakalinjaisuus, vetimettömyys ja kiiltävät pinnat maalattuina tai korkeapainelaminaatteina.
Vesa Moilanen
Domuksen uusi 700 mm syvä Max-mitoitus tuo työtasolle enemmän työskentelytilaa ja laatikostoon peräti 30 % lisää säilytystilaa.
Pintakäsittelyllä nostetaan puutuotteen jalostusarvoa
Ote pintakäsittelylaitoksen päästö- ja toimintakykytutkimuksen loppuraportista.
Pintakäsittelyn prosessituotannolla on puutuoteteollisuudessa pitkät perinteet. Prosessi on ajan saatossa muuttunut käytettävien pintakäsittelyaineiden ja menetelmien mukaan. Nykyisin pintakäsittelytuotannon alasta on tullut erilaisten muotivirtausten ja asiakkaiden vaatimuksia vastaava tuotannonala, jolla nostetaan puutuotteen jalostusarvoa.
Asiakkaiden ja muotivirtauksien aiheuttama muutos puutuotteiden pintakäsittelyvaihtoehdoissa (esim. sävyt ja muodot) on aiheuttanut koko puutuotealalle uuden tarpeen muuttaa sekä tuotteidensa ulkonäköä että pintakäsittelyprosessiaan. Myös rakennuspuusepän- ja sahateollisuuden on pitänyt tulla muutosvirrassa mukana. Sisustustuotteissa ei riitä enää pelkkä höylätty lista tai paneeli, vaan asiakas haluaa ostaa valmiin komponentin, jonka voi suoraan kiinnittää kattoon tai seinään määrämittaisena. Asiakkaiden vaatimusten lisäksi ympäristönormit, jätemääräykset ja erilaiset direktiivit pakottavat yrityksiä etsimään ja investoimaan uusiin menetelmiin.
Pintakäsittelyaineiden kuivausmenetelmissä on tapahtunut ja tapahtumassa kehitystä etenkin vesiohenteisten pintakäsittelyaineiden osalta. Käytettävä pintakäsittelyaine määrittää sen minkälaisen uunityypin (laminaari-, suutin-, veitsi- tai kerrosuuni) yritys valitsee. Myös tutkimukseen ja mittaamiseen perustuvan tiedon lisääntyminen erityisesti CENTRIAn toteuttamassa PPT 2004-projektissa on tuonut lisätietoa yrityksille kuivausprosessin toimivuudesta.
Artikkeli laajemmin lehdessä!
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikkö CENTRIAn Ylivieskan toimipisteessä sijaitsee puutuotealan kehittämisympäristö, joka on ainoa Oulun Eteläisellä alueella puualan koulutusta, tutkimusta ja kehityspalveluja tuottava toimija. Vuoden 2007 aikana CENTRIA Tutkimus ja kehitys toteutti Oulun lääninhallituksen ja Euroopan Yhteisön Rakennerahaston rahoittaman ”Puutuotealan kehittämisympäristön laitehankinnat” -hankkeen.
Hankkeen tavoitteena oli muokata jo olemassa oleva puutuotealan kehittämisympäristö vastaamaan alueen puutuoteteollisuuden teknologiatarpeita sekä lisätä CENTRIAn tunnettavuutta alan valtakunnallisena toimijana. Erityisesti hankkeessa panostettiin PPT2004-projektin aikana havaittuihin pintakäsittelyn tutkimus- ja testaustarpeisiin.
Hanna Parikka, CENTRIA Tutkimus ja kehitys
Kennocomp monimuotoisten kennolevyjen valmistajana
Pieksämäellä toimiva Kennocomp Oy panostaa vankasti kennorakenteiden valmistukseen. Yritys osti viime vuoden maaliskuussa Isku Teollisuus Oy:n Pieksämäen tehtaan kone- ja laitekannan ryhtyen välittömästi valmistamaan puupohjaisia komponentteja huonekalu-, kaluste-, vene- ja meriteollisuudelle. Yritys on investoinut uuteen teknologiaan ja työllistää nykyisellään hyvän matkaa toistakymmentä henkilöä.
Kennocomp on innovatiivisten ja modernien komponenttien valmistaja tilaustyönä asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaan.
- Puumiehille tuttu kennorakenne on väliovissa ollut jo vuosikymmeniä, ja myös monia muita rakenteita on sillä kevennetty. Kalusteteollisuudessa kennorakenne on kokenut uuden nousun Keski-Euroopassa. On tullut uutta työstötekniikkaa, joka antaa mahdollisuudet vapaampiin muotoihin, koska isokin kennolevy voidaan paloitella tiettyyn muotoon. Helateollisuus on ollut mukana kehitystyössä, on tullut ja on tulossa uusia kiinnitystapoja ja mekanismeja, joilla kennokalusteet saadaan kasaan, kertoo Kennocomp Oy:n toimitusjohtaja Mauno Multamäki, jonka mukaan kennorakennetta on käytännössä mahdollista käyttää melkein missä tahansa.
- Kalustepuolella ehkä suurin hyöty tulee visuaalisella puolella eli saadaan massiivisia rakenteita edullisesti. Yksi syy kennorakenteen yleistymiseen vaikuttanut asia on lastulevyraaka-aineen hinnannousu. Lisäksi kennorakenne painaa vain viidesosan verran perinteisistä rakenteista.
- Kennon kokoa säätämällä saadaan ominaisuuksia esimerkiksi lujuudessa. Paksuissa tasoissa mielenkiintoista on se, että kennolevy on itsekantava rakenne, ja näin ollen esimerkiksi pöydässä ei tarvita ylimääräistä runkoa. Käyttökohteista riippuen kennorakenteen materiaali vaihtelee. Kalustepuolella se on yleensä kierrätyspaperi ja muissa kohteissa myös alumiinia tai polypropeenia, Multamäki jatkaa.
Vesa Moilanen
Sänkyrunkoja meriolosuhteisiin
Muu sisältö:
• Huonekalujen testauksesta hyötyvät myyjä ja kuluttaja
• Työllistävän täsmäkoulutuksen osaaja TEAK rakentaa uutta toimitilaa
• Suomen Hiontakone toimittaa markkinoiden parhaita teränhuoltokoneita ja -laitteita teollisuuden tarpeisiin
• SCM Group esittäytyi Open House –tapahtumallaan Riminillä
• Laitetoimituksia Urbasilta
• Puuteollisuusyrittäjät ry uudistaa toimintojaan
ym. ym. ym.
