|
 |
UUTISIA
2-3/2007
|
Lego -lastenhuonekaluja Suomesta
Incap Furniture teki mittavan sopimuksen Legon kanssa
Oulussa pääkonttoriaan pitävä Incap Furniture on tehnyt kattavan sopimuksen maailman johtavan leluvalmistajan, tanskalaisen Legon kanssa. Sopimus oikeuttaa Incap Furnituren valmistamaan, myymään ja markkinoimaan Lego –lastenhuonekaluja yksinoikeudella. Uuden, Suomessa suunnitellun malliston ensiesittely tapahtui Saksassa Kölnin huonekalumessuilla tammikuun lopulla. Markkinointipäällikkö Marko Leppäpuskan mukaan sopimus avaa yritykselle laajat kansainväliset markkinat ja mahdollisuudet hyödyntää Lego –brandin maailmanlaajuista tunnettavuutta. Incap Furniture on jo nyt yksi maailman suurimmista massiivisten mäntyhuonekalujen valmistajista. Yrityksen liikevaihto on 72 miljoonaa euroa ja sillä on tehtaat Kärsämäellä, Haapavedellä, Varpaisjärvellä ja Lestijärvellä. Yritys työllistää kaikkiaan 290 henkilöä.
Idea tuli yhtiömme Amerikan päästä. Pääsimme nopeasti Legon juttusille ja siitä idea lähti kehittymään. Viime maaliskuussa yhteistyömalli alkoi hahmottua ja nyt olemme siinä pisteessä, että ensimmäiset tuotteet tulevat markkinoille viikolla 18 eli toukokuun alussa.
Lastenhuonekalusarja suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa Incap Furnituren tehtailla. Kaikki suunnitelmat hyväksytetään myös Legolla, mutta design on täysin omaa. Suomalaisyritys omistaa tuotemerkin ja lisenssin. Vielä ei ole lopullista päätöstä siitä, mikä yhtiön tehtaista saa valmistuksen itselleen. Kölnin huonekalumessuilla tammikuussa tuote lanseerattiin tuleville asiakkaille. Markkina-alueena tulee olemaan koko maailma , tärkeimpinä alueina Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Erkki Valtamäki
Kivara Oy valmistaa uniikkiportaita maailmalle
Yhä enenevässä määrin omakotitaloihin halutaan portaat näyttäväksi elementiksi. Joensuulainen Kivara Oy on valmistanut kierreportaita jo yli neljännesvuosisadan ajan, kuten myös kierreportaista poikkeavia spiraaliportaita jo yli 15 vuoden ajan. Vuosien varrelta karttunut kokemus on ohjannut suunnittelua ja tuotekehitystä asiakaslähtöisesti. Kaikki portaat on piirustuslaudalla suunniteltuja yksilöitä –usein asiakkaat edellyttävät vain omiin portaisiinsa tulevia erityispiirteitä.
- Mahdollisimman tarkoituksenmukainen ja hyvin toimiva tuote on jo sinällään kaunis, muisti entinen opettajani Kai Frank painottaa, kertoo toimitusjohtaja Reijo Kivilahti.
Valmistusmateriaalina käytetään muun muassa tammea, pyökkiä, kirsikkaa, koivua ja mäntyä. Portaiden kaikki askelmat on kiinnitetty reisipuihin niin, että ne pääsevät vapaasti tekemään luontaista elämisliikettään rikkomatta silti varsinaista liitosrakennetta, jolloin portaisiin ei pääse syntymään narinaa. Muun muassa poratappi- ja ruuvikiinnityksessä tämä ei ole mahdollista.
Kivara Oy valmistaa uniikkiportaita, joiden hinta on kymmenissä tuhansissa euroissa. Portaiden markkinoinnissa ”viidakkorumpu” on toiminut parhaana myyjänä. Portaita on mennyt kotimaamme lisäksi muun muassa Japaniin, Saksaan ja Norjaan. Kotimaassa isona asiakasryhmänä ovat olleet venäläiset asiakkaat. Tarjouspyyntöjä Kivara Oy:lle on tullut Brasiliasta, USA:sta, Australiasta, Israelista ja Italiasta, ja joissakin tapauksissa pyydetyt valmistusmäärät ovat olleet huimasti liian suuria yrityksen tuotantokapasiteettiin nähden.
Porrastuotantoon yrityksellä on omatekoiset koneet. Tämän kevään aikana valmistuu uusi kone spiraaliportaiden tekemiseen, ja tähtäyksessä on portaiden tuotantokapasiteetin lisääminen mm. Japaniin. – Käsityön osuutta pitää voida alentaa, painottaa toimitusjohtaja Kivilahti.
Vesa Moilanen
Toiminnanjohtaja Mauno Rintala, Puuteollisuusyrittäjät ry:
Tänään arvostetaan yrittäjiä ja heidän yhteistyötään
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Mauno Rintala on kolmen vuosikymmenen aikana nähnyt ja kokenut järjestössä saavutetut etapit ja suomalaisen yhteiskunnan muutosilmiöt. PTY:n palveluksessa Rintala aloitti 14.3.1977 järjestösihteerin tehtävässä.
- Tuolloin järjestön jäsenmäärä oli 75 ja aloitin työskentelyni nimenomaan jäsenhankinnan parissa Pienteollisuuden Keskusliiton silloisen järjestöpäällikkö Toivo Ehnin kanssa. Järjestössämme työskenteli puolipäiväinen toimistosihteeri. Puheenjohtajanamme tuolloin toiminut Sievä-Sisuste Oy:n perustaja Lauri Sievänen oli innoittajana yhdessä Teuvo Kuoppamäen kanssa ottamaan rohkea askel päätoimisen järjestösihteerin palkkaamiseksi ja tekemään jäsenhankintaa. Olin ollut Pohjalaisten Osakuntien aluetutkimustoimikunnan tutkimusprojektissa työskentelemässä yritystutkimuksen parissa kahden ja puolen vuoden ajan, ja tuolloin sain tutustua muun muassa puualan yrityksiin Pohjanmaalla, kertoo Rintala painottaen Pienteollisuuden Keskusliiton järjestöpäällikön roolia ja apua PTY:n jäsenhankinnassa, jonka tuloksena seitsemän vuoden ponnistelujen jälkeen järjestön jäsenmäärä kuusinkertaistui.
Järjestön nimi oli tuohon aikaan Puusepänliikkeenharjoittajain Liitto. Jäsenhankintaa tehtiin matkustamalla maakunnasta toiseen ja tutustumalla yrityksiin.
Yksi merkkipaalu PTY:n toiminnassa on ikkunajaoston, PS-ikkunan syntysanojen lausuminen Tampereella pidetyssä kokouksessa tammikuussa 1980. Toisena merkkipaaluna on jäsenyritysten yhteisosaston pystyttäminen Habitare-näyttelyyn ensimmäistä kertaa vuonna 1981, josta lähtien yhteisosasto on ollut jokaisessa Habitaressa.
Vuodesta 2004 lähtien on käyty neuvonpitoa toimialan eri järjestöjen yhdistymisestä. Neuvotteluja ovat käyneet Puuteollisuusyrittäjät ry ja Puutuoteteollisuus ry, mutta Puusepänteollisuus ry on puuttunut ringistä. - Heräte tälle asialle saatiin Ruotsista, jossa toimialan viiden toimijan yhdistyminen tapahtui vuoden 2004 alussa. Meillä Suomessa kannattaa tässä vaiheessa tähdätä siihen, että toimialan kaikki järjestöt ovat mukana, myös Kalusteteollisuusyhdistys – minimissään vähintään kolme alamme järjestöä.
Vesa Moilanen
Veljekset Vaara Oy:lle maamme ainoa uusi sahalinja viime vuonna
Vahva puualan ammattilainen, Veljekset Vaara Oy Tervolassa, on puisen ulkoverhouksen asiantuntija. Sahalaitos toimittaa laadukasta, pohjamaalattua ulkoverhouspuutavaraa sekä muuta saha- ja höylätavaraa taloteollisuudelle, jälleenmyyjille, vähittäismyyjille, rakentajille ja korjaajille. Yrityksellä on vahva kokemus ja osaaminen puun sahaamisesta ja puutuotteiden valmistuksesta aina 1930-luvulta lähtien.
Yritystoiminta käynnistyi Veljekset Vaara Oy:n toimitusjohtaja Jussi Vaaran isoisän toimesta, sittemmin sahaustoimintaa maatilatalouden harjoittamisen ohella tekivät hänen isänsä ja setänsä. Tänä päivänä Jussi Vaara pyörittää Jorma Vaaran kanssa perheyritystä, joka on paikkakunnalla merkittävä työllistäjä. Työntekijöiden määrä on 22 henkilöä.
Veljekset Vaara Oy on erikoistunut valmistamaan esikäsiteltyjä ulkoverhouspaneeleita ja -listoja kuivatusta kuusesta, joka materiaalina kestää parhaiten vaihtelevia sääolosuhteita. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat myös julkisivurakentamiseen ikkunakoristelaudat, jakolistat ja saumarimat sekä höylätty runkopuutavara, kestopuu, sisustuspaneelit ja sahatavara.
Kenttäsirkkelin kanssa kiertämistä tehtiin kevääseen 1988 saakka ja samana vuonna rakennettiin höyläämö yrityksen nykyiselle toimipaikalle. Vuonna 1990 rakennettiin 50 kuution kuumailmakuivaamo, kahden vuoden päästä ensimmäinen kiinteä saharakennus. Vuonna 1997 rakennettiin lämpökeskus ja seuraavana vuonna sahauksen kapasiteettia kaksinkertaistettiin yhteistyössä Kallion Konepajan kanssa entisen toimintamallin mukaisesti. Vuosituhannen alussa rakennettiin lisää kuivaamokapasiteettia ja parin vuoden päästä varastorakennus. Vuonna 2002 yritys otti käyttöön tuotannonohjausjärjestelmän, joka koordinoi koko liiketoimintaa. Seuraavana vuonna rakennettiin maalaamo, joka mahdollisti pohjamaalattujen ulkoverhouslautojen kapasiteetin voimakkaan kasvun
Vesa Moilanen
Koristeveistäjämestari Oiva Kentta – vaatimaton taituri
Pohjalaiskunta Jurva on tunnettu käsityöperinteestään. Pitäjän ja sen ympäristön puuosaamisesta muodostunut vankka nikkariprofiili perustuu EU-olosuhteiden vaatimiin tukipilareihin: Jurvan Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitokseen, Nikkarikeskukseen ja laajaan, tehokkaasti verkottuvaan yhteistyöhön alan yritysten, koulutus- ja teknologiakeskusten ja yliopistotutkimuksen kanssa. Käsityöperinteen säilymisen eteen työtä tekevät kansalaiset ovat tulevaisuuden potentiaalisia sankareita. Ikivanha, isot siivet selkäänsä saanut sanonta kuvaa osuvasti koristeveistäjämestari Oiva Kenttaan. Hän on maamerkin korkuinen kuuluisuus siinä ympäristössä ja joukossa, joissa ratkaistaan pystytäänkö maakunnan perinteistä puusepäntaitoa käyttämään seudulle tyypillisenä elinkeinona tulevaisuudessa.
Oiva Kentan puusepän ura alkoi 1960-luvun alussa Jurvan kotiteollisuuskoulussa. Päämäärätietoinen oppimishalu ammatissa ja tietoisuus hahmottamisen tärkeydestä vei Kentan täydentämään nikkarintaitojaan Åke Skjöldin piirustuskouluun. Vielä liki viisikymmentä vuotta myöhemmin, arvostettuna mestarina, Oiva Kentta sanoo olevansa tyytyväinen teoreettisten opintojensa määrään ja laatuun. Hän tekisi samat valinnat erikoistumisensa ajolinjoissa, vaikka hänet komennettaisiin peruuttamaan takaisin ammattinsa lähtöruutuun.
Kentta työskenteli perusopintojen jälkeen paikkakunnan tyylihuonekalutehtaissa koristeveistäjänä kunnes aloitti opettajanuransa vuonna 1974. Vaativan ja arvostetun koristeveistomestarin tutkinnon hän suoritti jo vuonna 1972. Reilut kolmekymmentä vuotta kestänyttä opettajan työsarkaa Oiva kuvaa harkitusti tiivistäen: - Minun oppilaani ovat kaikki jo valinneet ammatikseen puusepän työn, siksi keskeyttäneiden osuus on lähes olematon. Erikoistuminen ja taitotason kohoaminen tapahtuu ammattityötä vastaavissa oloissa, eteen tulevat pulmat yhteisvoimin ratkoen. Oppilailleni on hyvin tärkeää päästä koettelemaan siipiensä kantoa markkinoilla, sillä loppukuluttajan ostopäätöksestä on aina riippunut puusepän ammatin taloudellinen ja henkinen mielekkyys. Luovuutta on turha kuvitella opettavansa, mutta elämänkokemus opettaa hyviä olosuhteita ylläpitämällä antamaan sille syntymätilaa. On aivan tavallista, että oppilaani puuhailevat veistoluokassa joukolla myöhäiseen iltaan saakka.
Jorma Koivisto
Perheyritys Carlo Casagrandelta menestystekijät
Helsingissä Herttoniemessä toimiva Carlo Casagrande & Co Oy on harjoittanut maahantuontia ja tukkukauppaa jo vuodesta 1959. Kalevankadulla aloittanut yritys on jo toisen sukupolven hallussa ja kolmas polvi on vahvasti mukana yritystoiminnassa. Tuotevalikoimaan kuuluvat huonekalu- ja kalusteteollisuuden komponentit ja tarvikkeet kuten kalusteovet ja helat, elektroniikkateollisuuden komponentit: ferriitit ja kondensaattorit sekä sähköteollisuuden raaka-aineet ja puolivalmisteet mm. kupari-köydet ja vastuslangat. Lapinjärven logistiikkakeskuksesta löytyy 10 000 tuotenimikettä ja asiakkaita palvellaan asiantuntevasti ja ripeästi.
Carlo Casagranden kaupallinen johtaja Christer Andersson katsoo tyytyväisenä menneitä vuosikymmeniä yrityksessä. Työntäyteisen ajan jälkeen on hyvä siirtyä vähän etäämmälle. Ei hän kokonaan siirry eläkkeelle, mutta kertoo, että ajatuksissa on viettää enemmän aikaa Espanjasta ostetulla talolla ja sitten kesäisin lomapaikassa Porvoon saaristossa. Sieltä kotoisin olevana paikkaan liittyy paljon lapsuudenmuistoja. Pienviljelijä-kalastajaperheen poikana hän kiittelee äitiänsä, joka laittoi heidät opintielle Porvooseen ja myöhemmin yliopistoon Turkuun. Valtiotieteen maisteriksi valmistuttuaan kaupallinen ala vei hänet appiukkonsa perustamaan Casagrandeen töihin.
Työ on tarkoittanut pitkiä päiviä asiakkaiden kanssa, joista monista on tullut myös hyviä ystäviä. Paljon matkustamista ja poissa kotoa oloa. Muistelemme huvittuneina 1970-ja 80-lukujen kosteita ja pitkiä lounaita, joilta ei palattu aina töihin ja olemme sitä mieltä että nykymeno on tervehtynyt siinä asiassa huomattavasti. Perheen asioiden hoitamisesta ja lasten elämän järjestämisestä hän kiittää vaimoaan. Ja kuten niin monet paljon matkustavat ja työlleen antautuvat ihmiset niin Anderssonkin sanoo, että lasten elämään hän on tutustunut vasta nyt lastenlasten kautta. Nyt hän kuljettaa heitä urheiluharrastuksiin ja kannustaa kentän laidalla. Silti voi sanoa, että perhe on onnistunut kasvattamaan lapsistaan yrittäjähenkisiä, sillä lapset ovat olleet pienestä pitäen mukana yrityksessä.
Tulevaisuudesta Christer Andersson on sitä mieltä, että Suomessa on alan yrityksiä liian paljon ja jaettava kakku ei kasva, joten jäljelle jää muutama iso yritys ja pieniä, erikoistuvia yrityksiä.
Ulla Tommola
Tässä numerossa myös 8 sivua tuoreimpia alan uutisia takaosan palstoilla!
Numerossa 2-3 lisäksi paljon muuta, mm.:
* Pytinki-messuista Seinäjoella
* Lehtikuusen uusi tuleminen
* Muotoilullista ilosanomaa huonekaluteollisuudelle
* Jälkimarkkinointisarjassa Projecta Oy
* Suomen Pikaliitin tarjoaa ratkaisuja puuteollisuudelle
* Ligna+ 2007 esittelee koko metsä- ja puualan
* Tekma esitteli CNC-konepäivillä uutuustuotteita
* Tyrnävän Tupa-Kaluste valmistaa tuotteita oikeasta puusta
