 |
Otteita lehden sisällöstä
2-3/2008
|
Finndomolla pitkät juuret pientalorakentamisessa
Pohjoismaiden suurimmaksi talonvalmistajaksi ei tulla sattumalta. Yli 200.000 valmistunutta taloa noin seitsemän vuosikymmenen aikana ovat opettaneet paljon Pohjolan luonnon ja sen asukkaiden asettamista toiveista ja vaatimuksista. Pohjoismaiden johtavan pientalovalmistajan, Finndomon valikoimasta löytyykin seitsemän eri tuotemerkkiä erityyppisille kuluttajille, jotka suunnittelevat talon rakentamista. Jokaisella tuotemerkillä on omat, yksilölliset erityispiirteensä, mutta yhteistä kaikille Finndomon taloille on, että ne valmistetaan sisätiloissa, kuivassa ja lämpimässä tehdasympäristössä.
Finndomolla on Suomessa ja Ruotsissa yhteensä yhdeksän tuotantolaitosta, joissa on yhteensä tuotantotilaa noin 200.000 neliömetriä, mikä vastaa 28 jalkapallokenttää. Suomessa tehtaat sijaitsevat Sonkajärvellä, Säynätsalossa, Hartolassa, Haukiputaalla ja Loviisassa. Ruotsissa tehtaat sijaitsevat Hässleholmissa, Hjältevadissa ja Hultsfredissa sekä äskettäin Pohjois-Ruotsista, Skällfteåsta hankittu talotehdas. Vanhin talotehdas valmisti taloja jo vuonna 1928 ja uusin tehdas on vuodelta 2004.
Hartolan tehtaalla valmistetaan pientaloja Avainkoti-tuotemerkillä. Valmistalon rakentaminen tehtaalla kestää viikon verran, ja kun talomoduulit on 2-5 osassa nostettu autosta suoraan rakennuksen perustuksille, niin kaikkinensa viimeistään neljän viikon kuluessa asennuksen aloittamisesta pääsee muuttamaan uuteen kotiin.
- Tämän vuoden alusta tuli asetus, jossa jokaiseen uuteen rakennuslupaan pitää lupavaiheessa olla määriteltynä talon energiatehokkuus, joka on tarkastettava rakentamisen jälkeen. Energiatehokkuuteen vaikuttavina tekijöinä ovat rakenteiden lämmönläpäisykertoimet, valittavat ilmanvaihtojärjestelmät, lämmön talteenoton hyötysuhteet ja talon ilmanvaihtoluku. Näistä muodostuu samanlainen taulukko kuin kodinkoneissa käytetään energiatehokkuuden osalta. Olen varma, että pian kuluttajat haluavat A-luokitukseen kuuluvia taloja, tuotantojohtaja Timo Jääskeläinen uskoo.
Vesa Moilanen
Puisilla matalaenergiataloilla kova kysyntä
Lämpöpuulla verhotut 8-kulmaiset Herresö-matalaenergiatalot ovat ripeässä
kasvussa Tanskassa. Talot on sertifioitu saksalaisen PHI ( Passive Hous Institutet ) -systeemin mukaisesti. Yhtenä perusvaatimuksena on, että energian kulutus /m2 saa olla enintään 15 Kw vuodessa. Talovalmistaja Herresö on saanut kyseisen sertifikaatin ensimmäisenä Pohjoismaissa. Viimeisen 20 vuoden aikana ns. passiivitaloja on rakennettu n. 15 000 pääasiassa Saksaan ja Itävaltaan.
Herresö on PHI-sertifioinut myös koko rakentamismenetelmän varsin yksityiskohtaisesti. Kaikki talot rakennetaan moduleittain tehtaalla. Myös perustus valmistetaan tehtaalla moduleista. Ns. raakatalon pystytys tapahtuu parissa päivässä, perustus päivässä eli talo on pystyssä 3 päivässä johtaja Karl Andreassen lupaa.
Tilaaja hoitaa itse lämmityssysteemin hankinnan ja asennuksen, joka tavallisesti on lämpöpumppu. Samaten sisustus ja kodinkoneiden hankinta jää talonostajalle.
Martti Issakainen, Tanska
Vesa Lempiö yhdistää tuoreen muotokielen ja kestävyyden
Helsinkiläinen Sörnäisissä toimiva puusepänverstas Ranka valmistaa huonekaluja ja pienesineitä kotimaisesta puusta. Käsityömuotoilija ja artenomi Vesa Lempiön suunnittelema laaja mallisto tarjoaa tuotteita huonekaluista liikelahjoihin. Ranka tekee myös tilaustöitä ja sisustaa kokopuisia keittiöitä. Tammikuun tihkusateisena päivänä kun pilvet roikkuvat Sörnäisissä talojen katoilla ja päivä on niin harmaa ettei tiedä onko aamu vai ilta, astun puusepänverstaaseen sisälle ja haistan puun. Vanhat teollisuusrakennukset Sörnäisten rantatiellä ovat saaneet sisäänsä uudenlaisia yrityksiä ja ammattilaisia; suuruuden ekonomia on vaihtunut yksilöllisiin, käsityönä tehtäviin tuotteisiin. Hyvällä liikepaikalla olevat tilat ovat myös puusepänverstaalle tärkeät. Uudenmaan Lapinjärvellä kasvanut, 35-vuotias Vesa Lempiö perusti Ranka puusepänverstaansa 1996, kun koulutusta vastaavaa työtä ei ollut tarjolla. Jälkiviisautena hän sanoo kertovansa kaikille työharjoittelussa oleville, että hänen mielestään olisi ollut hyvä hankkia toisen palveluksessa ensin kokemusta yrityksen pyörittämisestä ja kaikesta siihen liittyvästä. Helpommalla pääsee kun on kokemusta ja vaikka tekeminen onkin hallinnassa niin yrityksen pyörittäminen vaatii monenlaisten asioiden hallintaa. Kuitenkin Lempiö on sitä mieltä, että hänen tilanteensa on vakaampi kuin monen toisen palveluksessa olevan. Niissä pyöröovi heilahtaa hyvin helposti kansainvälisten muutosten paineessa ja työ loppuu siihen. Ilmeisesti pitkä ja hyväkään koulutus ei vielä tarjoa tarpeeksi tietoa yrittämisestä ja yrittäjyydestä, vaikka siitä julkisuudessa puhutaan paljon. Onneksemme meillä on näitä nuoria ja hyvin tehtäviinsä kouluttautuneita tekijöitä, jotka katsovat tulevaisuuteen ja näkevät sen mahdollisuuksia täynnä.
Ulla Tommola
Puuseppä Mikko Huuhka (vas.) ja Vesa Lempiö
Puu-Le Oy:ltä löytyy erikoisosaamista ovituotantoon
Mittatilaustyönä valmistettavat massiivipuuovet antavat suunnittelijoille ja rakentajille vapaat kädet rakennuksen ilmeeseen sopivan kokonaisuuden ja ilmeen suunnitteluun. Varsinkin kangasniemeläisen Puu-Le Oy:n toimintakonseptilla, jolla asiakas saa toiveittensa mukaiset massiiviset peiliovet ja ovikarmit eri puulajeista, maalattuina, petsattuina tai lakattuina, eri karmisyvyyksin ja erikoisheloin.
Vuonna 1992 perustettu Puu-Le Oy teki alkuun puusepäntöitä vahvasti alihankintana. Tänä päivänä yritys tuottaa erikoisovia markkina-alueenaan koko Suomi, painottuen maamme eteläiselle puoliskolle. Tuotteita on toimitettu muun muassa Museoviraston valvomiin kohteisiin, Venäjälle Pietarin keskustan taloihin ja uudenaikaisia ratkaisuja vaativiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Viikin yrityshautomo. Jo yli vuosikymmenen ajan yritys on valmistanut massiivipuuovia JELD-WEN Suomi Oy:lle. Pääosin oviaukkoja täytetään yksityiskoteihin menevillä oviratkaisuilla.
Puu-Le Oy:n toimitusjohtaja Petri Isotalus kertoo yrityksen toiminnan käynnistyneen kolmen miehen voimin – isänsä Reino ja kaksoisveljensä Pekka muodostivat Petrin kanssa yrityksen henkilökunnan, jota nykyisellään on 18 työntekijää. Välillä asiaan kuului opiskelujakso Lahdessa ja valmistuminen puutekniikan insinööriksi.
Vesa Moilanen
Petri Isotalus
SUOMEN METSÄTEOLLISUUS ON VAKAVASSA RAKENNEMUUTOKSESSA
Näkymät vuodelle 2008
Suomalaisen sahateollisuuden toimintaympäristö jatkuu vaikeasti ennustettavana. Kansainvälisillä markkinoilla sahatavaran kysynnän ja tarjonnan vaihtelut ovat voimakkaita ja tuotannon joustamaton kustannusrakenne ei mahdollista markkinatilanteen edellyttämiä hintajoustoja.
Kansainvälisen talouden näkymät ovat kaksijakoiset. Pohjois-Amerikka ja Länsi-Eurooppa ovat ajautumassa nollakasvuun, mutta kehittyvät taloudet, Itä-Eurooppa, Venäjä, Etelä-Amerikka ja Aasia jatkavat hyvällä kasvu-uralla. Keitele Forest -konsernin tärkeimmässä markkina-alueessa Japanissa asuntorakentaminen tulee säilymään 2007 vuoden tasolla. Uudisasuntotuotanto läntisessä Euroopassa tulee hieman laskemaan, eikä korjausrakentamisen kasvu riitä kompensoimaan heikentyvää kysyntää. Kotimaan rakentaminen tulee todennäköisesti laskemaan 10 prosenttia.
Kilpailu kansainvälisillä sahatavaramarkkinoilla ja jalostemarkkinoilla tulee säilymään erittäin kireänä lähitulevaisuudessa. Keski-Eurooppaan on investoitu ja päätetty rakentaa uutta sahauskapasiteettia yli 10 miljoonaa kuutiometriä. Kasvavat tuotantomäärät lisäävät perussahatavaran tarjontaa kaikilla markkinoilla. Lisäksi Itä-Eurooppaan ja Venäjälle on suunnitteilla runsaasti uusia sahainvestointeja seuraavan 3-5 vuoden aikana. Toimialan kapasiteetin lisäykset ovat merkittäviä ja niiden yhteenlaskettu määrä ylittää reilusti Suomen vuotuisen noin 12 miljoonan kuutiometrin sahatavaratuotannon.
- Uskomme määrämitta- ja erikoissahatavaran sekä jalosteiden kysynnän jatkuvuuteen. Näemme mahdollisuuksia bioenergiassa ja hajautetussa biosähkön tuotannossa. Strateginen tavoitteemme on jalostaa puolet sahatavaratuotannostamme. Haasteellisen vuoden 2008 tavoite on säilyttää saavutettu tuotannon taso sekä sahatavaran, että jatkojalosteiden tuotannossa ja toiminta voitollisena. Haluamme kasvaa kannattavasti tulevina vuosina.
Toimitusjohtaja Ilkka Kylävainio, Keitele Forest Oy
Lisäksi lehdessä:
• Puurakentamisen hyviä esimerkkejä on –uusia, upeita kohteita tarvitaan
• Eurotec juhlii huhtikuussa
• Kevään puualan tapahtumia
• Milanon messuista historiansa suurimmat
• SisustusRAKSA saa kumppaniksi OLO.MUODON
• Suomen laajin uusiutuvien energioiden puutaloalue
• Vilkas Raksa-viikonloppu Lahdessa
• Suuria eroja tukkien ja puuaineksen laadussa Suomessa ja Venäjällä
• Koulutusrahasto vastaa tarpeeseen laadukkaasti
• Koulutusyhteistyöohjelma
• Asumisen, mökkeilyn, kodin ja pihan suurkatselmus
ym. ym. ym.
