UUTISIA 1/2004

Professori Ilkka Pöyhönen:
Suuryritysten panostukset jatkojalostukseen ilonaiheena

Lappeenrannan teknillisen yliopiston vararehtori, puutekniikan osaston johtaja, professori Ilkka Pöyhösen mielestä puuteollisuuteen laitettu panostus yhteiskuntamme kannalta on ollut aika pientä. Puualaa kokonaisuutena mietittäessä Pöyhösen mukaan iso panostus on tehty puhtaasti metsäsektoriin liittyvissä asioissa, joissa Suomi on varsin maailman huippua. Kemiallisen metsäteollisuuden puolella panostusta on kohtuullisen paljon, mutta suhteessa vähäisesti metsäsektoriin nähden. Tällä hetkellä puualan professuureja on maassamme kaikkiaan viisi.
- Valtiovallan suhtautumisessa on sinänsä tapahtunut paljonkin myönteistä verrattuna aikaisempaan. Myös rakentamisen määräykset olivat aiemmin hyvin puukielteisiä. Nämä pysyttiin sittemmin vääntämään toisiksi. Aikanaan isona apuna olivat muun muassa Paavo Lipponen, Antti Kalliomäki, Sirkka-Liisa Anttila ja Kalevi Hemilä, joilla oli suuri into viedä puuasiaa eteenpäin. Kyllä valtiovallan suhtautumisessa näkyy edelleen se, että tietyllä tavalla on myönteistä viritystä, mutta lähtötilanne on ollut matala. Ylöspäin vääntäminen on aina työn takana, toteaa Pöyhönen, jonka mielestä puuasioissa taustalla on ollut kaupungistuminen. Puurakentaminen nähtiin vanhanaikaisena betonikyliin verrattuna.
- Koko asennoitumisketju ja määräysketju oli sellainen, että puu kuuluu vain kesämökkirakentamiseen. Kun puun imago on saatu nyt aivan toiselle tasolle ja on saatu rakennusmääräyksiä muutettua, puun käytettävyys on selvästi lisääntynyt. Osin kyllä asenteet ovat vieläkin hyvin syvässä, hän sanoo.
Puhuttaessa viime aikoina sattuneista puurakenteisten hallien sortumisista, Pöyhönen toteaa asian olevan vaikea kaikille isoille rakenteille.
- Kaikkein tehokkainta on nähdä rikkoontunut puupalkki. Jyväskylän case on aika monta kertaa näytetty. Taustalla siinä oli kaksi asiaa eli tekemisen virheenä liian vähäinen puutappien määrä ja toisena suunnittelumääräyksien puutteet. Mielikuvahan syntyy huonosta materiaalista, vaikka niin ei ole.
- Halleille löytyy analogia koko rakentamisen kentästä. Kun nyt puulla on hyvä imago ja puusta on alettu rakentaa selvästi enemmän, mukana on myös sellaisia rakentajia, joilla ei ole puuosaamista. Kun virheet tulevat esiin, materiaali leimataan huonoksi. Tämän eteen teollisuus on tehnyt erittäin paljon työtä, jotta virheitä ei tehtäisi. Hallit ovat konkreettinen esimerkki ketjusta, jonka kautta maine voi mennä.



Suomen Kone ja Terä puunjalostusteollisuuden terätoimijana

Seinäjoen Kapernaumin teollisuusalueella toimivalla Suomen Kone ja Terä Oy:llä on juurensa vuodessa 1986, jolloin Eino Kuvaja aloitti toiminimellä Kone ja Terä E. Kuvaja Witox-puuntyöstöterien, Viva-kosteusmittareiden ja Löser-poratappikoneiden terien ja varaosien maahantuonnin. Lisäksi yrityksen jälleenmyyntitavaroina olivat tuolloin Lamello-liitoskoneet ja -tarvikkeet.
Vuonna 1988 Eino ja Liisa Kuvaja jatkoivat kommandiittiyhtiönä nimellä Kone ja Terä E. Kuvaja Ky. Toiminnan tuolloin ja laajennuttua uusina maahantuonteina tulivat mukaan Stehle-puuntyöstöterät ja EDN-sahanterät.
Vuonna 1995 Hannu Vuorenmaa ja Ossi Tuomela perustivat osakeyhtiön ja ostivat Kone ja Terä E. Kuvaja Ky:n liiketoiminnan jatkaen toimintaa nimellä Suomen Kone ja Terä Oy.
Osakeyhtiöksi muuttumisen jälkeen yhtiö on kasvanut yhdenmiehen yrityksestä kuusi henkeä työllistäväksi terätaloksi, jonka toiminnan ytimenä on terien markkinointi puunjalostusteollisuudelle. Terät valmistetaan pääosin EU-alueella ja tuonnin osuus onkin n. 80%. Vuosien mittaan terävalikoima on laajentunut kattamaan kaikki puunjalostusteollisuuden tarvitsemat terät. Kasvua yrityksellä on ollut yhden uuden työntekijän vuosivauhdilla, ja liikevaihto on kasvanut 20-30 %:n vuosivauhdilla. Alkuvaiheessa yritys toimi lähinnä jälleenmyyjänä jonkun muun yrityksen toimiessa maahantuojana, mutta nykyisellään Suomen Kone ja Terä on jatkuvasti voimistanut omaa maahantuontiaan.
- Koneiden parissa ei kovinkaan paljon olla tekemisissä, nykyisellään konepuolella yrityksemme valikoimissa ovat ultraäänipesulaitteet ja terähuoltoon liittyvät koneet eli varsinaisia puusepänkoneita ei ole kovinkaan paljon valikoimissamme. Parin viime vuoden aikana Suomen Kone ja Terä Oy on tehnyt tietoisesti muutosta terätalotoiminnan suuntaan. Myyntihenkilöstömme tekniset myyjät voidaankin vaihtaa jossakin vaiheessa terämyyjä-nimikkeelle, toteaa Suomen Kone ja Terä Oy:n myyntipäällikkö Hannu Vuorenmaa, jonka mukaan konekanta puunjalostusteollisuudessa on muuttunut aika voimakkaasti.
- Olemmekin kehittäneet erityisasiantuntemusta teriin, jotta terät vastaisivat nykyisen konekannan vaatimuksia, hän jatkaa.
Viimeisen parin vuoden aikana sahojen jatkojalostuslaitokset ovat tulleet voimakkaasti Suomen Kone ja Terä Oy:n asiakkaiksi.
- Isompia projekteja varten meillä on omat suunnittelijat, jotka käyvät asiakkaiden kanssa läpi asiakkaiden tarpeet. Spesiaaliterien kuvat siirretään sähköpostitse tehtaalle, joka nopeasti pystyy ottamaan terät tuotantoon, koska samat CAD-ohjelmat ovat Suomen Kone ja Terä Oy:llä ja valmistavalla tehtaalla. Suurin osa erikoisteristä teetetään Italiassa, lisäksi myös Saksa ja Luxemburg ovat tuontimaina.
Tuotteet käyvät pääsääntöisesti Seinäjoella, jossa terille tehdään silmämääräinen tarkastus ja toimitetaan sitten asiakkaille läpi Suomen, vahvimpana alueenamme Seinäjoelta pohjoiseen.



Joka neljäs talo Tanskassa puusta

Puutalot ovat viisinkertaistaneet markkinaosuutensa Tanskassa vuodesta 1998
viime vuoden loppuun mennessä. Osuuden ennustetaan nousevan pian 30 %:iin.
Uusin Tanskan puusektorin tiedotuskeskuksen teettämä tutkimus osoittaa, että tanskalaiset ovat ottaneet puutalot omakseen toden teolla. Etenkin nuoret perheet ovat edelläkävijöitä. Tällä hetkellä joka neljäs uusi omakotitalo rakennetaan puusta.
Kiinnostus puusta rakentamiseen on kasvanut lähes räjähdysmäisesti . Yksin puisten omakotitalojen osuus on kasvanut vuoden 1998 4,5 %:sta 25 %:n iin vuoden 2003 lopussa. Myös kerrostaloja on alettu rakentaa puusta. Puun käyttö on muutenkin kasvanut rakentamisessa. Uusissa omakotitaloissa näkee harvoin jos koskaan kokolattiamattoja. Puu on syrjäyttänyt jokseenkin täysin muut materiaalit varsinkin omakotitalojen lattioissa. Erilaiset laatat täydentävät puuta keittiö-, kylpyhuone- ja muissa aputiloissa. Julkisissa tiloissa ja yrityksissä vielä näkee mattoja ja linoleumia.

Jääkö Suomi suosiolla sivustakatsojaksi?
Mutta missä luuraavat suomalaiset talovalmistajat? Olen matkustellut eri puolilla Tanskaa runsaasti ja seurannut alan lehdistöä. Ei riviäkään eikä talon taloa ole tullut havaintokenttääni. On selvää, että Tanskan markkinat ovat pienet, mutta kyllä soisi tänä vuonna 1200 uuden puutalon joukosta löytyvän myös suomalaisia. Puuta meillä on, rakentajista ei ole pulaa ja viedäkin osataan aina Kauko - Itää myöten. Missä vika? Olisiko aika ryhtyä tositoimiin? Luulisi kasvavien markkinoiden kiinnostavan. Kukaan Tanskassa ei epäile suomalaisten puuosaamista. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla. Vanha sananlasku toteaa, että makaavan kissa suuhun ei hiiri juokse. Olisiko kissan jo aika nousta hiirijahtiin Juutinmaalle?



Hela-Partners on vakaassa kasvuvauhdissa

Heloitustarvikkeiden tukkuliike Hela-Partners Oy Nurmossa on palvellut asiakkaitaan pari vuotta, mutta yhtiön toimitusjohtaja Veli-Matti Hakoniemellä on hela-alan kokemusta reilun kahden vuosikymmenen ajalta. Tällä hetkellä Hela-Partners työllistää kolme henkilöä ja toiminta tapahtuu n. 750 neliön tiloissa.
- Ei olisi voinut lähteä yrittäjäksi, jollei olisi ollut niin vankkaa kokemusta alasta ja laajaa asiakaskuntaa valmiina. Samoin tavarantoimittajia ja päämiehiä oli valmiina. Toimintaan ollaan ihan tyytyväisiä, on menty suunnitelmien mukaan. Ensimmäisenä toimintavuonna liikevaihto oli noin 700.000€ ja seuraavan toimintavuoden liikevaihdosta odotetaan hieman yli miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Veli-Matti Hakoniemi sanoo.
Hela-Partnersilla on valikoimissaan heloja, vetimiä, saranoita, liukuja. Suuri tuoteryhmä on kylpyhuonekalusteiden valumarmorialtaat, mutta pääasiallisesti tuotevalikoima on keskittynyt keittiökalusteteollisuuteen. Pääasiallinen asiakaskunta on pienessä ja keskisuuressa teollisuudessa. Asiakaskuntaa Hela-Partners Oy:llä on ympäri Suomea; kaukaisin Karigasniemellä.
Altaiden toimittajana yrityksellä on virolainen Eumar. Monet päämiehet ovat Italiassa, Espanjassa ja Kiinassa; lisäksi slovenialaisen Laman edustus on tullut täydentämään valikoimia.
Veli-Matti Hakoniemellä on näkemys, että loppukuluttaja hakee yksilöllistä palvelua ja hakee kalusteita pieniltä puusepiltä.
- Ihmisillä on rahaa ja halutaan panostaa yksilöllisyyteen. Pienien kalustevalmistajien on helpompi muuttua asiakkaiden tarpeiden mukaan, hän sanoo.


Vesme Systemsiltä logistiset ratkaisut teolliseen materiaalinkäsittelyyn

Globalisoituvassa maailmassa etäisyydet pienenevät jatkuvasti. Sähköinen tiedonkulku ja nopeat liikenneyhteydet ovat tehneet asioiden joustavan hoitamisen mahdolliseksi maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Suomessa yli 25 vuotta toiminut Vesme Systems Oy on lähellä asiakkaitaan. Kauhajoen toimipisteen läheisyydessä sijaitsevalta Vaasan lentokentältä on suorat lentoyhteydet sekä Helsinkiin että Tukholmaan ja sitä kautta mihin tahansa maailmassa.
Vesme Systems palvelee asiakkaitaan materiaalinkäsittelyn ja tuotantoketjujen logistiikkaan liittyvissä asioissa ja on laite- ja järjestelmätoimittaja vahvalla osaamisella projekteissa. Yhtiö on toimittanut satoja merkittäviä järjestelmiä merkittäville kansainvälisen tason asiakkailleen. Järjestelmät suunnitellaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Suunnitteluvaiheessa tavoitellaan aina tuote- ja materiaalivirran pehmeää mutta nopeaa kulkua koko asiakkaan tuotantoprosessin läpi. Käsittelykerrat pyritään minimoimaan ja kalliit välivarastoinnit eliminoimaan. Suunnittelun onnistuminen vaikuttaa suoraan tuotteen laatuun ja lisää merkittävästi asiakkaan tuottavuutta. Sen lisäksi, että tuote tulee prosessista ulos valmiina ja siististi pakattuna, Vesme-järjestelmä hoitaa tuotteet oikeassa järjestyksessä kuljettavaan ajoneuvoon joko tilauskohtaisesti tai reittikohtaisesti lajiteltuna kuljetusyksiköinä.
Yhtenä osana toiminnassa on myös koneiden tuonti. Vesme Systems Oy edustaa muutamaa ulkomaista päämiestä. Suurimpana on slovenialainen Ledinek, joka tekee suurtehohöyliä aina 600 metrin syöttönopeuteen minuutissa saakka, ja myös syöttölaitteet 140 kpl/min. Lisäksi Ledinekillä on uutta ja mullistavaa innovaatiota oleva rotoles-tyyppinen lamellihöylä, joka antaa erinomaisen pinnanlaadun lamellille. Ensimmäiset Ledinekin höyläkoneet tulivat Suomeen vuonna 1998.
Jokaisella Vesme Systemsin työntekijöillä on pitkä työkokemus suunnittelussa ja valmistuksessa.
- Linjojen täytyy kehittyä kysynnän mukaan. Pelkkä koneiden lisääminen ei riitä, vaan vaaditaan yhä enemmän myös mekanisoinnilta. Yksi hyvin tärkeä asia on puutavaran pehmeä käsitteleminen, ja se tuo yhä enemmän ajateltavaa mekanisointien suunnittelijoille ja valmistajille. Tietysti nopeudet tuovat jatkossa vielä lisää purtavaa. Selkeästi on havaittavissa, että paketit täytyy olla tehtyinä hyvinkin monella eri tavalla, on folioitu ja vanteutettu ja kaikki pitää tänä päivänä tapahtua lähes automaattisesti. Suunnittelun täytyy olla hereillä ja seurata aikaansa sekä yrittää mennä hieman edelle, Vesme Systems Oy:n myyntipäällikkö Matti Asumus toteaa.



Joensuu Areena on Suomen suurin puurakennus

Joensuuhun, keskustan tuntumaan, Mehtimäen tiede- ja urheilupuistoon, on valmistunut tammikuun 2004 lopussa lähes puolentoista hehtaarin suuruinen puurakenteinen monitoimihalli, Joensuu Areena. Hanke on rakennusteknisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä puurakentamiskohde ja siinä toteutuu toiminnallisesti uusi monikäyttökonsepti.
Suomen suurimmassa puurakennuksessa liimapuurakenteita on n. 980 m3, kertopuurakenteita n. 320 m3 ja yli 2.000 puusauvaa. Teräsrakenteiden kokonaismäärä on yli 150 tonnia, teräksisiä liitososia on n. 6.500 kpl, tappivaarnoja n. 39.000 kpl ja pultteja lähes 4.000 kpl.
Uusi Joensuu Areena mahdollistaa monipuolisten tapahtumien järjestämisen ympäri vuoden - pienempiä messuja, konsertteja (2.000 henkeä), tapahtumia, kokouksia; 7.000 hengen suurtapahtumia, messuja ja kokouksia. Halli antaa vauhtia terveyttä ja työkykyä edistävän liikunnan harrastamiseen kaikille väestöryhmille - koululiikuntaa, työpaikkakuntoilua, sauvakävelyä ja rullaluistelua sekä lisäpotkua palloilu- ja muille urheilulajeille - päivittäistä harjoitusta, harjoitusleirejä, turnauksia… Halli on monikäyttöinen ympäri vuoden, eri käyttömuodot lomittuen. Pienempiä turnauksia, messuja tai muita yleisötilaisuuksia voidaan järjestää tai ainakin pystyttää samaan aikaan kun hallin muussa osassa harrastetaan liikunnan eri muotoja.
Joensuu Areena vahvistaa seudun kehitysedellytyksiä ja infraa. Se tukee metsä- ja puuosaamisen kehittämistä, toimii innovatiivisena puurakentamisen esimerkkikohteena sekä täydentää toiminnallisesti ainutlaatuista Mehtimäen tiede- ja urheilupuistoa.
- Monitoimihallin visiona on kaupunkikuvaan istuva uusi Joensuun maamerkki, sisätiloiltaan viihtyisä, toimiva ja helposti muunneltava halli, jossa riittää vilskettä aamusta iltaan kaikkina viikon päivinä ympäri vuoden. Joensuun seutukunta ja koko maakunta kokee hallin omakseen - se on ”kaikkien halli”. Rakennus on puurakentamisen esimerkkikohde, jota käydään kaukaa katsomassa ja, joka tukee ”metsämaakunnan” puun käytön ja jalostamisen tutkimusta ja kehittämistä. Näin Euroopan metsäpääkaupunki näyttää esimerkkiä, toteaa Joensuun kaupungin toimitilalaitoksen johtaja Veijo Toppinen.


Numerossa 1/2004 myös:

• Puuteollisuusyrittäjät ry:n kuulumiset
• Stora Enso Kotkan saha nosti tuotantoaan investoimalla
• Pinomatic vahvistanut osaamistaan puusepänteollisuudessa
• Nuorekas Alavus Ikkunat osaa huolehtia korkeasta laadusta
• Suomen Kone ja Terä puunjalostusteollisuuden terätoimijana
• Ammattikoulusta yrittäjäksi
• Träimporten on monipuolinen viilujen, jalopuiden ja tuontilevyjen markkinoija
• Opintomatka Saksan Bielefeldiin
• Hovinsaaren biovoimala esikuvana tuleville voimaloille
• Savonlinnan seudun kunnat elinkeinopolitiikan edistäjinä
• EU laajenee, osaammeko hyötyä siitä?
ym. ym. ym.