UUTISIA 2/2004

Kokenut hela-alan osaaja Arvo-Helat Oy pitää edelleen tärkeänä selkeää ja vaivatonta yhteydenpitoa asiakaskuntaansa

Suomessa on onneksi vielä seutuja, joihin käsityö- ja teollisuusperinne on ottanut sijansa niin vankasti, että nuorten ei tarvitse aina irrottautua juuriltaan, vaan edellisten sukupolvien työtä voidaan ryhtyä jatkamaan omalla kotiseudulla ja murrealueella.
Arvo Helat Oy:n perustajan Arvo Mikkolan syntymäpitäjä on Jurva ja siksipä hän tänä päivänä voi nähdä kolmekymmentä vuotta vanhan yrityksensä toimitilojen ikkunasta syntymäkotinsa. Valitettavasti maisemaa ei enää korista se kalaisa Jurvanjärvi, jonka ympärille puusepän perinteestään kuulun pitäjän asutus aikanaan kerääntyi.
Kun Mikkola seitsämänkymmentäluvun alussa aloitti työnsä puusepänteollisuutta varustavassa yrityksessään hän otti ensimmäiset asiakaskontaktinsa ns. pehmeältä puolelta l.lähiseudun verhoomoista. Tarkalla ja oikeinpainotetulla ahkeruudella Mikkola löysikin kohtalaisesti markkinoita nuorelle yritykselleen. Hän huomioi kuitenkin varsin pian, että verhoilukankaiden valinta kulki turhan tiukasti muoti-ja makuoikkujen ohjauksessa. Niinpä messulaukkuja purkaessa alkoi käsiin osua esitteitä ja tietoja heloista, jotka natsasivat suomalaiseen makuun. Useimmiten Keski-Euroopan erikoismessuilla esitellyt helaratkaisut olivat meillä uusia, mutta osaava helakauppias kykeni näkemään tuotteiden mahdollisuudet jo messuosastojen spottivalojen loisteessa. Vielä nykyään on huonekaluteollisuudessamme sovellettuna monia helaratkaisuja, joita seitsämänkymmentäluvun hela-alan pioneerit kantoivat messurepuissaan kotimaahansa.
Helamyyjänä toimiessaan on Arvo Mikkola heti toimintansa alusta alkaen rohkeasti ottanut maamme suurimpien valmistajien tuotannonjohtoon ja mallisuunnittelijoihin aina softilla tyylillä "asiapää" edellä, kuten hän asian lyhyesti ilmaisee. - Monelle taholle olen kiitollinen rohkaisusta, jota sain astuessani taloon kaksikymmentäviisivuotiaana ja pohjanmaan murteella esitellessäni helaratkaisujani, kertoo Mikkola.


Stora Enson Härmälä:
Nousua odottaessa

Metsäyhtiöiden parempien aikojen odotus jatkuu. Niin myös Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä kertoi helmikuun alun viime vuoden tuloksen julkistustilaisuudessa. Yhtiön tulos oli epätyydyttävä ja Härmälän mukaan tilanne tiukkeni viime vuonna kohden loppuvuotta. Vuosi 2003 oli kolmas perättäinen alaspäin menevä vuosi jolloin liikevaihto laski lähes 5 prosenttia ollen 12 172,3 milj.euroa. Härmälä piti yhtiön kassavirtaa ja tasetta kuitenkin edelleen varsin tyydyttävänä, mutta kaukana tavoitteesta. Hintataso valui alaspäin ja dollarin arvon putoaminen osaltaan myös heikensi tulosta. Puutuotteista toimitusjohtaja sanoi, että niiden kysyntä on melko hyvää, mutta hintapaineet jatkuvat.

Stora Enso suuntautuu tulevaisuudessa yhä enemmän halvemmille raaka-ainemarkkinoille. Siitä on osoituksena mm. se, että Kiinassa Suzhoussa yhtiö uudenaikaistaa hienopaperitehtaallaan paperikonettaan ja lisää arkituskapasiteettia. Investoinnin arvo on 38 milj. euroa ja sillä pyritään säilyttämään arkitettujen taidepainopaperien markkina-asema Kiinassa, sillä päällystetyn hienopaperin kysynnän on ennustettu kasvavan Kiinassa yli 7 prosenttia vuosittain.
Yhtiön kannalta vaikeimmat kohteet ovat Pohjois-Amerikassa, jossa tehtaat tekevät suurinta tappiota. Härmälän mukaan niiden kanssa myös tehdään parhaillaan kiinteästi töitä, jotta vaikeudet voitetaan. Pohjois-Amerikan tilannetta on pahentanut myös energian hinnan nousu ja hintatason valuminen alas. Paperin tuotantoa rajoitettiin vuonna 2002 vielä enemmän kuin vuonna 2003.
Yleiset talousennusteet ovat positiivisia, mutta metsäteollisuudessa se ei vielä ainakaan näy ja yhtiön suurin ja modernein kone seisoo Wisconsinissa. Vähäisiä marginaaleja syövät Härmälän mukaan paljon myös yksikin lakkopäivä, eläkekustannukset tai koneen käyntiinlähdön viivästyminen kuten Veitsiluodossa tapahtui.

Puuteollisuudessa ylitarjontaa

Härmälän mukaan puuteollisuudessa parempi kysyntä on jo alkanut USAssa rakentamisessa. Kanada on iso myyjä amerikkalaisilla markkinoilla. Euroopan kysyntä jatkuu nykytasolla, mutta hinnat ovat alhaiset ylitarjonnan takia. Yhtiö seuraa tarkoin myös halvempien raaka-aine maiden markkinoita ja seuraa tarkasti Venäjän ja Kiinan talouskasvua.
Vienti Japaniin on pitänyt pintansa eli sinne menee tavaraa entiseen tahtiin.
Johtaja Esko Mäkeläinen kertoi, että yhtiön metsien omistuksesta vastaamaan Suomen Tornatorin tapaista järjestelyä neuvotellaan parhaillaan Ruotsissa.


AMMATTIKOULUSTA YRITTÄJÄKSI. OSA 2
Jatkoa edellisestä numerosta.

ASENNUSPALVELU HENRI ELERS
Henri Elers (Henkka) valmistui konepuusepäksi Vallilan ammattioppilaitoksesta v. 1990. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Kvaerner Masa - Yards – telakkan puusepänverstaalla. Verstas valmisti puukalusteita laivoihin ja työllisti tuohon aikaan 5 – 6 puuseppää omalla tehtaalla. Jo toisen palveluksessa puuseppänä työskennellessään Henkka hakeutui yrittäjäkurssille. Kurssin aikana jokainen opiskelija joutui miettimään oman liikeideansa. Omien kokemusten perusteella Henkka päätyi kalusteasentajayrittäjäideaan. TE – keskuksen avustuksella liikeideaa jalostettiin yritysideaksi, jossa mietittiin jo yrityksen perustamiseen liittyviä käytännön asioita. Laskettiin paljonko tarvittiin alkupääomaa käsityökalujen ja pakettiauton hankintaan. Koska työ on liikkuvaa, on paljosta työkalumäärästä enemmän vaivaa kuin hyötyä. Lisäksi Henkka kiersi huonekalualan myymälöissä suorittamassa ”markkinatutkimusta” ts. olisiko huonekalujen yms. kokoamispalvelulle kysyntää. Samalla hän selvitti myytäväksi tarkoitetun palvelun hinnoittelua. Muutamat suuret huonekaluketjut mm. Sotka antoivat myönteistä palautetta. Saamansa palautteen perusteella hän kaksi vuotta sitten perusti Asennuspalvelu Henri Elers – nimisen toiminimen. Lopullinen askel kohti yrittäjyyttä oli tehty.
Eräänä merkittävänä etuna asiakkaan kannalta voidaan pitää etukäteen annettavaa palvelun lopullista hintaa. Kun asiakas ostaa isohkon huonekalun, joka vaatii kuljetuksen ja lisäksi asennuksen, voi myyjä katsoa suoraan hinnastosta paketin hinnan asiakkaalle. Mahdollisista muista töistä esim. muutostöistä asiakas maksaa erikseen tuntiveloituksen mukaan.
Aluksi hinnoittelu oli hieman alakanttiin, mutta nykyisillä hinnoilla jo pärjää, muistelee Henkka.
Koska asiakkaista merkittävä osa on eläkeläisiä niin työpäivä asettuu lähes normaalin työajan puitteisiin. Yleensä aloitan huonekaluliikkeiden avatessa ovensa klo 10 ja otan vastaan tilauksia sen verran, että voin lopettaa klo 18 mennessä. Nykyisen hyvän työtilanteen vallitessa voin pyytää jo ilta- ja viikonlopputyöstä lisäkorvauksen. Otan aina etukäteen selvää toimitettavien huonekalujen määrästä ja ennen kaikkea pakettien koosta. Kun vielä varmistan kohteen kuljetusolosuhteet, voin kysyä asiakkaalta onko paikalta saatavissa nostoapua. Joskus käytän apumiestä, mutta enemmänkin kiireapuna. Esim. vuoden vaihde ja loppukesä ovat kiireistä aikaa huonekaluasentajalle, koska silloin on liikkeissä alennusmyyntisesongit, kertoo Henkka.
Koska kokoaminen tehdään asiakkaan kotona, on Henkka joutunut oppimaan, että lähes aina on paikalla joku enemmän tai vähemmän tarkka seuraaja. Alussa asiakkaan läsnäolo haittasi, mutta sitten aloin ajatella, että ei siinä niinkään valvottu asentajan työtä vaan ihailtiin työn nopeaa etenemistä osaavan ammattilaisen tekemänä. Usein on asiakas huonekalujen kokoamisen päätyttyä todennut, että hyvä oli kun otin ammattilaisen homman tekemään, kyllä se sen verran vaikealta näytti. Kerran eräässä palvelutalossa iäkäs rouva otti tuolin ja tuli viereen istumaan ja seuraamaan huonekalujen kokoamista. Aikansa seurattuaan hän poistui hetkeksi ja palasi mukanaan shipsipussi ja jatkoi ”ohjelman” seuraamista. Oli ilmeisesti vaihtelua ”Kauniisiin ja rohkeisiin”.


Pyöreästä pöllistä viimeiseen hiontaan Tenho Pitkänen Oy:llä

Tenho Pitkänen Oy:n taival laadukkaiden ja vaativien sisäovien valmistajana on saanut alkunsa jo 1960-luvun lopulla. Lähtökohtana oli jo silloin toteuttaa asiakkaiden tarpeet viimeistä hiontaa myöten. Alkuun yritys toimi Pyhäselässä ja marraskuusta 1976 lähtien Heinävaarassa. Nykyisellään yhtiö työllistää hyvän matkaa toistakymmentä henkilöä, ja valinnanvaraa löytyy ovien mitoissa, rakenteissa, materiaaleissa ja visuaalisessa ilmeessä, mikä lisää suunnittelun vapautta sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
Tenho Pitkänen Oy:n ovilla on vuosien mittaan ollut kysyntää maailmalla ja kotimaassa. Oivina kotimaan kohteina ovat olleet mm. Maalaistentalo Helsingissä, Kannelmäen terveysasema Helsingissä, Hotelli Kämpin Fitness Centre Helsingissä, talo Vähä-Mustajärvi Laukaan asuntomessuilla ja Turun AMK:n uudisrakennus ja laajennus Salossa.
- Eräässä vaiheessa tuotannostamme meni 90 % Kehä 3:n sisäpuolelle. Nyt menee ympäri Suomea, kuitenkin painottuen Etelä-Suomeen, toteaa toimitusjohtaja Auvo Ahlholm, jolla tulee kesäkuun 11. päivä 29 vuotta täyteen yrityksen palveluksessa. Ahlholm oli yrityksen ensimmäinen työntekijä, oli puolitoista vuotta yksinään ja on työskennellyt koko ajan työtätekevänä työnjohtajana. Välillä hän mietti yksityisyrittäjäksi siirtymistäkin, mutta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tuli mahdollisuus tarttua Tenho Pitkänen Oy:n ohjaksiin loppuvuodesta 2002.
- Alkuun valmistettiin ikkunoita, saunajakkaroita, puukelloja, tuoterepertuaari oli hyvin kirjava. Karjalan kulttuurin edistämissäätiölle teimme sangen merkittävän määrän puukelloja, ja tuotevalikoimiimme kuuluivat myös keittiökalusteet. Nykyisellään valmistamme sisäovia, erikoisovia sileäpintaisina ja asiakkaan haluamilla pintamateriaaleilla, joita ovat esim. puuviilut, laminaatit ja ovet maalattuina. Aika paljon ovia menee erilaisiin laitoksiin ja julkisrakentamiseen, mutta myös jonkin verran yksityisille, kertoo Ahlholm, jonka mukaan ovien valmistaminen on sinänsä aika yksinkertainen juttu – levyn päällä on pintamateriaali ja kenno välissä. Tenho Pitkänen Oy:n ovivalikoimissa ovat myös luokkaovet eli puolen tunnin palo-ovet ja desibeli-ovet .
- Ennenvanhaan pintaa ei käsitelty ollenkaan, kaikki meni puuvalmiina. Nyt täytyy olla viimeisen päälle tehtynä, parempi jos olisi vielä asiakkaalle asennettuna paikan päällä. Valmiusaste on muuttunut merkittävästi. Aiemmin kun tehtiin ikkunoita, ne menivät lasittamattomina, Ahlholm kertaa yrityksen alkuvaiheita.


Puusepänliike Mikko Ruhberg edelläkävijänä alallaan

Lahtelainen Puusepänliike Mikko Ruhberg askeltaa alansa etujoukoissa. Aivan äskettäin yritys on investoinut välihiontaan ja kuivaukseen, ja seuraavana suunnitelmissa on investoida pintakäsittelyruiskuautomaattiin.
Aikanaan yritys oli Lahden alueella ensimmäisiä, jotka aloittivat briketöinnin, ja nyt kyseessä on jatkoa kehitykselle.
- Useiden asioiden vuoksi lähdetty investointiin – yhtenä edistysaskeleena on se, että maalaamoa on tarkoitus kehittää edelleen, ja uuniin investointi oli ensimmäinen askel saada tavarat kuivaksi nopeasti ja pienellä energialla. Perinteisiin menetelmiin nähden maakaasulla toimivan kuivurin energiatarve on n. 30% perinteisten kuivaamien vaatimasta energiatarpeesta, toteaa toimitusjohtaja Mikko Ruhberg.
Infrapunakuivaus on keksitty jo 1940-luvulla, mutta vaikka tekniikka on tunnettu yli puoli vuosisataa, sen kaikkia etuja ei ole käytetty vieläkään hyödyksi. Infrapunakuivauksessa prosessi kuivaa pinnoitteen sisältä ulospäin ajamalla ulos kaiken liuottimen ja kosteuden ennen kuivauksen tapahtumista. Perinteisen konventionaalisen kuivauksen tuodessa tonneittain ilmaa kuivausjakson aikana, ilma itse asiassa toimii eristeenä ja se täytyy myös lämmittää korkein kustannuksin.
- Viimeisten vuosien aikana on kehitetty useita uusia tapoja käyttää katalyyttistä infrapunatekniikkaa kuivauksessa, hyödyntäen sen ainutlaatuista tapaa energiankäytössä, tuotteen laadussa, logistiikassa, kapasiteetissa ja vähentyneessä ilman saastumisessa. Kaasun matalassa lämpötilassa tapahtuva liekitön palaminen katalyyttisessä yksikössä tuottaa pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, joka on ihanteellista siirrettäessä lämpöä erilaisille materiaaleille. Pitkä, aaltomainen infrapunasäteily täsmää erittäin hyvin vesi- ja liuotinohenteisten pinnoitteiden, jauhemaalien ja muovien absorptiospektriin. Jokaisella materiaalilla on oma absorptiospektri, joka tarkoittaa sitä, että infrapunasäteilytyksellä saavutetaan optimaalinen lämmön siirtyminen tähän materiaaliin tietyllä aallonpituudella. Lämmön siirtymisen hyötysuhde perustuu siihen tosiasiaan, että infrapunasäteilyn energia siirretään suoraan jokaiseen pinnoitemolekyyliin, ja tuolloin saadaan aikaan erittäin nopea ja homogeeninen haihtuminen sekä kuivausprosessi.

Lue lisää lehdestä!



Vapo panostaa vahvasti biopolttoaineisiin

Haukinevan pellettitehdas käynnistyy maaliskuussa

Peräseinäjoen Haukinevalle on noussut nopeaan tahtiin uusi tuotantolaitos. Jyrsinturve ja sahanpuru jalostuvat pelletiksi nykyaikaisessa pellettitehtaassa, jonka koekäyttö on juuri aloitettu. Ensivaiheessa tehdas käyttää polttoaineena omaa jyrsinturvetta, mutta syyskesällä mukaan tulee myös puupellettituotanto.

Uuden tehtaan tuotantokapasiteetti on 66 000 tonnia valmista pellettiä vuodessa. Investoinnin kokonaisarvo on 7,25 miljoonaa euroa ja siihen on saatu KTM:n avustusrahoja 350 000 euroa. Haukinevan tehtaan investointipäätös tehtiin vuosi sitten ja rakennustyöt alkoivat Peräseinäjoella viime syyskuussa. Hanke on edennyt aikataulussa niin, että koekäyttö on aloitettu ja kaupallinen tuotanto käynnistyy lähiviikkoina.

Laitteet Suomesta ja Tanskasta

Haukinevan pellettitehtaan laitetoimittajiksi on valittu alan vahvimmat ammattilaiset. Pelletöintilaitteet on toimittanut tanskalainen Sprout-Matador A/S ja kuivurilaitteet myös tanskalainen Atlas-Stord A/S. Vapo Oy Energian Kiuruveden konepajalla ovat valmistuneet tehtaan raaka-aineen vastaanottolaitteet ja höyrykattilalaitos on tilattu tamperelaiselta JAL Energy Serviceltä ja sen kattilavalmistaja on Pamac Power Oy Lapualta.

Työllistäjä

Pellettitehdas työllistää Peräseinäjoella varsinaista tehtaan henkilökuntaa 1+12 ja logistiikkaan 5-6 henkilöä. Oma turvetuotanto työllistää lisäksi noin 20 henkeä. Henkilökuntamäärä vaihtelee kulloisenkin tilanteen mukaan jonkin verran. Projektin aikana tehdas on tietenkin työllistänyt huomattavan määrän ihmisiä Vapon omilla liiketoiminta-alueilla sekä alihankkijoita.
Vapon Länsi-Suomen yksikönjohtaja Esa Koivulan mukaan tehtaan tärkeimmät markkina-alueet tulevat olemaan Ruotsissa ja kotimaassa. Käyttäjiä ovat sekä suuret tuotantolaitokset että pienkuluttajat.




Numerossa 2/2004 lisäksi mm:

* Lahtelainen Woodim Euroboard on menestynyt erikoistumalla
* ”Seinäjoki palvelee puuseppää” palasi juurilleen
* Casco liimakoulu: liimat, terveys ja ympäristö
* Olsa aktiivisesti mukana messuilla
* Karelia Parketin juuret
* Puupyhäkkö betonilähiössä
* Havaintoja vanhoista puutuotealan oppikirjoista
* Lämpöpuuta sisälle melkein mihin vaan, ulos vähän rajoitetummin
* Kolumni: Tulevaisuuden sahat täsmäsahaavat
* Perinteiset Puukonepäivät jälleen keväällä Turussa
* Uutta ja ajankohtaista Puuteollisuusyrittäjissä
* Englanninkieliset sivut


ym. ym. ym.