|
 |
UUTISIA 2/2005
|
Savon Keittiökeskus palvelee yksilöllisesti
Siilinjärveläisellä Savon Keittiökeskuksella on meneillään seitsemästoista toimintavuosi. Ismo Puurunen aloitti yritystoiminnan hyvin pienissä tiloissa tehden tilaustöitä, lähinnä kaapistoja ja puuovia. Tuotteilla oli kysyntää ja asiakkaat olivat tyytyväisiä tuotteiden laatuun. Niinpä Puurusen piti hankkia apuvoimia tuotantoon. Tällä hetkellä yritys työllistää 14 henkilöä, joiden lisäksi kolme asentajaa tekee töitä omilla toiminimillään.
Savon Keittiökeskus valmistaa keittiökalusteita, kodin kiinteitä kalusteita ja julkisten tilojen kalusteita. Siilijärven tehtaanmyymälän lisäksi Puurusella on Iisalmessa myymälä nimellä Iisalmen Keittiökeskus. Tuotteet menevät pääosin Itä-Suomen alueelle, mutta toimituksia on ollut myös muualle, mm. Helsinkiin Itä-Hakkilan koululle.
Savon Keittiökeskuksen tuotteiden rungoissa on melamiinipintainen levy ja kalvopintaiset ovet yritys valmistaa itse.
- Aika pitkälle keittiöt on räätälöity asiakkaan toivomusten mukaan, panostamme suunnitteluun, asiakkaan kanssa suunnitelmien läpikäymiseen ja teemme yksilöllisiä ratkaisuja. Joku haluaa perinteistä, kodikasta tunnelmaa ja joku toinen haluaa nykyaikaista, jopa futuristista suuntausta. Piristyksenä on eri tasossa olevia kaapistoja ja avohyllyköitä, lisäksi kodinkoneita nostetaan ylös.
Halutessaan asiakas saa myös kodinkoneet, olemme alkaneet tehdä yhteistyötä Markan Talon kanssa Kuopiossa. Keskitymme kuitenkin enemmän kalusteiden valmistukseen, toteaa Savon Keittiökeskuksen toimitusjohtaja Ismo Puurunen, jonka mukaan kalusteiden vetimissä uusimpana suuntauksena ovat olleet pitkät reelinkivetimet massiivisena
- Keittiöissä halogeenivalot ovat tulleet, joko halogeenilipat ylhäälle tai irtovalaisimia, samoin kylpyhuonekalusteissa. Kylpyhuonekalusteissa täyskannet, valumarmorialtaat ovat hyvin suosittuja, ei ole saumoja pöytätasoissa ja pinnoissa. Ehkä kylpyhuoneissakin tulee keittiöiden tapaan pieniä kaappeja ja lokerikoita seinälle, Puurunen arvelee.
Savon Keittiökeskuksen tuoreimpina investointeina ovat muotolistoituskone ja jyrsinkone, joita aikaisemmin iso investointi oli pinnoituskone ja siihen liittyvät liimaussysteemit. Koneen toimitti Tikka System Porista. Tulevaisuuden investointikohteeksi Puurunen nimeää tarkistussahan.
Rakentamiselle on ainakin Siilinjärven suunnalla hyvät näkymät. Uusia alueita on kaavoitettu ja tulossa on 70 omakotitalon alue.
- Kalustamme lähiympäristössä paljon myös rivitaloja. Saneerauspuoli on ainakin puolet liikevaihdostamme, ja panostamme siihen yhtä paljon kuin uudisrakentamiseen, Ismo Puurunen toteaa.
Sepa Oy kaksinkertaistaa tuotantonsa
Keiteleelle vuonna 1982 perustettu, nykyisellään maamme johtava naulalevyrakenteisten kattoristikoiden valmistaja, Sepa Oy, on harppaamassa maailman nykyaikaisimmaksi kattoristikkotehtaaksi. Yrityksen konekanta on uudistunut jatkuvan kehityksen kautta, ja nyt tuotantotiloja kaksinkertaistamalla ja samalla myös tuotanto kaksinkertaistamalla yhtiö nousee uudelle tasolle.
Tänä päivänä yhtiö on yksi alansa suurimmista koko Euroopassa, ja Suomessa markkinaosuus on 30%:n luokkaa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Keiteleellä ja Porvoossa, ja niissä työskenteli viime vuonna keskimäärin 110 henkilöä. Kuluvan tilikauden liikevaihdon määrä tulee olemaan n. 16,5 miljoonaa euroa ja kattoristikoiden valmistusmäärä hieman vajaat 190.000 kpl, ollen Sepa Oy:n toimintahistorian suurin määrä ja alansa ennätys Suomessa.
- Asiakaslähtöisyys, ehdoton toimitusvarmuus ja laadukkaat tuotteet ovat olleet keskeiset menestystekijät tavoitteen saavuttamisessa. Toimintojen jatkuva kehittäminen ja parantaminen yhteistyössä koko henkilöstön kanssa edesauttaa sitä, että yritys pysyy vankasti markkinajohtajana myös tulevaisuudessa. Työkaluna tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään toimintajärjestelmää, jonka perustana ovat kansainväliset ISO 9001:2000 ja ISO 14001-vaatimukset täyttävät laatu- ja ympäristösertifikaatit, toteaa Sepa Oy:n toimitusjohtaja Hannu Pellikka, jonka mukaan yhtiö on toimintansa alusta lähtien panostanut voimakkaasti myös tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa. Kattoristikoiden lisäksi tuotantoon kuuluvat siltamuotit, puubetonilaatat, mansardikattojärjestelmät, runkokehät, PI-palkit ja R30-paloristikot. Uudet tuotteet kasvattavat yrityksen liikevaihtoa ja kilpailukykyä sekä parantavat tunnettavuutta puurakentamisen kasvavilla markkinoilla.
Helmikuun loppupuolella vietettiin Sepa Oy:n uuden tuotantohallin harjannostajaisia. Tehdasrakennukseen tulee 3.000 m2 tuotantotilaa ja hallin sivustoille sosiaali- ja toimistotiloja 330 m2 sekä varastokatoksia 660 m2. Lisäksi hallin ympärille rakennetaan n. 25.000 m2:n suuruinen päällystetty siirto- ja varastointialue.
Juttu jatkuu lehdessä…
WOOD JEWEL JALOSTAA PUULLE HYVÄÄ KILOHINTAA
Luontoaiheisia puukoruja ja esineitä Kolarissa valmistava Wood Jewel sai alkunsa käsityötaidoista ja uskosta omiin tuotteisiin. Kymmenisen vuotta sitten metsäteknikko Kauko Raatiniemi jätti rohkeasti päivätyönsä Metlan työnjohtajana ja ryhtyi yrittäjäksi. Hän perusti koruverstaan, joka työllistää tätänykyä lähes 20 henkeä ja tuotteita menee Pohjoismaiden lisäksi Eurooppaan, Amerikkaan ja Japaniin.
Wood Jewelin Kauko Raatiniemi on hyvä esimerkki yrittäjästä, joka kädentaidoillaan ja uskolla omiin tuotteisiin yhdessä perheen kanssa on onnistunut siinä missä muut eivät. Hänen korupajassaan matkailija näkee miten matkamuisto tai koru syntyvät. Kaukon poika Tuomas kertoi, että he siirtävät verstaansa korjaamalla valtatien varressa olevan huoltoaseman tilat uuteen käyttöön. Monet matkailijaryhmät käydessään korupajalla ovat toivoneet kahvilapalveluja kohteeseen ja he haluavat vastata asiakkaiden toiveeseen. Tuomas kertoi myös, että perheen äiti on jäänyt virkavapaalle ja on mukana yrityksen pyörittämisessä. Tapasin heidät lahja-, taloustavara- ja kodinsisustusalan Forma- messuilla helmikuun lopussa ja he olivat intoa täynnä kuten vuosi sitten kun heidät ensi kertaa näin.
Työntekijät Raatiniemi sanoo palkanneensa paikkakunnalta, jossa ei ole ennen ollut käsityön taitajia, mutta yritykselle räätälöidyllä mallilla yhdessä työvoimatoimiston kanssa heidät on koulutettu alalle. Malli toimii niin, että henkilö tulee ensin työharjoitteluun kuukaudeksi tai kahdeksi ja sinä aikana yrittäjä vastaa kouluttamisesta ja nähdään miten työntekijä kehittyy. Yrittäjän mukaan 6-12 kuukaudessa näkee miten työntekijä omaksuu käsityön valmistusvaiheet.
Metsä- ja puutalouden messut Hannoverissa
Bioenergia erikoisteemana Lignas
Toukokuun 2. – 6. pidettävä Ligna 2005 -ammattimessut Hannoverissa esittelee innovatiivisia puuntyöstökoneita, uusinta metsäteknologiaa sekä puun uusia käyttösovelluksia ja puurakentamista. Suomesta lähtee messuille 22 näytteilleasettajaa ja ulkomaalaisen tytäryhtiön kautta kolme sekä kaksi yhteisosaston järjestäjää. Energia on yksi erikoisteemoista ja messuilla esitellään ensimmäistä kertaa bioenergian mahdollisuuksia vaihtoehtona ”horisontin likaajille”, kuten saksalaiset kutsuvat maisemaan nousseita tuulimyllyjä.
Messujärjestäjä odottaa 100 000 kävijää, joista 41 000 tulee Saksan ulkopuolelta. Kaksi vuotta sitten olleilla messuilla eniten kävijöitä oli Italiasta, noin 5000 henkilöä, toisena Englanti noin 2500 kävijällä, sitten Ranska, Kanada ja Ruotsi.
Deutsche Messen projektijohtaja Michael Schneider sanoi messuj
Varkautelainen Stora Enson projektipäällikkö Pekka Markkanen on ollut uskollinen yhdelle työnantajalle. Opiskeltuaan Nikkarilassa metsäteknikoksi ja sen jälkeen Lahden teknillisen opiston puuteollisuuslinjalta insinööriksi hän astui toukokuun alussa 1974 silloisen Ahlströmin palvelukseen Varkaudessa, jossa vasta valmistuneella sahalla oli vapaana käyttöinsinöörin paikka.
Isoin projekti olikin sahan käyntiin saaminen, ja tähän meni useita vuosia. Tuotantotavoitteeksi oli asetettu 150.000 kuutiota, ja ennen kuin se prototyyppilaitteilla saavutettiin, vaadittiin monenlaista koneiden, laitteiden ja toimintatapojen kehitystyötä.
- Uutena ajatuksena oli yksilöllinen tukin sahaaminen eli jokainen tukki mitattiin ja sahattiin yksilöllisellä asetteella ja säädettiin terät jokaiselle tukille. Se vaati hyvin pitkät tukkivälit, koska tuolloin tieto- ja mittaustekniikan nopeus ei ollut tarvittavalla tasolla. Silloin Varkaudessa oltiin aikaa edellä, ja vaati hyvin paljon ennen kuin saatiin 150.000 kuution tuotanto. Nykyisin samalla sahalla sahataan 330.000 kuutiota, toteaa Markkanen, jonka mukaan Stora Enson Varkauden sahan investoinnit ovat tulleet ”aaltoina”. 80-luvun taitteessa oli iso investointi, kun veteen rakennettiin tukkilajittelulaitos. 90-luvun alussa oli toinen aalto ja uudistettiin sahakoneita. 2000-luvun puolella uusittiin sahaa jälleen kerran ja tehtiin höyläämö.
- Kun firmat investoivat, harva osaa ajatella 3-5 vuotta eteenpäin. Jokaisen investoinnin pitäisi palvella jo seuraavaa vaihetta. Investointeja tehdään liian paljon niin, että nostetaan vain tuotantoa, parannetaan vain laatua tai tehdään muuta rationalisointia. Pitäisi olla selvä päämäärä, miten investointi lisää kilpailukykyä ja mitkä investoinnin hyödyt ovat tuotteeseen ja tuotteen jatkojalostukseen tulevaisuudessa.
- Korostaisin esisuunnittelun tärkeyttä investoinneissa. Siihen käytetty aika, kaikkien mahdollisuuksien miettiminen, siihen kannattaa käyttää aikaa. Ei pidä lähteä liialla kiireellä toteuttamaan, vaan tulee miettiä hyvin pitkälle vaikutukset koko prosessiin: tuotantoon, tuotteen jakeluun ja myyntiin saakka.
- Projektinhoidossa on tapahtunut valtava edistys. Monelle laitetoimittajalle on jopa kilpailuvaltti, että laitteet lähtevät hyvin käyntiin ja saavutetaan nopeasti 100%:n tasot. Laitetoimittaja näkee, että laitos on vasta sitten toimitettu, kun takuuajot ovat menneet läpi. Projekteissa on merkittävää saada alihankkijat samalle aaltopituudelle toisten kanssa. On päähankkija ja monta alihankkijaa, koko verkosto on saatava pelaamaan. Myös after sale -toiminta on kehittynyt. Hyvin pitkälle näistä asioista sovitaan hankintasopimuksissa ja kauppapapereissa, sanoo Markkanen.
Juttu jatkuu
Puhdasta ilmaa teollisuudelle
PPT Pölynpoistotekniikka syntyi vuonna 1991 Kotkassa nimellä Tekno-Pisara Ky. Yrityksen synnyttäjinä olivat Arto Helminen ja Arto Luostarinen. Yritys lähti liikkeelle siivouspuolen kone-edustuksilla, pesuaine- ja -väline-edustuksilla ja myös purupuhaltimien ja pienten keskusimureiden myynnillä. Artot aloittivat firman kahdestaan, nykyisellään työntekijöitä on 16 henkilöä.
-Kahden vuoden jälkeen huomasimme, että suurin osa liikevaihdosta tuli muualta kuin siivouksesta. Myimme siivoustukun pois ja keskityimme tekemään kauppaa keskusimureilla sekä pölynpoisto- ja purunpoistojärjestelmillä, myös puunjalostusteollisuuden puolella, toimitusjohtaja Arto Helminen kertoo.
Yrityksen kasvusta antaa hyvän kuvan se, että liikevaihto yli kymmenkertaistui ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 1993 yrityksen nimi muutettiin PPT Pölynpoistotekniikka Ky:ksi, kaksi vuotta myöhemmin Ky muuttui Oy:ksi ja toiminnoissa keskityttiin pölynpoistoon. Vuonna 1994 yritys teki sopimuksen tanskalaisen suodatin-valmistajan Moldowin kanssa. Moldow on yksi Euroopan vanhimpia suodattimien valmistajia ja nykyisellään yrityksellä on myös oma puhallintehdas yhdistyttyään reilu vuosi sitten tanskalaiseen teollisuuspuhaltimien valmistajaan, JMH-yhtiöön. Isot suodatinjärjestelmät tulevat Moldowilta PPT Pölynpoistotekniikalle, joka valmistaa omassa konepajassaan pienempiä järjestelmiä. Suuri osa tavaroista tulee PPT:lle puolivalmisteina ja kasaus tapahtuu omassa hallissa.
Yrityksen kasvun myötä tarvittiin lisää tilaa ja vuonna 2002 PPT Pölynpoistotekniikka muutti Kotkaan, jossa kaikki toiminnot ovat saman katon alla – toimitilat, oma valmistus ja varastotilat.
Ulkomaanmyynti on n. 10%:n luokkaa liikevaihdosta. Vientitoimintaa on ollut vuoden verran, ja järjestelmiä on mennyt lähinnä Venäjälle ja Baltiaan.
Puunjalostukseen PPT on tehnyt isoja ja pieniä purunpoistojärjestelmiä. Tuotevalikoimassa on myös terähuoneisiin leikkuunestesumuerottaja, jolla saa terähiomakoneelta leikkuunestesumun pois.
- ATEXin eli räjähdysvaarallisten pölyjen EU-direktiivin myötä, puunjalostusteollisuuden kiinnostus keskusimurijärjestelmiä kohtaan on lisääntynyt. Direktiivi velvoittaa siivoamaan pölyt , jottei tuotantotiloihin tule räjähdyskelpoista pölypitoisuutta, ja keskusimurijärjestelmät ovat turvallisia ja tehokkaita siivouslaitteita, joilla pölyt saadaan keskitetysti tuotantotiloista pois, kertoo Helminen, jonka mukaan ATEX-direktiivin myötä entistä enemmän kiinnitetään palo- ja räjähdys-turvallisuuteen huomiota.
- Meidän isossa suodatinjärjestelmässä puhaltimet ovat puhtaalla puolella, eli suodattimen jälkeen
puru ei kosketa puhallinta joten näin lisätään turvallisuutta perinteisiin järjestelmiin verrattuna. ”Puhtaan puolen” puhaltimilla on myös parempi hyötysuhde, koska ne on varustettu taivutetuilla siivillä. Hyötysuhde saadaan 80-90%:n väliin, kun perinteisillä purunpuhaltimilla se on 50-60%:n välillä. Niin saadaan sähkönsäästöä helposti 20-30%, hän jatkaa.
Tässä numerossa lisäksi:
• Oksakosken Puunjalostus on toiminut jo 30 vuotta
• Yli puoli vuosisataa puusepäntöitä
• Matts Meuble: Puualan yritystoimintaa kuudennessa sukupolvessa
• Pohjois-Eurooppa muutoksen edessä
• Kantavien puurakenteiden liimaus polyuretaaniliimoilla
• Työturvallisuus on usean asian summa
• Kipinänilmaisinjärjestelmä tuo turvallisuutta
•Joka toinen vuosi pidettävillä Kölnin Interzum-messuilla
ym. ym. ym.
