|
 |
UUTISIA 3/2004
|
MONI-ILMEINEN PUU RAKENTAMISESSA
Tiivis ja matala rakentaminen tuntuu olevan vihdoin muotia myös Suomessa. Hyvä niin, sillä Suomi on Espanjan jälkeen Länsi-Euroopan kerrostalovaltaisin maa, vaikka perinne onkin ollut muuta eli yksi- ja kaksikerroksisia puisia kyliä ja kaupunkeja. Nyt rakentajat ja rakennuttajat puhuvat matalan ja tiiviin rakentamisen puolesta poikkeuksetta. Uusia puutalokortteleita on jo syntynyt mm. Ouluun, Lahteen, Espooseen, Tuusulaan ja Porvooseen ja lisää rakennetaan.
Puulla on monenlaista nostetta, se on uusiutuvaa ja sen käyttö pienentää kasvihuonekaasupäästöjä korvaamalla fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. Sisustajat näkevät puun käytön lisääntymisen sisustuksessa olevan kansainvälinen trendi. Sen lisäksi puun käytöllä sisustusmateriaalina voidaan hallita huoneilman kosteutta, sillä puu ja puumateriaalit ovat voimakkaasti hygroskooppisia (hygroskooppisuus on aineen kyky imeä kosteutta) rakennusaineita.
Metsäteollisuus esitteli Porvoossa maaliskuun alussa järjestämässään tilaisuudessa miten puusta rakentaminen on taas varteenotettava vaihtoehto. Puu on jälleen arvossaan julkisten rakennusten ja aluerakentamisen materiaalina. Puusta rakentaminen on myös merkittävää liiketoimintaa. Porvoon Länsirannan puutaloalue kasvaa tulevaisuudessa ja kiinnostaa varmasti pienimittakaavaisuutensa ansiosta uutena asuinympäristönä.
Korjausrakentaminen kasvussa
Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Poranen totesi avauksessaan, että suomalainen käyttää yhden kuution puuta vuodessa, se on vähän enemmän kuin muualla Euroopassa, mutta sitäkin voi vielä nostaa. Korjausrakentaminen on kasvussa, joten puun kysyntä pysyy hyvänä. Puu joutuu kuitenkin kilpailemaan rakentamisessa betonin ja teräksen kanssa mm. runkomateriaalissa, jossa sen osuus on suurin eli 37 %.
Teknillisen korkeakoulun puurakentamisen koulutuspäällikkö Pekka Heikkinen sanoi esityksessään mm. että puulla on vanha historia, mutta vielä vahvempi tulevaisuus. Hän näki puun kannalta tilanteen kirkkaana, sillä puututkimus on korkeatasoista ja meillä on vahvat perinteet olemassa. ”Meidän pitäisi tietää kaikki puusta”, totesi Heikkinen.
Hän piti puun etuna esimerkiksi sen helppoa korjattavuutta ja ekologisuutta. Tukin pituus on kuusi tai neljä metriä, puu on raskas materiaali, mutta siitä saa myös herkkiä ja puhuttelevia detaljeja, totesi Heikkinen.
PERINTEITÄ JA INNOVAATIOITA KAMPPURI OY:LLÄ
Kamppuri Oy Rääkkylässä on yli puolen vuosisadan kokemuksella ja puusepän perinteitä kunnioittaen valmistanut kaikenkokoisia, kaikenmuotoisia ja kaikenlaisia ikkunoita ja ovia puusta – tuotteita Suomen vaativiin olosuhteisiin asuinrakennuksista varastoihin ja myös suurempiin kuten teollisuuskiinteistöihin – pienistä ruutuikkunoista suuriin seinäpintoihin saakka sekä myös ovet mittatilauksena uudisrakennuksiin ja peruskorjattaviin kohteisiin.
- Isä haavoittui sodassa nuorena miehenä, ja sotien jälkeen hän kävi puusepänkurssin aloittaen kiertävänä puuseppänä. Hän teki taloihin ikkunat, ovet ja huonekalut ja sittemmin
perusti pienen puusepänverstaan ja teki puusepäntöitä alkuun yksinään aina 1970-luvulle asti, kunnes perheen kolme poikaa kasvoivat mukaan ja työikään, kertoo Kamppuri Oy:n toimitusjohtaja Sauli Kamppuri, jonka mukaan isän kuoltua vuonna 1978 sydänkohtaukseen, yritys jäi pojille. Alkuun yritys oli 10 km:n päässä nykyisestä paikastaan Rääkkylässä. Nykyisessä paikassaan Kamppuri Oy on sijainnut vuodesta 1998 lähtien. Yrityksen alkuperäisessä sijaintipaikassa Rasivaarassa toimii nykyisellään yhtiön ovitehdas, tuotemerkit Sakke Puuovi ja SAFIIRI.
Kun puusepänyritys jäi pojille, mukana olivat vielä kaikki tuotteet eli huonekalut, keittiökalusteet ja muut. Vähitellen markkinoita saatiin ikkunoille, kun yhteistyökumppaneita oli mukana, ja silloin keskityttiin pelkästään ikkunoiden valmistukseen 1980-luvun puolivälistä lähtien. Ovituotanto polkaistiin uudelleen käyntiin vuonna 1995.
Vuonna 1998 Rääkkylän kunta lähti mukaan rakentamaan yhtiölle ikkunatehdasta, ja ovituotanto voitiin keskittää aiempaan toimipaikkaan. Ikkunatehtaalla tuotannossa on 6-8 työntekijää työtilanteesta riippuen, ovitehtaalla 4-6 työntekijää.
- Valmistamme pelkästään puuikkunoita mittatilaustyönä, niin ikkunoiden kuin ovienkin osalta tilaus on takana ennen kuin ne viedään tuotantoon, varastoon ei tehdä tuotteita. Asiakaskuntanamme suurimpana ovat rautakaupat, ja ikkunatehtaat alkavana markkinana, lisäksi on paikallisia yksityisiä asiakkaita.
- Meillä on joustava tuotanto, pystymme tekemään pienetkin sarjat, pienin yksikkö on yksi kappale. Käytössämme on perinteinen kone, johon on kehitetty omia teknisiä ratkaisuja, ja tuotantoon on saatu joustavuutta. Raaka-aine tulee puusepänkuivana ja myös liima-aihioina. Kaikki höylätään lopulliseen mittaansa, ja samalla höylällä ajetaan ikkuna- ja oviaihiot, jotka lähtevät jalostumaan asiakkaiden tilaukseksi. Lasit tulevat mittatilaustyönä ja lasittaminen tapahtuu Kamppuri Oy:ssä, toimitusjohtaja Kamppuri jatkaa.
Höylänä yhtiöllä on Weinig, jossa viime vuonna uusittiin koko teräjärjestelmä ikkunoiden valmistukseen. Terät ja asetteet muutettiin sellaisiksi, että työskentely on joustavaa ja nopeaa –kaikkiaan Kamppurilla tehdään satakuntaa eri höylättävää dimensiota.
- Yhtenä kilpailuvahvuutenamme ovat erikoismaalaukset kuten esimerkiksi 2-värityöt, värit asiakkaiden toiveiden mukaisesti, ja myös kuultovärit. Värit vaihtelevat tilauskohtaisesti varsinkin niissä kohteissa, joissa arkkitehdit haluavat monenlaista väriä. Omia värejä on neljä vakiokuultosävyä, jotka ovat vuosien varrella otettu hyvännäköisistä väreistä.
- Trendinä on, että halutaan eri värejä. Tämä suuntaus korostuu erityisesti ovissa, vaikka yksi ovi tehdään tarvittaessa asiakkaan haluamaan väriin. Pintakäsittelyaineiden toimittaja on Teknos.
Viime vuonna Kamppuri Oy valmisti n. 6.000 ikkuna- ja n. 1.800 oviyksikköä.
- Meidän yksikköä ei täysin pysty vertaamaan tavalliseen A-mallin yksikköön, koska meillä tehdään paljon ristikkoikkunoita, joka ottaa 3-4 yksikön ajan. Olemme paneutuneet ristikoiden tekemiseen, monesti myös suunnittelemme näitä asiakkaan toiveiden mukaisesti, Sauli Kamppuri sanoo.
STORA ENSO TIMBER OSTI SUOMALAISTA HUIPPUTEKNOLOGIAA
Stora Enso Kiteen saha valitsi uuteen kesällä 2004 käyntiin lähtevään jalostusyksikköönsä uutta suomalaista mittaustekniikkaa. Keravalainen inX-Systems toimittaa höylälinjaan OptiGrader 4x4 -mittausjärjestelmän.
InX-Systems on kehittänyt OptiGrader-mittausjärjestelmäänsä vuodesta 2000 alkaen. Järjestelmä mittaa kappaleet pitkittäisliikkeessä ja sen mittaustekniikka on täysin poikkeavaa muihin markkinoilla oleviin optisiin mittalaitteisiin verrattuna.
Uutta ja uraa uurtavaa OptiGraderissa on järjestelmässä käytettävä SOM-tekniikka. Tekniikan avulla mittarille opetetaan, miltä mikäkin vika visuaalisesti näyttää. SOM:ssa vikojen opetustekniikka muistuttaa hyvin paljon sitä, miten ihminenkin visuaalisesti viat tunnistaa. Tästä syystä mittarissa ei ole itse vikojen tunnistukseen yhtään säätöparametriä.
Puuhun sovellettavan SOM-tekniikan perustutkimuksen Suomessa on tehnyt professori Olli Silven Oulun yliopistosta.
Mullistava seikka on myöskin se, että OptiGrader mittaa yhdellä kameralla kappaleen kaikki laadutettavat lappeet. Tämä tuo mittaukseen tarkkuutta ja luotettavuutta verrattuna mittalaitteeseen, jossa jokaista eri lapetta mittaa oma kamera.
Stora Enso Timberille ensimmäisenä OptiGrader-jatkojalostussovellus
Stora Enso Timberin Kiteen sahalla on parhaillaan menossa iso jatkojalostusinvestointi, laitoksen käyntiinlähtö on alkukesästä. Kun linjaan suunniteltiin mittalaitteistoa, inX-Systemsiä pyydettiin myös keskusteluihin mukaan.
Stora Enso Timber Ltd:n teknologiajohtaja Teemu Moision johdolla OptiGrader testilaitteistolla suoritettiin ensimmäisessä vaiheessa testi. Testillä pyrittiin selvittämään muutamia sellaisia mittausongelmia, joista markkinoilla olevat muut mittarit eivät kykene luotettavasti selviytymään.
- Testien tulokset olivat se verran rohkaisevia, että oli helppo päättää lähteä kokeilemaan jotain täysin uutta, mitä kenelläkään toisella ei vielä ole, toteaa Teemu Moisio. - Nyt pääsemme näkemään eron jo meillä käytössä oleviin muihin jatkojalostuspuolen mittareihimme. Teimme inX-Systemsin kanssa ihan normaalin kaupan, mutta kyllä toimitusta viedään kuitenkin tuotekehityshengessä, Moisio paljastaa. InX-Systemshän on toimittanut meille paljon erilaisia mittareita monen vuoden ajan, joten yrityskin on entuudestaan tuttu. Tämä tietenkin helpotti päätöksentekoa, toteaa Moisio.
Tältä jatkojalostuksen aluevaltaukselta inX-Systems odottaa paljon, sillä jatkojalostuksen kasvu on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa. Tämä kehitys on tietenkin välttämätöntä, mikäli suomalaiset sahat haluavat tulevaisuudessa pysyä mekaanisella puolella kilpailussa mukana.
InX-Systemsillä on tiloissaan mittalaitteisto, millä voidaan tehdä normaalilla tuotantonopeudella monenlaisia laadutustestejä. Testauspaikka onkin ollut kovassa käytössä, aina ulkomaisia asiakkaitamme myöden. Idea on, että tällöin ei kenenkään tarvitse ostaa laitteistoa pelkkien myyntipuheiden perusteella. Asiakas tuo omat puut mukanaan ja kertoo millaisia vikoja hän haluaa puusta erottaa. Suoritetaan testi, jolloin havaitaan käytännössä mittaustekniikan kyky suoriutua ajatellusta tehtävästä.
BALTIAAN ODOTETTAVISSA PUUKONEBUUMI
Eurotec Oy:n tunnettuus Baltian maissa on laatukoneiden maahantuojana. Eurotec on ollut jo 90-luvun taitteessa Baltiassa tekemässä kauppaa, tuolloin myytiin melkoisesti DryFinn-puutavarakuivaamoja. Yrityksen edustajana Baltian maissa työskentelee Margus Kolmrist, jonka mukaan Baltiassa halutaan ostaa hyviä, pitkälti automatisoituja koneita – jo kulujen pienentämisen ja paremman laadun vuoksi.
Kolmrist toteaa, että niin isot ja laajentavat yritykset kuin myös pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat aivan lähiaikoina investoimaan konekantaansa.
- Kun Eesti liittyy EU:hun, täytyy koneissa olla CE-merkintä. On paljon yrityksiä, joiden koneissa ei ko. merkintää ole, ja tuolloin koneita ei pystytä käyttämään. Konekantaa joudutaan uusimaan, koska konekantaa on ostettu käytettyinä koneina 90-luvun alussa markkinoiden avauduttua. Alalle tulee kuitenkin siirtymäkausi, että yritykset pääsevät jatkamaan tuotantoaan. Suurimman osan yrityksistä on vähintäänkin osittain uusittava konekantaansa, Kolmrist uskoo.
Vaikka Baltian maissa on markkinanäkymiä, monillakaan yrityksillä ei ole rahaa investointeihin. Koneita tarjoavia yrityksiä operoi 3-4 skandinaavista konekauppiasta. Esteenä on rahan niukkuus ja pankkilainan korot.
- Baltiassa on kysyntää hyvistä koneista, joissa ei tarvita paljoa ihmisvoimaa. Valmistuksessa pitäisi kaikkinensa päästä pienempään kulurakenteeseen, ja parhailla koneilla, jotka toimivat ilman ihmisvoimaa, on tämä paras toteuttaa. Toimitusvarmuus ja laatu ovat jo nyt avainkriteereitä. Baltiassa sanotaan, että Italiasta tulee hyvät koneet, joilla saadaan laatua ja tulosta aikaan, Kolmrist jatkaa.
- Eesti on nousussa koko ajan; puutavaratuotteiden valmistus on kasvanut räjähdysmäisesti vuosittain, ja Saksan markkinat ovat myös jatkuvassa kasvussa. Puukonebuumi on käsin kosketeltavissa. Laatu nousee, ostetaan entistä parempia koneita ja automatisoidaan, hän toteaa.
Eli puukonemarkkinat Baltiassa näyttävät sangen hyviltä. Baltialaiset yritykset ovat ottaneet vastaan mm. Eurotecin edustamat italialaiset koneet.
Maa ei ole ongelma, koska siellä uskotaan Italiasta tulevan kaikkein parhaimmat huonekalujenvalmistuskoneet. Eurotecin koneilla on kysyntää, koska niillä tehdään laatua ja tulosta. On sellaisia koneita, joita muilla ei ole, Kolmrist sanoo.
Eurotec Oy on mukana alan messuilla Tartossa pääsiäisen jälkeen. Ja juuri Tartossa yrityksellä on oma konttori.
Messuille Eurotec odottaa paljon messuvieraita. Messuilla Eurotecilla on ns. info-osasto, jossa voidaan alan tekniikkaa esitellä videoiden ja dvd-tekniikan avulla. Tarton messujen yhtenä pääteemana on DryFinn -kuivaamot. Baltian maiden vieraista uskotaan pääosan kuitenkin tulevan Milanoon ja varsinkin Lahteen messuilemaan.
VARKAUDESSA HÖYLÄTTIIN TEHOKKAASTI
Massiivipuun jatkojalostuksen ammattilaisille jo perinteeksi muodostunut Höylätään tehokkaasti -tapahtuma pidettiin tämän vuoden osalta Varkaudessa. Tapaamisen päämääränä oli kehittää ja vahvistaa puualan, ennen kaikkea jatkojalostuksen kilpailukykyä, yhteistyötä ja osaamista. Tilaisuuden järjestäjä Weinig Group ja Awutek Oy saattoivat yhteen kaksipäiväiseen tapahtumaan alun toistasataa puuammattilaista, jotka saivat tuoreimmat tiedot järjestäjätahojen tuoreimmista kuulumisista ja uutuuksista sekä myös höyläämisen kuulumisia vuosisadan takaa.
Tämän päivän koneiden myyjistä paikalla olivat Awutek Oy:n toimitusjohtaja Erik Torkko, myyntipäällikkö Ari Jokila ja myynti-insinööri Mika Lahtinen, Awutekin Itä-Suomen myynnin edustajana Marko Heikkinen Weitek Linesta ja Pohjois-Suomen myynnin edustajana Oulun Kone ja Terä Oy:stä Timo Ahonen. Weinig Groupista paikalla oli aluemyyntipäällikkö Markku Gustafsson ja Waco Jonsereds Ab:lta markkinointipäällikkö Bror-Erik Backman.
”Metsäpääkaupunki” Joensuusta terveisiä toi Pohjois-Karjalan TE-Keskuksen yritysosaston rahoituspäällikkönä toimiva Kari Aravuo. Hänen toinen jalkansa on kauppa- ja teollisuusministeriön toimialapalvelussa, jossa hän seuraa puutavara- ja puutuoteteollisuutta, sahausta ja siihen liittyvää ensiasteen jatkojalostusta aina liimapuutuotantoon saakka.
- Ministeriössä on linjattu puutoimialan tukemista viime vuosina siten, että sahauksen lisäkapasiteetin rahoituksesta pidättäydytään, ja suunnataan voimavaroja jatkojalostukseen. Koko puutavaratoimialalla toimii n. 1.300 toimipaikkaa, joista höyläystä harjoittavia toimipaikkoja n. 250. Näistä valtaosa on pieniä yrityksiä, alle 5 henkeä työllistäviä, totesi Aravuo pohdiskellaan höyläyksen nykypäivää.
- Ensiasteen jatkojalostusta harjoitetaan sahaustoiminnan yhteydessä, on erillisinä toimivia höyläämöjä ja puutuoteteollisuus omissa prosesseissaan harjoittaa höyläystä. Trendinä ollut se, että erillisenä toimiva höyläystoiminta on vähentynyt viime vuosina, ja sahateollisuus on investoinut höyläykseen, ja toisaalta muissa puutuoteteollisuuden yrityksissä poistetaan höyläyspalveluja. Uskoisin tämän trendin jatkuvan tulevaisuudessa, hän totesi.
Aravuon mielestä höyläystuotannon määrä Suomessa on ikuisuuskysymys. Onkin suunniteltu, että asiasta tehtäisiin selvitys toimialajärjestöjen kanssa.
- Suomessa höylätään tilastojen mukaan 2,5 miljoonaa mottia vuodessa, ja kotimarkkinat ovat rajalliset. Vaikka sahatavaraa enenevässä määrin höylätään jatkokäyttöön, vientimarkkinat ovat oleellinen asia toiminnan kannalta. Viennin lisäämisestä on puhuttu paljon, ja se on kuitenkin viime vuosina asettunut miljoonan kuutiometrin tasolle. Miksi se ei siitä nouse, kun Ruotsissa on vuosittain tapahtunut kasvua? Sahausmäärien suhteessa tässä tilanteessa on tietty epätasapaino.
Tulevaisuutta ajatellen hyvä kysymys onkin se kasvaako kysyntä kotimaassa vai viennissä, totesi Aravuo, jonka mukaan markkinat ovat kolmijakoiset. Osa höyläämöistä toimii paikallisilla markkinoilla suppealla alueella, osa valtakunnan tasolla ja osa globaaleilla markkinoilla.
- On selvää, että kilpailu kiristyy, ja se edellyttää tehokkuuden kasvattamista edelleen, monipuolistamista.
Aravuon mielestä meillä Suomessa puutavarakaupassa palvelukonsepti on aika alhaisella tasolla, verrattaessa sitä Keski-Eurooppaan, esimerkiksi Saksaan, jossa tavarat on tuotteistettu mm. sisustuspaneelit huomioon ottaen mm. kiinnitysjärjestelmät.
- Kilpailua kiristää varmastikin kapasiteetin lisärakentaminen niin meillä kuin Baltiassa kuin Venäjälläkin, ja varmasti myös uusissa EU-maissa itäisessä Keski-Euroopassa. Vetävätkö kotimarkkinat siellä kasvavan tuotannon, vai tuleeko tavaraa muille markkinoille. Näihin kysymyksiin joudutaan tulevaisuudessa vastaamaan.
Aravuon mukaan vastauksen hakemisella on kiire, koska tunnusluvut eivät kotimaassamme ole kovin mairittelevia.
- Jos katsoo kannattavuutta ja taloudellista asemaa, sijoitetun pääoman tuotto on kohtuullisella tasolla. Huolestuttavaa on omavaraisuusaste, joka on heikko. Taloudellisessa mielessä alalla olisi kehitystoimenpiteiden paikka, Aravuo tuumaili.
Höylätään tehokkaasti -päivien vierailukohteina oli Stora Enso Timber Varkauden sahan höyläämö ja toisena kohteena listahöyläämö Varkauden Puu.
Jo kolmas sukupolvi remmissä
LIIAKSEN PERHEYRITYS TEKEE RUOKAILURYHMIÄ SUOMALAISESTA PUUSTA SUOMALAISIN VOIMIN
Alahärmässä toimiva Liias Pirtti-Kaluste Ky on keskittynyt suomalaisesta massiivipuusta valmistettaviin ruokailuryhmiin. Kolmannes tuotannosta menee vientiin, pääosin Japaniin ja Pohjoismaihin sekä Venäjälle. Liiaksen puusepät valmistavat joka päivä runsaat 100 tuolia ja useita kymmeniä pöytiä perheiden keittiöihin ja ruokailutiloihin.
Tehdas työllistää tänään reilut 30 ammattitaitoista puuseppää. Yhden miehen puuverstaasta on kehittynyt 35 vuodessa moderni tuotantolaitos, joka panostaa ennen kaikkea laatuun, kotimaisuuteen ja toimitusvarmuuteen.
Maatilan riihi Kalajoella oli Puusepänliike Aarne Liiaksen ensimmäinen tuotantotila. Yhden miehen yritys aloitti 60-luvun alussa mäntyisten pirttikalusteiden valmistamisen. Vuonna 1966 alkoi varsinainen teollinen toiminta Pirtti-Kaluste Liias Ky:n nimellä. Tuotanto kasvoi ja tilat Kalajoella kävivät pieniksi. Apuun tuli Alahärmän kunta, joka rakensi yritykselle teollisuushallin nykyiselle paikalle. Elettiin vuotta 1970. Seuraavalla vuosikymmenellä Aarne Liiaksen kaksi poikaa jatkoivat isänsä jäljillä ja tuotanto kasvoi entisestään. Parhaimmillaan yritys työllisti 90 alahärmäläistä.
Nykyinen toimitusjohtaja Pekka Liias osti myöhemmin veljensä osuuden yrityksestä ja pikapuolin vetovastuu on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle. Pekka Liiaksen puoliso Sanna Liias toimii yrityksen markkinointipäällikkönä ja poika Janne Liias myyntipäällikkönä.
Liiaksen kalusteet valmistettiin aluksi pelkästään männystä. Myöhemmin mukaan tulivat koivu ja pyökki. Massiivinen pyökki jäi kuitenkin nopeasti pois tuotannosta. Pekka Liiaksen mukaan Japanin vienti mullisti tilanteen tehtaalla 90-luvun alussa.
- Japanilaiset haluavat pelkästään männystä tehtyjä pirttiryhmiä ja niitä me heille toimitamme satojen kappaleiden sarjoina. Kotimaahan ja muualle vientiin menee yksistään koivutuotteita.
Liiaksen mukaan mänty on kotimaassa niin kilpailutettu raaka-aine, että he eivät markkinoilla pärjää. Siksi kotimaan kalusteet tehdään koivusta. Kotimaisuuteen on Liiaksella muutenkin panostettu. Siitä osoituksena tuotteissa on ”avainlippu” –tunnus.
- Tietyissä piireissä kotimaisuudella on oma tärkeä merkityksensä. Kyllä meilläkin on joskus harkittu jonkin tuotanto-osan siirtämistä halvan työvoiman maihin, mutta toistaiseksi olemme pysyneet Suomessa.
Raaka-aine tehtaalle tulee eri puolilta Suomea. Mäntypuu hankitaan Heinolasta ja koivu ostetaan ympäri maata.
TUPATARVIKKEEN MAAILMA ON MONIPUOLINEN
Joensuun Tupatarvike, joensuulainen vuonna 1980 perustettu perheyritys, suunnittelee ja toteuttaa keittiöt ja kylpyhuoneet yli kahden vuosikymmenen kokemuksella ja ammattitaidolla. Liikkeen toimitiloista löytyy havainnolliset ja laajat näyttelytilat, tänä päivänä vajaat 800 neliötä, joihin mahtuu mm. 15 täysin kalustettua keittiökokonaisuutta, kylpyhuoneita ja lattiaratkaisuja. Tuotteet Tupatarvike hankkii luotettavien ja tunnettujen valmistajien kautta, kymmenkunta vuotta Tupatarvike on tehnyt yhteistyötä Carlo Casagranden kanssa.
Tänä päivänä Tupatarvikkeella ei lainkaan ole omaa tuotantoa, vaan yhtiö toimii keittiötukkuidealla. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita on myös kalusteiden runkotoimittajana Pattijoen Kalustetekniikka, joka työstää kaiken runkomateriaalin. Asiakkaita Tupatarvike pystyy palvelemaan erittäin nopsasti myös erikoisemmissa toimituksissa.
- Joensuun Tupatarvike on toisessa polvessa toimiva rakentamisen erikoisliike. Isä perusti vuonna yrityksen 1980. Tuolloin yritys keskittyi perusrakentamiseen ja myös keittiökalusteisiin. Muutama vuosi sitten tapahtui sukupolvenvaihdos, ja nykyisellään yrityksen omistavat perheen kaksi veljestä, tekemässä keittiö- ja muuta sisustamiskauppaa. Paikka on hiljalleen tullut asiakkaille tutuksi Joensuun kaupungissa, piakkoin toimintaa on ollut jo 24 vuoden ajan, kertoo toimitusjohtaja Pekka Hassinen, jonka mukaan palvelu on ollut yrityksen valttina kautta vuosien. Yrityksen henkilökuntaan kuuluu viisi vierasta, ja kaksi on ”omasta takaa”.
Pääartikkeleina ovat keittiöt, kylpyhuoneet ja kaikki kodin ns. kiintokalusteet. Lisäksi on muuta sisustamiseen liittyvää, kuten vahva alana mm. Laattapiste Collection-kaakelit, lattiapäällysteistä muovimatot, laminaatit sekä tapetit ja maali ja muut oheistarvikkeet kodin sisustamisessa kiinteiden tuotteiden puolella.
- Pyrimme kokonaisvaltaiseen pakettiin, asiakas saa halutessaan toimituksen vaikka ”avaimet käteen periaatteella” – tarvittaessa tehdään remontti, tapetoidaan ja laatoitetaan. Yksityisyrittäjät tekevät varsinaisen työsuorituksen, Joensuun Tupatarvike on tavarantoimittajan ja organisaattorin roolissa, jatkaa Hassinen, jonka mielestä keittiön kalustaminen on muuttunut vuosien mittaan siten, että keittiöihin halutaan mahdollisimman paljon laatikoita. Näin kaapin perukoilla olevat tavarat saadaan kätevästi kerralla esille. Kaappien mekanismit tuovat mukanaan helppoutta ja toimivuutta keittiöön.
- Kun keittiö aikanaan oli välttämättömyystarvike, nykyään se on kodinviettopaikka, jossa vietetään hyvin paljon aikaa kotona oltaessa – keittiöstä halutaan tehdä sisustuksellisesti oikein mukava paikka – keittiöön satsataan aika paljon. Kun valikoima on tänä päivänä erittäin laaja, jokaiselle löytyy oma ratkaisu, hän sanoo.
Pirjo Rintala uskoo yhteistyön voimaan
LAUTATARHAN RIMADONNASTA UUSI KAUPALLINEN ASIAMIES
Riihimäellä syntynyt ja Lopella asuva viisikymppinen yo-markkinointimerkonomi Pirjo Rintala aloitti Puuteollisuusyrittäjien kaupallisena asiamiehenä 9. maaliskuuta. Tämä haastattelu on tehty seuraavalla viikolla eli Pirjo on ehtinyt vain viikon tutustua Kaisaniemenkadun toimistossa työskenteleviin työtovereihinsa sekä jäsenistöön ja omaan toimenkuvaansa. Hän sanookin, että järjestötoiminta ei ole hänelle entuudestaan tuttua, sen sijaan markkinointi ja vienti ovat.
Puuteollisuuden tulevaisuus on Pirjon mielestä ihan hyvä, sillä alalle on tullut ja tulee nuoria, hyvinkoulutettuja ja innokkaita ihmisiä, jotka uskovat itseensä ja alaansa. 500 –jäseninen yhdistys toimii yhteisenä voimavarana yrittäjille. Tarvitaan uskoa ja tahtoa yhteistyöhön ja ponnisteluja suomalaisen työn pysymiseksi täällä.
Puutuoteteollisuudelle on hyvä viesti, että sisustamiseen suomalaiset käyttävät yhä enemmän rahaa. Kodista on tullut turvapaikka uhkaavaa maailmaa vastaan ja siihen halutaan satsata enemmän. Ystävien kesken tehdään yhdessä ruokaa ja keittiö, jos mikä on kodin sydän. Pirjo muistelee miten hänen keittiössään oli kerran kahdeksan ranskalaista kokkia yhtäaikaa ja hauskaa riitti, sillä heille on varsin luontaista tehdä ruokaa yhdessä.
Ranska on Pirjon vahvin kieli ja kielistä se on hänelle myös läheisin. Englantia hän puhuu myös hyvin, tulee saksalla toimeen ja ruotsikin sujuu eli kielitaitoa riittää. Hän kertoo Ranskaan mennessään tunteneensa tulleensa tuttujen pariin ja hän sanoo olevansa kotonaan niin tehtaissa kuin sahoillakin.
Hänen perheeseensä Lopella kuuluu 24-vuotias poika, joka asuu tyttöystävänsä kanssa Helsingissä ja lähinaapurustossa asuu myös isovanhempia. Pirjo harrastaa mm. liikuntaa, elokuvia, matkailua ja kuvataiteita ja pitää erityisesti Helene Schjerfbeckistä. Hän odottaa innolla Mikkelin vuosikokousta ja Italian matkaa, joilla pääsee tutustumaan jäsenistöön. Hän näkee oman roolinsa välittäjänä jäsenistön ja järjestön välillä ja suhtautuu työhönsä suurella mielenkiinnolla. Mitä mutkattomampaa on kanssakäyminen henkilöiden välillä sitä helpompi on ottaa yhteyttä.
Lisäksi tässä numerossa mm.:
monipuolista messuasiaa:
• Seinäjoen Mökkeily & Vapaa-aika 2004 -suurmessuilta
• Raksa 2004
• Furnia 2004 –messuilla kuultua ja nähtyä
• Lahden Puuntyöstö –messuille positiiviset odotukset
Juttuja:
• Turun seudun Puukone 2004 -näyttelystä
• Puolen desin pullosta tuhannen litran astiaan
• Pohjanmaan Nikkarikeskus pian Jurvassa
• Ramport pyörittää laajaa palettia puusepänteollisuudelle
• Ruotsalaisen Lundell & Zetterbergin tytäryhtiö juhlii työn merkeissä
• Marron Woodilla uudistusten aika
• Rauma-Kalusteelle jättitilaus hyttikalusteista
• Lämpöpuuta sisälle melkein mihin vaan, osa 3
• CNC-Teamin asiakasryhmä vieraili Italiassa
•Asiaa kosteusmittareista
ym. ym. ym.
