|
 |
UUTISIA 3/2005
|
Versowood haluaa olla askeleen edellä
Suomen neljänneksi suurin sahatavaran tuottaja ja jalostaja Vierumäen Teollisuus-konserni on muuttanut virallisen nimensä 10.12.2004 lähtien Versowood-konserniksi. Samalla konsernin tytäryhtiöiden nimet on yhtenäistetty, ja sekä konsernin että tytäryhtiöiden visuaalinen ilme on uudistettu ja yhtenäistetty.
Versowood-konserni on suurin yksityinen toimija mekaanisessa puunjalostuksessa maassamme. Viime tilikauden liikevaihto oli 186,2 milj. € ja liikevoitto oli reilu 4 milj. €. Tämän vuoden liikevaihdoksi on budjetoitu 220 milj. €. Työntekijöitä konsernissa on 650 henkilöä. Myyntiä konsernilla on yli 35 maahan erilaisiin asiakassegmentteihin. Kotimaan osuus on 35 %, Japanin osuus 15 %, Euroopan osuus 40 % ja Lähi-Idän sekä Pohjois-Afrikan osuus 10 %.
- Kasvavilla ja kansainvälisillä markkinoilla usean nimen strategia on erittäin kallista ja siten käytännössä meille paitsi mahdotonta myös tarkoituksetonta. Päätimme yhdistää nimenkäyttömme sellaiseksi, että sille on jatkossa helpompaa rakentaa brändiä, jota konsernimme nyt ja tulevaisuudessa vielä entistä voimakkaammin edustaa. Tärkeää myös oli, että otimme käyttöön kansainvälisen nimen, jonka koko henkilöstömme eri yrityksissä voi tuntea omakseen ja nimestä on myös toimiala tunnistettavissa. Kun nimi muuttui, oli itsestään selvää, että myös visuaalinen ilme ja liikemerkki muuttuivat, perustelee Versowoodin hallituksen puheenjohtaja Ville Kopra.
- Oli monia yhtiöitä, joita ei osattu yhdistää Vierumäki-konserniin ollenkaan. Kun Riihimäki tuli vielä lisänä, oli mietitty jo moneen kertaan, että Vierumäen Teollisuus nimenä on ulkomaalaiselle outo eikä nimi kerro puusta oikeastaan yhtään mitään. Riihimäen ostaminen antoi lopullisen sysäyksen. Katsoimme siinä vaiheessa, että yritykset on yhdistettävä saman lipun alle, toteaa Versowoodin toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Keijo Kopra. Riihimäellä hän tarkoittaa Vierumäen Teollisuus Oy:n tekemää kauppaa Paloheimo Wood Oy:n koko osakekannasta 9.7.2004.
- Monen harkinnan ja mietinnän jälkeen löysimme puuhun ja kasvuun viittaavan nimen, Versowood, joka nyt on taimiasteella ja toivomme, että siitä kunnon honka aikanaan kasvaisi. Konserniin kuuluvat yhtiöt ovat Versowood johdannaisia, joissa eri toimipaikat on eroteltu paikkakunnan nimillä. Se antaa näkyvyyttä maantielläkin aika paljon lisää, kun automme ja puunhankintaorganisaatiosysteemimme tulevat kaikki Versowoodin nimen alle, samoin kuin 12 yksikköämme, Keijo Kopra jatkaa.
Konsernin tytäryhtiöiden viralliset nimet ovat muuttuneet seuraavasti: Vierumäen Teollisuus Oy Versowood Oy:ksi, Riihimäki Wood Oy Versowood Riihimäki Oy:ksi, Otavan Saha Oy Versowood Otava Oy:ksi, Novalam Oy Versowood Heinola Oy:ksi, Kotka Laminated Lumber Oy Versowood Kotka Oy:ksi, Pentre Finland Oy Versowood Haukipudas Oy:ksi, Pentre Estonia OÜ Versowood Estonia OÜ:ksi, Sipoon Puukelat Oy Versowood Vantaa Oy:ksi, Helsingin Kyllästyslaitos Oy Versowood Kerava Oy:ksi VTPack Versowood Pack Oy:ksi (Riihimäen kuormalavatehdas) ja Paloheimo Sarl Versowood France Sarl:ksi. Peltosen Puutavara Oy:n nimi on säilytetty entisellään.
Lue lisää lehdestä!
20-vuotias ovitehdas
Artopine Oy investoi tuotantolaitteisiin ja henkilökuntaan
Alajärveläinen yrittäjä Arto Korkea-aho tuntee puun kuin omat taskunsa. 20-vuotta sitten aprillipäivänä hän osti Alajärven Puusepät Oy:n tilat ja tuotantolaitteet. Syntyi Artopine Oy, joka edelleen toimii samalla paikalla. Kahdeksan vuotta myöhemmin sama mies perusti synnyinkuntaansa Lappajärvelle Artowood Oy:n. Tänään yritykset työllistävät 50 henkilöä ja pyörittävät 6 miljoonan euron liikevaihtoa. Ovitehtaalla valmistuu pääosin hirsitalovalmistajille 15-20 000 ovea vuodessa.
Nyt huhtikuussa vuonna 2005 Alajärvellä vietetään 20-vuotisjuhlia avoimin ovin. Istumme Arto Korkea-ahon ja vuoden alussa toimitusjohtajana aloittaneen Ahti Källin kanssa yrityksen kahvitiloissa keskustelemassa puusta ja sen käyttömahdollisuuksista. Onnittelukäynnille tulevat ison laitetoimittajan ja paikallisen pankin edustajat. Juttu kääntyy investointeihin. Omistaja on vaatimaton kun tulee puhe investointivauhdista.
- Ei vauhti mitenkään kova ole. Se vain näyttää siltä, ihan tavallista menoa. Meillä on toki kova halu kasvaa ja kasvu vaatii investointeja. Haluamme olla nimenomaan kasvuyritys. Nykyinen konekanta on tullut tiensä päähän ja uusilla laitteistoilla haemme lisää kilpailukykyä.
Laiteinvestointien lisäksi yritys on panostanut johtamiseen ja työntekijöihin. Toimitusjohtaja Källin lisäksi yrityksen tuotantopäällikkönä on aloittanut jokin aika sitten Pasi Alanen.
- Työnjako on sellainen, että Ahti ja Pasi keskittyvät tähän Alajärven yksikköön ja itse hoidan Lappajärveä.
Artopine Oy on erikoistunut ulko- ja sisäovien valmistukseen ja sisaryritys Artowood Oy tekee ovitehtaan tarvitsemat aihiot. Toimitusjohtaja Ahti Källin mukaan oma aihiotehdas tukee mukavasti yhtiön ovituotantoa.
Tetrimäki tunnetaan Saarinen-tuotannostaan
Kun saksalainen nuorukainen Lutz Reinhardt lähti yli kolme vuosikymmentä sitten kotimaastaan suurkaupunkia pakoon ja tutustumaan uusiin vaihtoehtoihin, ensimmäisenä etappina oli Suomi ja silloisen Vehmersalmen kunnan Tetrimäki, joka nykyisellään kuuluu Kuopion kaupunkiin. Vuodet veivät sittemmin käsi- ja taideteollisuusalan opintoihin eri puolille maatamme, ja nykyisellään puuseppämestari Reinhardtin Tetrimäki Furniture Vision tunnetaan Eliel Saarisen design-tuotteiden teollisten sarjojen kehittäjänä, puualan koulutuksen järjestäjänä ja high end-audiojärjestelmien rakentajana.
Puusepänalan yritystä Reinhardt alkoi rakentaa vuonna 1981 ja Tetrimäen Koristepuusepät-yrityksen varsinainen perustamisvuosi on 1984. Työntekijöitä yrityksessä oli tuolloin 2-3 henkilöä, jotka valmistivat puusta esineitä moneen tarkoitukseen, mm. isoja vitriinejä, portaita, Suomen poliisivoimille puisia pamppuja, kolehtihaaveja ja tuhkauurnia.
Eliel Saarisen huonekalujen uustuottaminen sai alkunsa yhteistyöstä perinteikkään suonenjokelaisen Kutvosen tyylihuonekalutehtaan kanssa Tetrimäen ostaessa Suonenjoelta erikoistyöstöjä.
- Kun Kutvosen tehtaan kapasiteetti ei riittänyt erään tuolin valmistukseen, otimme urakaksi tuolin valmistuksen. Kyseessä oli parintuhannen design-tuolin erä Nesteen suurtankkereihin.
Kutvosella oli pyörimässä jossakin määrin Eliel Saarisen uustuotantoa, siinä heille tuli uusia haasteita, lisää malleja. Yhden erikoisen vaativan tuolin kanssa pääsimme yhteisymmärrykseen, että Tetrimäki voisi tehdä sitä. Suonenjoen tehdas ajettiin alas, tuotanto siirtyi Lahden seuduille ja sittemmin tuotanto loppui kokonaan ja se lankesi meille, kertoo toimitusjohtaja Reinhardt, jonka mukaan Eliel Saarisen malliston valmistus käynnistyi Tetrimäellä vuonna 1987 ja Saarisen koko uustuotanto käynnistyi 90-luvun alussa.
- Voin vakuuttaa, että se on puusepille erittäin suuri haaste edelleen, koska laatuajattelu ja tekotavat ovat vaativia juttuja. Saarisen tuotanto on ollut valtavan laaja. Uustuotannossa meillä on Saarisen huonekaluista ehkä kauneimmat helmet eli kaksi ruokailuryhmää, astiakaappi, sohvia ja nojatuoleja. Joskus Saarisen esineiden kanssa suunnittelemme ja valmistamme jonkun oheistuotteen, esim. kaapin, kertoo Reinhardt, jonka mukaan Saarisen varhaistuotanto edustaa suhteellisen raskasta kansallisromantiikkaa, ”Suomi nouse” -tyyliä, jossa on tammea ja graniittia.
- Myöhemmin muodot kevenivät huomattavasti, rakennettiin modernit kaaret, oikeastaan niiltä ajoilta ovat Saarisen kauneimmat huonekalut. Saarinen oli yksityiskohtien ehdoton, suuri mestari. Hän suunnitteli pikku esineistöstä aina sisutuksiin, taloihin, maisemiin, kaupunkisuunnitteluun saakka halliten koko kirjon, kertoo Reinhardt, jonka mukaan Tetrimäki Furniture Visionin valmistuksessa oleva vanhin Saarisen malli on vuodelta 1905 ja nuorin vuodelta 1928.
- Saarisen nimi pysyy, tuotteet ovat ajattoman kauniita ja ne ovat ajankohtaisia vielä sadankin vuoden päästä. Ne ovat upeita, ja kun huonekalut tehdään laadukkaasti, koteja löytyy. Myös Suomen valtio on käyttänyt Saarinen-huonekaluja aika paljon eri kohteisiin suurlähetystöissä eri maissa. Saarisen tuotteet ovat suomalaista kulttuuria ja suomalaista muotoilua. Kaikki muut ns. tyyli- tai edustushuonekalut ovat tulleet Pietarin, Ranskan tai Tukholman kautta.
Tarinalliset kannet lasten kalustossa
Jussi Sutela Oy on Limingassa toimiva tilauspuusepänliike, jolla on viidestoista toimintavuosi käynnissä. Yrityksessä on kolme puuseppää, nykyaikaiset, hyvät tilat ja koneet. Yritys valmistaa suunnittelutoimistojen suunnittelemia sisustuksia ja kalustuksia sekä huonekaluja, mutta myös omia malleja on kehitelty.
- Meillä ei tehdä levystä ollenkaan, joskin vaneria jonkin verran käytetään, kaikki muu on massiivipuuta. Massiivipuun kysyntä on lisääntynyt ja usein menee tammea enemmän kuin koivua.
Valmistamme huonekaluja, ruokapöytiä, tv-tasoja, ja jonkin verran niihin suunnittelemme ja valmistamme myös tuoleja. Teemme erikoismittaisia ulko-ovia ja vanhanaikaisia, moniruutuisia ikkunoita. Mitä vaikeampi työ, sen mieluisampi se on meille, sanoo Jussi Sutela.
- Omana tuotteenamme olemme kehittäneet maailman parhaan flyygelipenkin, jota menee jonkin verran vientiin. Flyygelipenkki on Olli Mustosen ja hänen virittäjänsä kanssa yhteistyössä kehitetty, ja tuotetta menee ympäri maailmaa, hän jatkaa.
Furnia-messuilla Lahdessa yrityksellä oli uutuutena esillä lasten kalusto eli pöytä ja tuolisarja.
- Suunnittelimme pinottavan jakkaran, josta selvästi näkyy laadukkaamman puusepäntyön jälki, ja tuotteessa on näkyvät sormiliitokset nurkissa. Kanneksi valitsimme levyn siksi, ettei se elä, ja tulee hyvä pohja, johon kuviot painetaan, kertoo Sutela, jonka tällä hetkellä 7-vuotias tytär on viimeisen kahden vuoden aikana piirtänyt kuvitukset tietokoneella. Tyttären piirroksista valittiin 14 eri aihetta, jotka painettiin jakkaroiden ja pöytien kansiin.
- Tytär oli tavattoman innostunut ollessaan mukana valmistusprosessissa. Hänellä on yrityksemme työtiloissa oma huone, jossa hän voi työskennellä. Vilske käy, kun kansia valitaan ja lajitellaan, Sutela sanoo.
Jussi Sutela Oy:n lasten kalustesarja esiteltiin julkisesti ensimmäistä kertaa mallisuojan jälkeen Furniassa .
- Tuote on herättänyt kiinnostusta, koska se on värikäs ja vauhdikkaan näköinen. Kaikkiin kuviin liittyy jonkinlainen tarina, ja kaikki kuvat ovat tietokoneella piirrettyjä. Kalustosarjalle on annettu nimi ”Tarina”, kun tyttäreni nimi on Saga, toteaa Sutela, joka odottaa lasten kalustosta tulevaisuudessa hittituotetta.
Saga menee ensi syksynä kouluun, ja kertoo piirtävänsä myös puukynillä.
- Jännittää vähän olla messuilla esittelemässä, mutta kyllä huonekalujen suunnittelu tulevaisuudessa kiinnostaa, 7-vuotias Saga sanoo.
Olsalla hyvät kokemukset uusista toimitiloista
Puuntyöstöön liittyvien koneiden ja laitteiden maahantuoja Olsa Ay on toiminut uusissa toimitiloissaan muutaman kuukauden ajan. Lahdentien varressa Olsalla on entistä runsaammin tilaa, jotka ovat osoittautuneet todella toimiviksi.
- Koneet on saatu paremmin esille ja asiakas pystyy koekäyttämään koneita, saaden selvemmän kuvan, mitä on ostamassa. Meille on nyt helppo tulla, ei tarvitse ajaa kaupunkiin ollenkaan, sanoo Olsa Ay:n toimitusjohtaja Olli Luukkonen, jonka mukaan Olsan toiminnoissa on tapahtunut ja tapahtuu muutoksia.
- Uusia edustuksia on tulossa, ja niitä julkaistaan Lignan yhteydessä. Henkilökuntaamme on tullut uusia henkilöitä. Kaikkien tuntema Raino Heikari on siirtynyt meille huhtikuun puolessa välissä. Myös huoltohenkilökuntaa on tulossa lisää, panostamme edelleen myynnin jälkeiseen palveluun. Näin asiakas pystyy olemaan varma huollon toimivuudesta, hän jatkaa.
Ligna-messuille Olsalta lähtee seitsemän henkilöä.
- Lignassa meillä on jatkuva päivystys hallissa 15 osastolla E 14. Henkilökuntamme on koko messujen ajan tavattavissa myös perinteiseen tapaan matkapuhelimitse. Messuilla on esillä päämiestemme uusimmat mallit, muun muassa Holz-Her esittelee täysin uudet mallit, joista osa jo löytyy Olsan varastosta, kertoo Luukkonen.
- Olemme panostaneet tunnettuihin merkkeihin ja olemme hoitaneet ne kunnolla. Kaikki tuoteryhmät ovat valikoimissamme aika hyvin kasassa, ja täydentäviä merkkejä tulee ajan kanssa lisää. Lomien jälkeen olemme Jyväskylän messuilla, ja sitä ennen varmaan elo-syyskuun vaihteessa omissa tiloissamme järjestämme avajaisnäyttelyn, Olsa Ay:n toimitusjohtaja Olli Luukkonen toteaa.
POHJALAINEN PYTINKI-NÄYTTELY OSUU EDELLEEN NAULAN KANTAAN
Aikuisikään ehtinyt eteläpohjalainen Pytinki-tapahtuma herätti jo kahdennenkymmenennen kerran rakentajat talvihorroksesta. Varhaiskeväiset messupäivät antoivat jälleen vauhtia suunnitelmien toteutumiselle ja uusien syntymiselle. Näyttelypäivinä hankitut erikokoiset tietopaketit kypsyttivät suunnitelmia ja antoivat rakentajille vankkoja informaatioeväitä vilkkaaksi ennustetun rakennuskauden kynnyksellä. Pytinki-näyttelyn aikana herännyt uteliaisuus kuuluu taas rakennussivistykseen.
PYTINKI-tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1981. Silloin näyttelystä oli kiinnostunut noin 9000 kävijää. Näytteilleasettajien ja tutustujien määrä on sittemmin vakiintunut noin kolminkertaiseksi. Tänä vuonna oli näytteilleasettajia 308 ja kävijämäärä aika tarkasti 27 000.
Näyttelyn avauksessa oli lähihistorian havinaa, sillä avauspuheenvuoron käyttänyt maaneuvos Jussi-Pekka Alanen oli äänessä myös vuonna 1981. Alasen viisas harkinta oli valita avaussanojen pääteemaksi pohjalaisen rakentajan maineen: - Kun työn jäljen näkee, niin tekijän tuntee, siteerasi Alanen vanhaa kansanviisautta. Alasen mukaan lause sopii koskemaan eteläpohjalaisten rakentajien mainetta. - Kun Helsingin seudulla remontin teettäjä kertoo työporukan tulevan Etelä-Pohjanmaalta, saa kertoja osakseen hyväksyviä nyökytyksiä, jotka tarkoittavat, että projekti on myötätuulessa koska tekijäin työjäljestä ei tarvitse olla huolissaan. Alanen korosti hyvän maineen tärkeyttä kehotuksella vaalia sitä tarkalla ja rehellisellä rakentajantyöllä: - Mikään ei ole surullisempaa kuin menetetty maine ja luottamus juuri rakennusalalla.
Juttu jatkuu lehdessä…
Mirka hioo tasaiseksi
Innovatiivisuuden edelläkävijä panostaa korkeaan laatuun
KWH Mirka Ltd on Jepualla ja Oravaisissa hiomatarvikkeita valmistava yritys. Sen erikoisalaa ovat joustavat ja pölyttömän pintakäsittelyn mahdollistavat hiontatuotteet. Yrityksen liikevaihto on kasvanut tasaisesti niin, että se on noussut kymmenessä vuodessa 45,6 miljoonasta eurosta noin 120:aan miljoonaan euroon. Henkilökuntaa Mirkalla on kaikkiaan 646, joista Jepualla noin 300 ja Oravaisissa 160. Loput työskentelevät yhtiön toimipisteissä eri puolilla maailmaa.
Tänään Mirka kuuluu osana monialaiseen, kotimaiseen KWH-konserniin. Sen muut yritykset ovat muoviputkia valmistava KWH Pipe, muovikalvotehdas KWH Plast, kuljetuksiin ja kylmävarastointiin erikoistunut KWH Logistics sekä LVI-tuotteita ja pakkauksia valmistava KWH Invest. Kokonaisuudessaan konsernin liikevaihto on yli 440 miljoonaa euroa.
Mirka toimii maailmanlaajuisesti. Pääosa tuotannosta eli noin 95 % meneekin vientiin. Mirkan tuotteita myydään jo 80:ssa maassa eri puolilla maailmaa. Mikael Korpelan mukaan yhtiössä pidetään kuitenkin tärkeänä, että tuotanto säilyy, huolimatta vahvasta kansainvälistymisestä, Suomessa.
Kotimaista tuotantoa puoltaa se, että yrityksen koneista suurin osa on kehitetty Jepualla oman tuotekehitysosaston suunnittelemina. Pitkälle automatisoidut, nykyaikaiset tuotantolaitteet ovat yrityksen selkäranka. Myös henkilökunta on pääosin koulutettu omin voimin.
Yrityksen tuotekehitysosasto toimii tehokkaasti ja suoltaa markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita. Mirkan innovatiivisuus tunnustetaan ympäri maailmaa. Tuorein näyttö tuotekehitystyöstä on uusi, entistä pölyttömämpi hiomatuote Abranet®. Pölyttömyys perustuu hiomapyörön ja -liuskan tuhansiin pieniin reikiin, jotka poistavat pölyn tehokkaasti. Käytännössä pölyä ei jää ilmaan lainkaan.
Tuotteiden laatuun on Mirkassa panostettu tavallistakin enemmän. Siitä ovat osoituksena kolme tärkeää laatustandardia, jotka yritys on saavuttanut. Ne varmistavat tuotteiden luotettavan laadun, tinkimättömän työturvallisuuden ja ympäristön huomioonottamisen kaikessa toiminnassa.
Numerossa 3/2005 lisäksi mm.:
- Biotekniikkasarja: Kaapin paikka –se viimeinen
- Kujakon investoi ja laajentaa tuotantoaan
- Interzum- ja LignaPlus –messusivut
- Weinigilta uutuutena massiivipuun käsittelyyn työstökeskus
- Puu- ja huonekalualan Yrityssenssit keräsivät Jurvaan yli 80 yritystä
- Tuoreesta puutavarakaupasta asiakaskohtaiseen puutavarakuivaukseen
- Puualan tuotteet esillä Seinäjoella
- Best-Hall Oy tekee 200 hallia vuodessa
- Uutta ja ajankohtaista Puuteollisuusyrittäjissä
- Englanninkieliset vientisivut
ym. ym. ym.
|
|
|
|
Arkisto
(Edelliset numerot)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tekstien kopioiminen tai osittainenkin lainaaminen on tekijänoikeuslain nojalla kielletty ilman kustantajan kirjallista lupaa.
|
|
