|
 |
UUTISIA 4/2005
|
Puuteollisuusyrittäjien hallituksen jäsen Ola Kukkasniemi:
RALA-AUKTORISOINTI EROTTAISI JYVÄT AKANOISTA
Ola Kukkasniemen 11 vuotta sitten perustama Puusepänliike Wooden Oy toimii Kehä kolmosen vieressä Suutarilassa, Helsingissä. Yritys tekee korkealuokkaisia kalusteita ja sisustuksia yksityisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille. Perustajansa mukaan heillä on ajatus, että kalusteen tai sisustuksen tulee säilyä sukupolvelta toiselle. Kolmannen polven yrittäjänä Kukkasniemi tietää mikä draivi tarvitaan laatuun ja jatkuvuuteen. Yrityksen kasvun tulee olla jatkuvaa – kasvu ei välttämättä tarkoita yrityksen koon tai liikevaihdon kasvua. Tulos, konekanta tai osaaminen voi myös kasvaa.
Vastikään kuolleen isänsä merkitystä hän kiittelee, isän tuki mentorina kantaa pitkälle. Samoin hän korostaa hyvän, eri aloilla työskentelevien ihmisten verkoston merkitystä ajatusten vaihtoon ja kehittämiseen. - Sparraajia ja mentoreita tarvitaan puusepänalallakin lisää, ei tiedon jakaminen ole itseltä pois. Henkisen tuen tarjoaminen on minusta jopa arvokkaampaa kuin taloudellinen tuki, toteaa Kukkasniemi.
- Ammatin arvostus on noussut paljon ja opiskelijat ovat hyvin motivoituneita. Mikä ilahduttavaa myös naisten osuus opiskelijamäärissä on kasvanut, se tuo mukanaan oman uuden piirteensä. Kilpailutilanteelle emme mahda mitään, siihen on sopeuduttava, mutta yrittäjien koulutustason mataluudesta Kukkasniemi on huolissaan. Monen suomalaisen pk-yrityksen seisahtunut tilanne johtuu suurelta osin siitä, että tarvitaan ammattitietoa ei niinkään ammattitaitoa. Mentorointia ja henkistä tukea tarvitaan paljon pk-yrityksille, jotta saadaan paljon haluttu kasvu aikaiseksi. Rahallinen tuki on joskus paikallaan, mutta hän pitää henkistä tukea huomattavasti arvokkaampana. Oman, jo edesmenneen isänsä tukea hän arvostaa yrityksen tilanteen arvioinnissa hyvin tärkeänä. Kukkasniemi uskoo, että hyvä tuottaa hyvää ja tiedon ja töiden jakaminen on yrittämisessä olennaista.
Kukkasniemi on sitä mieltä, että alalla ollaan aivan liian vaatimattomia, yhteyksien ottaminen vaikuttajiin, virkamiehiin, tutkimuslaitoksiin, korkeakouluihin ym. on vähäistä tai se jätetään usein tekemättä. Kaikkiin yrityksiin tämä ei tietenkään päde, mutta verrattuna muihin aloihin uskallusta tarvitaan lisää. Uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen vie aikansa. Yhtenä merkittävänä asiana puupuolella on se että, monet pienet puusepänliikkeet toimivat vähän kuin olisivat taitelijoita, jotka haluavat tehdä hyviä tuotteita ja tehdä kaiken itse. Vastuun jättäminen toiselle vapauttaa uusille ajatuksille aikaa ja tilaa.
Miksi Rala-pätevyys ja auktorisointi on tärkeä?
Pelkällä hinnalla kilpailu ei voi olla pitemmän päälle hyväksi. Se ei ole kannattavaa, eikä sillä saavuteta parasta mahdollista lopputulosta. Yksi lääke tähän voisi olla erikoiskalustealan auktorisointi. Auktorisointi edellyttäisi yritykseltä kahta voimassa olevaa laadun- ja taloudenvarmistusjärjestelmää - ISO 9002:n standardin ja Rala-pätevyyden. Kun ISO 9002 standardi on käytössä, yritys voi hakea Rala-pätevyyttä. Ralassa edellytetään standardin lisäksi, että yrityksen yhteiskunnalliset velvoitteet hoidetaan ja taloudellinen tila on kunnossa. Rala seuraa em. asioita ja luokituksesta putoaa pois jos asioita ei ole hoidettu.
Kukkasniemi on aloittanut ISO 9002 -laadunvarmistusjärjestelmän valmistelut. Sen jälkeen on mahdollista hakea Rala-pätevyyttä, joka on jo tietysti Kukkasniemen mielessä. Auktorisointi voisi tulevaisuudessa olla hänen mielestään myös edellytys joillekin tilauksille. Auktorisointi erottaisi puusepänalan jyvät akanoista.
Juttu laajemmassa muodossa lehdessä.
Lisää RALA-auktorisoinnista lehdessä!
HONKARAKENTEEN SATSAUS KAKSINKERTAISTAA LAMELLIHIRSIEN LIIMAUSTEHON!
Alajärvellä Honkarakenteen tehtaalla vihittiin käyttöön liimauslinja, joka kaksinkertaistaa lamellihirsien valmistuskapasiteetin. Lauantaina 16.huhtikuuta itse kauppa-ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen teki tutut avausrituaalit ennen juhlapukuisen vierasjoukon taputuksia: leikkasi
sinivalkonauhan ja klikkasi tietokoneen hiirtä käyttäen uuden ja tehokkaan liimausprosessin käyntiin.
Uuden, Nordautomationin, suunnitteleman linjan käynnistyttyä alkoivat lankut kulkea
kutsuvieraiden silmien edessä kohti hissiä ja ladelma-asemaa. Aiemmin ilman uutuuslinjaa jo
lankkujen linjalle saanti vaati kosolti manuaalista puurtamista. Liimausvaiheen puristusaika oli näytösajossa kuusikymmentä minuuttia. Tuotantojohtaja Jukka Markkasen puheenvuorosta kävi ilmi, että kovetinkomponentteja vaihtelemalla saadaan avoin aika pysymään tarpeeksi pitkänä, vaikka puristusaika lyhennettäisiin kahdeksaantoista minuuttiin eli kolmannekseen. Linjan tärkein työvaihe, liimaus, sisältää myös sen toimintanopeuteen vaikuttavan kaasuvivun, sillä Honkarakenteen käyttömateriaaleista vastaavat ovat tarkasti tietoisia liimanvalmistajien nykypäivän mahdollisuudesta valmistaa puuteollisuuden liimoja kohteeseen räätälöidyllä reseptillä. Asiaa helpottaa suuri liimankulutus -200g/M2, joka vaatii ja sallii bulkkitoimitukset. Linjan käyttämä liima on Honkarakenteen materiaalivastaaville haastava huomioimisen kohde, sillä liima-aineen laadulla on suora vaikutus sekä prosessin nopeuteen että syntyvän puolivalmisteen laatuun. Hongan uudelta puristuslinjalta vauhdikkaasti valmistuvat liimahirret ovat tasalaatuisia, suomalaisesta puusta valmistettuja tehdastuotteita, joiden päähän koneistuksen jälkeen niitattu koodi osoittaa hirren paikan lopputuotteessa. Mitään entisaikojen tapaista esikyhäystä ei tarvita, vaan hirret voidaan pakata heti koneistusvaiheen jälkeen matkalle kohti uuden mäntyrakennuksen pystytyspaikkaa.
Jatkuu lehdessä…
INTERZUM 2005
Paikka alan johtomessuina jälleen vahvistunut
Kaiken kaikkiaan positiivisesti päättyivät 3. toukokuuta interzum 2005 –messut Saksan Kölnissä. Suuri osa noin 1300 näytteilleasettajasta 63 eri maasta raportoi kävijöiden vilkkaasta mielenkiinnosta uutuuksia kohtaan. Myös ammattikävijöiden kansainvälisyys ja huipputaso kiinnitti erityisesti huomiota. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että Köln oli ja on edelleen alan kansainvälinen Messupaikka isolla M:llä. Moni näytteilleasettaja kertoi vahvistaneensa asiakaskontaktejaan ja solmineensa monia uusia.
Kävijöistä miltei 75 prosenttia tuli Saksan ulkopuolelta, joiden joukossa erittäin kiinnostavia kontakteja valtameren takaisilta kasvavilta markkinoilta. Euroopan ulkopuolisten maiden kävijäosuus oli suurempi kuin vuonna 2003. Erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Itä-Aasiasta ja Itä-Euroopasta voitiin rekisteröidä suuret kävijämäärät. Kaiken kaikkiaan oli messukävijöitä 49.000 (vuonna 2003: 54.000) 132 maasta (vuonna 2003: 130).
Interzumissa kävi selväksi alan muuttuvat trendit, mm.
- Muotoilun merkitys tulee yhä tärkeämmäksi ja kulkee käsi kädessä teknisten uudistusten ja entistä tehokkaamman toiminnan kanssa.
- Uudentyyppiset helat nostavat kalusteiden käytettävyyttä ja laatua
- Uudentyyppiset vetolaatikkojärjestelmät tarjoavat runsaasti säilytystilaa, monipuolisempia käyttömahdollisuuksia ja käyttäjäystävällisyyttä.
- Puisten päällysteiden osuus on kasvussa. Eksoottiset puulajit huonekaluteollisuudessa tekevät tuloaan.
- Energia- ja materiaaliystävällisistä koneista tulee yhä enemmän standardia alalla.
Erinomaisia alan uutuuksia näytteilleasettajille, kävijöille ja lehtimiehille nähtäväksi tarjosi myös tänä vuonna ”interzum award: material innovations and design” –kilpailun työt.
Seuraavan kerran interzum-messut avaavat ovensa 11.-15.5.2007.
Kiihdytyskaista menestykseen
ArtWood-yrityshautomossa tehdään ihmeitä puusta
Kangasalan ammattioppilaitoksen tiloissa muhii monta mojovaa liikeideaa. ArtWood-yrityshautomossa on tällä hetkellä 10 puualan yritystä, jotka kirkastavat ajatuksiaan ja teroittavat konseptiaan. Yrityshautomon isäntänä toimii Sami Hasila, joka vastaa hautomon toiminnasta ja yrityksien kehittämispalvelusta. Toiminta on aloitettu 2003 vuoden toukokuussa ja ensimmäiset hautomoyrittäjät ovat lähteneet kokeilemaan omien siipiensä kantavuutta. Osa ensimmäisen erän yrittäjistä ovat jääneet vielä kehittämään yritystään toiseksi vuodeksi.
Yrityshautomon periaatteena on, että yrittäjä sitoutuu ensimmäiseksi vuodeksi hautomoon kehittämään ideaansa ja toinen vuosi annetaan optiona, ettei vielä ole tarve sijoittaa koneisiin ja tiloihin. Sitoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yritystä ja sen toimintaa kehitetään päätoimisesti. Ensimmäisen vuoden aikana on tarkoitus kypsytellä liikeidea valmiiksi, toimivaksi yritykseksi. Jos yhden vuoden jälkeen ei kuitenkaan vielä tunne, että pärjää aivan omillaan, voi jäädä vielä toiseksi vuodeksi seuraamaan tilanteen kehittymistä ilman suuria pääomariskejä.
Puualan peikkona onkin juuri hintavat laiteinvestoinnit; jo aivan peruskoneet, höylät, sahat jyrsimet ovat kalliita käytettyinäkin.
Yrityshautomon toiminnan mahdollistaa Pirkanmaan TE-Keskus, jonka ansiosta yrittäjät voivat kypsytellä ideoitaan suhteellisen rauhassa. Yrittäjän TE-Keskukselta saama Prostart-tuki koostuu maksettavasta vuokrasta ja laskennallisesta palkasta, jonka yrittäjät saavat. Prostart on hyvä porkkana ihmisille, jotka miettivät firman perustamista. Taloudellinen kannustin helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä.
Hienopuuseppää aina tarvitaan
ArtWood on tarkoitettu erityisesti hienopuusepän työtä tekevälle. Hautomoon otetaan sisään taitoteknologisia ja käsiteollisia yrityksiä, joilta luonnistuvat vaativat puutyöt koriste-esineistä saunojen lämpökäsiteltyyn puumateriaaliin. Hautomon yritykset tekevät paljon tilaustöitä, jolloin töiden kirjo muodostuu erittäin runsaaksi.. Jokainen tapaus on ainutlaatuinen, oli se sarjassa tehtävä tuote tai uniikki tilaustyö, joutuu kunkin kohdalla käymään läpi materiaaliin, suunnitteluun, sisustukseen, väreihin ja mitoitukseen liittyviä asioita.
Erikoistuminen on puualan pienyrittäjälle välttämätöntä. Markkinarako löytyy siitä, että pystyy tarjoamaan joustavaa ja räätälöityä palvelua, johon jäyhempi iso organisaatio ei taivukaan. Pienyritys pystyy tekemään vähän erikoisempaa, vaikka tietynlaiset portaat tai ison ruokaryhmän, jotka voivat vaatia suurtakin suunnittelutyötä.
Lue lisää lehdestä!
Sahakuutiolla ja Kaivospuulla tuntosarvet loppukäyttäjissä
Itä-Suomessa rajan läheisyydessä sijaitsevat sahalaitokset Sahakuutio Oy ja Kaivospuu Oy ovat keskittyneet pieniläpimittaisen mänty-, kuusi- ja koivuraaka-aineen sahaukseen ja jatkojalostukseen. Tästä pieniläpimittaisesta raaka-aineesta tuotettu sahatavara soveltuu mainiosti huonekalu-, liimalevy- ja liimapalkkiteollisuuden tuotantoon. Pieniläpimittainen raaka-aine antaa myös ekologiset ja taloudelliset edellytykset metsiemme moninaiseen käyttöön kestävän kehityksen pohjalta.
Sahakuutio on perustettu vuonna 1994 teollisuusneuvos Tapio Parviaisen toimesta, ja hänen sukunsa on pääomistajana sahassa. Sahan toimitusjohtaja Jari Suomalainen on omistajana 10 %:n osuudella.. Teollisuusneuvos Parviaisella oli aiemmin Kiihtelysvaarassa saha, Saha-Tapio Oy, jonka hän myi vuonna 1997 Metsäliitolle.
- Tapio Parviainen mietti Kiihtelysvaaran sahan aikaan, että vielä pitää yksi saha rakentaa. Hän katseli paikkoja eri puolilta Itä-Suomea ja päätyi puukirkon pitäjään Kerimäelle, jonne hänen esi-isiensä juuret juontavat puukirkon rakentamiseen. Siinä yksi peruste sahan, Sahakuutio Oy:n tekemiseen Kerimäelle, toimitusjohtaja Jari Suomalainen kertoo.
Sahakuutio Oy:n pääraaka-aineena on ns. parriaihio pieniläpimittaisesta männystä ja kuusesta.
Sahalinjana on Veiston 200-sahakone.
- Tapio Parviainen oli mieltynyt Veiston sahakoneeseen, koska Kiihtelysvaarassa sahaaminen aloitettiin Veisto 115-sahakoneella, joka valmistusnumeroltaan oli Veiston ensimmäisiä koneita. Kiihtelysvaaran sahalaitoksen myynnin jälkeen teollisuusneuvos Parviainen perusti Kerimäelle Ekosampo Oy -nimisen lämpökäsittelylaitoksen, joka on yksi osa Sahakuutiota, Suomalainen jatkaa.
Sahakuutio Oy:n liikevaihto on tällä hetkellä n. 9,2 milj. euroa, kahdessa vuorossa on työskentely koko ajan ilman seisokkeja. Työntekijöitä palkkalistoilla 20 ja lisäksi 9 henkilöä on aliurakoitsijoiden palkkalistoilla. Aliurakointia on tukkilajittelussa ja sahatavaran sisäisessä siirrossa. Lisäksi kolme henkilöä huolehtii yhtiön lämpölaitoksesta ja kuivaamoista.
Yhtiön tuotanto on erittäin asiakaslähtöistä. Pyrkimyksenä on ollut pitkälti suorat yhteydet loppukäyttäjiin, joille toimitetaan asiakaspituuksia ja asiakasdimensioita. Sahakuution tuotannosta menee n. 47 % vientiin. Japaniin on myös välillistä vientiä kotimaassa tapahtuvan liimapalkkien jalostuksen muodossa. Viennissä suurimmat määrät menevät Italiaan, Englantiin, Japaniin ja Tanskaan. Viime vuonna Sahakuution sahausmäärä oli 48.000 kuutiota, tällä hetkellä kuusta 45 % ja 50 % mäntyä.
Lisäksi tässä numerossa:
• Ligna+ Hannover 2005 –messut ihastuttivat ideapaljoudellaan
• Huijariyritykset kuriin
• Miksi RALA-pätevyys?
• Opiskeluun liittyvä työharjoittelu ulkomailla lisääntyy
• Puuseppämestarien kevät
• Vapaa-aika 2005 –Suurmessut keräsi lähes 25000 kävijää.
Kaustislainen Konsta Talot mukana kolmatta kertaa
ym. ym. ym.
