|
 |
UUTISIA
4/2007
|
Puuntyöstökonekauppa viime vuonna
1.Miltä näyttää Teknisen Kaupan Liiton Puuntyöstökonejaoston tuontitilasto vuodelta 2006 johtaja Lauri Mäki?
- Puuntyöstökoneiden tuonti laski 4,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Merkittävimmin laskuun vaikutti sahaavan teollisuuden koneinvestointien väheneminen. Merkittävästi väheni myös sekä höylä- ja jyrsin- että hiomakoneiden tuonti. Laskusta huolimatta vuosi oli tuonnin arvolla mitattuna kolmanneksi suurin viimeisen viidentoista vuoden aikana.
2. Alan vuosittainen myynti on vaihdellut 40-60 miljoonan euron välillä, onko siinä tapahtunut muutosta?
- Ei, vuoden 2006 myynti sijoittuu ko. lukujen puoliväliin ollen noin 50 milj. euroa.
3. Metsäteollisuutta on ravisuttanut kokonaisten tehtaiden alasajo, mutta puuteollisuudella on mennyt suhteellisen hyvin. Mihin puuteollisuus investoi viime vuonna?
- Investointien pääasiallinen tarkoitus on ollut vanhan kapasiteetin korvaaminen ja tuotannon tehostaminen kone- ja laiteinvestointien avulla. Investoinnit uuden kapasiteetin rakentamiseen ovat olleet vähäisiä. Kuten edellä on todettu sahateollisuuden investoinnit vähenivät merkittävästi.
4. Finanssialan Keskusliitto kertoi, että rahoitusyhtiöiden uusi luotonanto kasvoi viime vuonna merkittävästi erityisesti koneiden ja teollisuuden laitteiden rahoituksessa sekä kulutusluotoissa. Koskeeko luotonanto myös puuteollisuutta? Onko ala investoinut tulevaisuutta ajatellen?
- On todennäköistä, että puutuoteteollisuus on käyttänyt rahoitusyhtiörahoitusta samassa määrin kuin edellisinäkin vuosina. Mitä tulee tulevaisuuden huomioon ottamiseen investoinneissa, vastaus on yrityskohtainen. Osa yrityksistä katsoo pitkälle tulevaisuuteen, mutta alan ongelmana on edelleen keskimääräisesti suhteellisen pieni yrityskoko ja sen myötä pienehköt resurssit. Tulevaisuuden pitkäjännitteiseen suunnitteluun liittyvä ajankäyttö on tunnetusti pienyrittäjävetoisessa toiminnassa vähäistä.
5. Rakentaminen on jatkunut ripeänä, näkyykö se myös rakennuspuusepänteollisuuden puuntyöstökoneiden myynnissä?
- Rakennuspuusepänteollisuus on tällä hetkellä hyvässä vedossa ja siten on luonnollista, että se näkyy myös kone- ja tarvikemyynnissä.
6. Missä tuoteryhmissä on tapahtunut myynnin lisäystä eniten?
- Ripeintä myynnin kehittyminen on ollut pinnankäsittelykoneiden kohdalla. Lisäystä on kylläkin myös lastuavissa sekä paloittelevissa koneissa.
7. Onko jäsenyrityksissänne tapahtunut muutoksia, fuusioita ym?
- Kone-edustuksiin liittyviä muutoksia alalla on tapahtunut. Yrityskauppojen osalta voidaan todeta Penope Oy:n osakkeiden siirtyminen MBO-kaupalla kotimaiseen omistukseen.
8. Kuka on tällä hetkellä Puuntyöstökonejaoston puheenjohtaja?
- Vuoden 2007 alusta lukien jaoston puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Jarmo Kivistö Penope Oy:stä.
9. Mikä on suomalaisten sahojen tilanne investoinneissa?
- Viittaan jo edellä mainittuun kehitykseen ja suuryritysten tekemiin siirtopäätöksiin. Uutta kapasiteettia ei ole rakennettu, vaan investoinnit ovat kohdistuneet jatkojalostuksen kehittämiseen. Korvausinvestointien tavoite on ollut tuottavuuden parantaminen erityisesti tietotekniikan avulla. Vielä vuonna 2005 investoinnit kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan 15 prosentilla. Kone- ja laiteinvestointien osuus oli yli 70 prosenttia, 15 prosentilla vielä vuonna 2005 ja kone- ja laiteinvestointien osuus oli yli 70 prosenttia.
10. Onko teknisen kaupan rooli arvoketjun tuottajana muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi kumppaniksi asiakkaille?
- Yleensä teknisessä kaupassa palveluliiketoiminta on hyvässä kasvussa. Erityisesti asialla ovat yritykset, jotka näkevät sen mahdollisuutena turvata oman asemansa arvoketjussa. Erityisesti tämä alkaa näkyä metallintyöstökonekaupassa ja eräillä muillakin teknisen kaupan sektoreilla, joissa yritykset ottavat huolehtiakseen esimerkiksi asiakkaan koko konekannan kunnossapidosta oli sen toimittaja kuka tahansa. Puuntyöstökonekauppa muuntuu hyvin hitaasti tähän suuntaan. Osaltaan täällä hitaaseen kehitykseen vaikuttaa alan asiakkaiden pieni yrityskoko, josta johtuen esim. palveluiden kysyntä ei ole merkittävässä määrin lisääntynyt. Toisaalta palvelutarjonnan kohdalla tilanne on sama. Esimerkiksi koneiden käytettävyyden turvaaminen edellyttää resursseja, joita konetoimittaja taas ei hanki ellei palvelun kysyntä ole riittävää.
Ulla Tommola
Alueteemana Savonlinnan seutu
Puutiimi puunjalostusta yhteistyössä
Savonlinnan seudun Puutiimi muodostuu alueella toimivista puunjalostusyrityksistä, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa ja toimialaansa verkostossa. Puutiimi koostuu pk-sektorin yrityksistä tuotanto- ja palveluketjun alusta aina lopputuotteen valmistajiin saakka. Tällä hetkellä Puutiimiin kuuluu jo 54 yritystä.
Savonlinnan seudun yrityspalvelut toimii Puutiimin kokoajana yhteisissä hankkeissa.
Kehittämishankkeiden avulla kohennetaan yritysten kannattavuutta ja nostetaan tuotteiden jalostusarvoa. Puutiimin yhteistyökumppaneina toimivat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Joensuun yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.
Savonlinnan seudun yrityspalvelujen yritysasiamies Ella Sikiön mukaan Puutiimi konkretisoitui vuoden 2005 maaliskuussa verkkosivujen koostamisella. Sittemmin verkoston yrityksistä on valmistunut esite suomen-, englannin ja saksankielellä. Puutiimin yritykset esittäytyvät Hannoverin teknologiamessuilla huhtikuussa 2007 ja yritykset osallistuvat ensi syyskuun alkupuolella Jyväskylässä ”Puu 2007 ja Bioenergia 2007” pidettäviin messuihin. Puutiimin yritykset ovat myös käynnistäneet yhteiset tapaamiset.
Yrityksiltä tuli selkeä halu yhteistapaamiseen, jossa kaikki Puutiimin yritykset voisivat tavata toisensa. Ensimmäinen tapaaminen oli helmikuussa, ja siellä oli puhumassa Karjalan Asiamiestoimisto Oy:n Valeri Zhuk, jonka toimisto sijaitsee Savonlinnassa. Valeri Zhuk on erikoistunut Venäjän-kauppaan.
Puutiimin yritysten yhteistapaamisessa huomasimme, miten paljon Savonlinnan seudulla on tarjottavaa asiakkaille. Meillä on todella monenlaista osaamista ja hyvät mahdollisuudet päästä Venäjän-markkinoille valmiilla tuotepaketeilla. Venäläiset rakentavat Savonlinnan seudulle ja Saimaan rannoille paljon mm. kesämökkejä. Meillä on ostajille tarjota ”Avaimet käteen”-ratkaisuja. Pystymme tarjoamaan kokonaispaketin laitureita, veneitä ja polttopuita myöten, toteaa Sikiö, jonka mukaan sekä Valeri Zhuk että Puutiimin yritykset ovat innostuneita tulevaisuuden näkymistä. Yritykset näkevät mainiona mahdollisuutena myös Pietarin markkinat, jotka ovat hyvin lähellä.
Vesa Moilanen
HR-Investiltä aine palamista vastaan
Yrityksen toiminta lähti liikkeelle yli kaksi vuotta sitten, kun myrkyttömien ja vaarattomien palonsuojatuotteiden markkinoita alettiin tutkia. Markkinatutkimuksien ja taustaselvitysten jälkeen HR-Invest oli valmis tekemään puolen vuoden aiesopimuksen tuottajan kanssa. Lopullinen sopimus allekirjoitettiin viime keväänä. HR-Invest Oy:n markkina-alue kattaa kaikki EU-maat (pois lukien Baltia ja Puola) Islanti, Norja, Sveitsi ja Japani.
Ennen kuin HR-Prof -palonsuoja-aine oli valmis EU-markkinoille, aine testattiin akkreditoidussa palolaboratoriossa. HR-Prof on saanut SBI (yksittäisen palavan esineen) palotestissä B-s1-d0 luokituksen männylle, kuuselle ja koivulle. B-luokitus on korkein mahdollinen luokitus puulle.
HR-Invest Oy:llä on myyntiorganisaatiot valmiina Suomessa, Skandinaviassa, Englannissa (osittain) ja Espanjassa. Uusia markkina-alueita tutkitaan parhaillaan. Kiinnostusta on ympäri maailmaa.
HR-Investin tuotevalikoimaan kuuluu myös puun painekyllästysaine HR-Bio. Tällä hetkellä HR-Bio on Ruotsin SP-laboratoriossa EN 113 kyllästystesteissä tutkittavana. Testit valmistuvat tämän vuoden elo-syyskuussa.
HR-Prof -palonsuoja-aine soveltuu käytettäväksi mm. sahattuun ja höylättyyn puutavaraan, vaneriin, liimapalkkeihin jne.
Parasta aikaa muovi- ja maaliteollisuus tutkii aineen käyttöä omiin tarkoituksiinsa.
HR-Prof soveltuu myös pohjamaaliksi ja käytettäväksi niin teollisuudessa kuin kotitalouksissakin. Muilla pinnoitteilla voi maalata 24 h HR-Profin käsittelyn jälkeen. HR-Prof on levitettäessä väritön, mutta muuttuu ajan kuluessa patinoituneeksi eli ruskettuu.
HR-Invest on keskittynyt toistaiseksi puutuoteteollisuuteen. Asiakkaina ovat mm. sahat, höyläämöt sekä lastu- ja vaneriteollisuus.
Ulla Tommola
Keitele yhtiöiden kasvu jatkuu
Keitele Forest -konsernin liikevaihto kasvoi 21,7%. Konsernin liikevaihto oli 84,0 miljoonaa euroa (v. 2005, 69,0 Meur) ja liikevoitto 4,9 miljoonaa euroa (v. 2005, 2,7 Meur). Uusia työpaikkoja syntyi 35.
Sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin 28 maahan. Suurimmat markkina-alueet olivat EU-maat ja Japani. Sahatavaratoimitukset olivat 334.585 kuutiometriä (v. 2005, 278.317 m3) ja jalostetoimitukset 68.235 kuutiometriä (v. 2005, 62.325 m3).
Osakkuusyhtiö Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehtaan toimintaa kehitettiin tilivuoden aikana ja tuotannon laadulliset tavoitteet saavutettiin. Yhtiön tulos oli voitollinen. Keitele Engineered Wood Oy ei kuulu Keitele Forest -konserniin eikä sen tietoja ilmoiteta konsernitiedoissa.
Tilikauden aikana sahatavaran ja ensiasteen jalosteiden maailmanlaajuinen kysyntä vahvistui toisella vuosipuoliskolla. Pitkään jatkunut sahatavaran alennusmyynti loppui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sahatavaran varastotasoa pystyttiin laskemaan merkittävästi ja se on koko Skandinaviassa ennätysalhainen. Myös päämarkkinoilla sahatavaran varastotasot ovat alhaiset. Molempien puulajien, kuusen ja männyn, kysyntä on hyvä.
Konsernin ISO 14001 -ympäristöhallintajärjestelmää kehitettiin vastaamaan kasvavaa toimintaa. Lisäksi haettiin uusi ympäristölupa, joka saatiin helmikuussa 2006.
Biopolttoainetoimitukset jatkuivat normaalisti voimateollisuudelle. Suuri kysyntä nosti niiden hintoja 10 %.
Konsernin henkilökunta oli vuonna 2006 keskimäärin 245 henkilöä. Henkilöstö oli erittäin sitoutunut yhtiön kasvutavoitteisiin ja voittopalkkion yli kaksinkertaistamisella yhtiökokous haluaa kiittää koko henkilöstöä ja palkita hyvin tehdystä työstä.
Keitele Forest Wood Production:in ja osakkuusyhtiö Keitele Engineered Wood Oy:n jalostaman sahatavaran määrä kasvaa vuonna 2007 noin 170.000 kuutiometriin. Strateginen tavoite jalostaa 50% sahatavaratuotannosta tullaan saavuttamaan vuoden 2007 aikana.
Keitele Forest -konsernin tavoitteena on jatkaa kasvua ja saavuttaa 100 miljoonan euron liikevaihto vuonna 2007. Metsäosaston vuoden puunostotavoite on 1.000.000 kuutiometriä. Toivomme puun hyvän kysynnän ja korkean hinnan edistävän metsänomistajien puunmyyntiä kuluvana vuonna.
Ilkka Kylävainio
Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja
Varhaiskeväinen sää suosi Pytinki 2007- rakennusmessua
Erikoisalaansa seuraava, remontointiin ja rakentamiseen keskittyvä seinäjokelainen messutapahtuma oli tänä vuonna sään suosikki. Erikoismessuille tärkeä tunnusluku -kävijämäärä alkoi kehittyä vuosittaisessa seinäjokelaistapahtumassa jo avajaispäivänä järjestelyurakan tehneiden toivomiin numeroihin. Näyttelypäivien kokonaisvierailijamäärä kapusi yli kahdenkymmenenkuudentuhannen. Tapahtuman 22. järjestelykerta tuotti yleisömäärässä kärkituloksen. Saavutus kertoo paitsi oikein painotetusta teemoituksesta myös onnistuneesta kehittelytyöstä messuohjelman läpiviennissä.
Pytinki-tapahtuma on kolmanneksi suurin kotimainen rakennusnäyttely. Väkevästi rakennuskauden avaavan tapahtuman kehitysaskeleet ovat jokavuotisia ja ne on synnytetty pitämällä asiakkaan näkökulmaa aina tärkeimpänä. Tänä vuonna onnistunut, asiakasta ymmärtävä parannus ilmeni heti avajaispäivänä: Erillistä virallista avajaisseremoniaa ei pidetty lainkaan, vaan messuvieraat jatkoivat mielenkiintoisten osastojen tutkimista ilman messumeininkiä halvaannuttavaa keskeytystä. Avajaisten sijasta järjestäjät tarjosivat ammattitiedottajille lounaan ja kertoivat perättäisissä puheenvuoroissa uutisensa. Osa messujen infotehtävästä delegoitui näppärästi tiedotusvälineille osastojen näyttelytyötä häiritsemättä. Myös näyttelyisäntänä hienosti jo kymmenkunta kertaa touhunnut Jorma Piisinen sai pitää ammattirakentajan univormun yllään ja jatkaa keskeytyksettä tehokasta messutyötään Remontti-Reiskana. On täysin varma asia, että kukaan paikalla olleista ei kaivannut virallisia kuvioita torvisoittokuntineen.
Vilkkaan rakennuskauden vauhtiin potkaiseva Pytinki oli jälleen tärkeimmiltä osiltaan tuoretta tietoa jakava, rakentamiseen rohkaiseva tapahtuma. Näyttely on helposti miellettävissä myönteiseksi, koko maata palvelevaksi yleisnäyttelyksi sillä uutuudet, ideat ja sovellutukset eivät kanna jonkin tietyn seudun tunnuksia, mutta näyttelyn maakunnallinen merkitys nousee väistämättä korkealle, isoksi otsikoksi.
Seinäjoki on kiistatta yksi Suomen potentiaalisimmista kasvukeskuksista. Kiihtynyt kasvu Lakeuden pääkaupungin tonttituotannossa ei yksin takaa koko maakunnan kysyntään vastaamista. Tonttituotannossa määrän kasvaessa on laadun pysyttävä mukana. Etelä-Pohjanmaalle on erityisen tärkeää, että maakuntakeskusta ympäröivät kunnat pysyvät myönteisen kehityksen mukana.
Etelä-Pohjanmaalla eletään paitsi rakentamista myös muita tärkeitä elämisen meininkiä kuvaavia tunnuslukuja seuraten Seinäjoen kasvun aikaan saamaa etsikkoaikaa. Pytingin tapaan läpiviety näyttely on yksi toimiva ja otollinen tapa tiedottamalla valottaa tulevaisuuden haasteita.
Jorma Koivisto
Numerossa 4/2007 Interzum ja Ligna+ -messunumero- myös:
• Muotoilu osaksi arkea
• Interzum- ja Ligna+ -palvelusivut
• Widniltä liukiskot, kaasujouset ja liimat
• Aitopuiset JORO-taiteovet
• Jälkimarkkinointi Olsan yhtenä painopistealueena
• Alfa-levy on laatua kerros kerrokselta
• Puheenjohtaja Jarmo Kivistö: Puuteollisuudella uskoa tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn
• Puuammattilaiset tapasivat Weinigin seminaarissa
• Karstulan Yritysmylly jauhamaan lisää kilpailukykyä
• Tilauspuutyö Jussi Muukkonen
• Restamaster Oy:llä asiakaslähtöinen palvelukonsepti
• Punkaharjun Puutaito erikoistunut vanerin jatkojalostukseen
• Finndecorilla halu ja motivaatio uusiin haasteisiin
• Puuseppämestarit Punkaharjun maisemissa
• Koulutusosiossa Woodpolis, ArtWood yrityshautomo, Teak ja Vallilan koulutusyksikkö
• Kujakon on yksilöllinen ja joustava kokonaistoimittaja
• Raksa-messuista
• Furniassa uusia ideoita
• Englanninkieliset vientisivut ym. ym. ym.