Lassi Hackman voitti ENSI-omakotitalon opiskelijasuunnittelukilpailun
Nuorten ensiomakotitalo rakennetaan Valkeakosken 2009 -asuntomessuille
Valkeakosken vuoden 2009 -asuntomessuille rakennetaan nuoren parin tai perheen ensiomakotitalo Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston opiskelija Lassi Hackmanin ehdotuksen pohjalta. Hackman voitti ehdotuksellaan ”Paritupa mansardilla” aiheesta järjestetyn opiskelijasuunnittelukilpailun, joka oli avoin Oulun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin ja rakennusosastojen opiskelijoille. Kilpailuun tuli yhteensä 40 ehdotusta.
Kilpailijoiden suunniteltavana oli lähtökohdiltaan noin 120 neliön suuruinen ensiomakotitalo, jota voidaan laajentaa elämäntilanteen mukaan. Ensiomakotitalon rakentamisen on tarkoitus maksaa enintään 2 000 euroa neliöltä. Ratkaisun tuli olla arkkitehtuuriltaan innovatiivinen ja korkeatasoinen sekä tiloiltaan ja toiminnoiltaan joustava.
Lassi Hackmanin voittaneessa ehdotuksessa perusratkaisu on 88 neliön kokoinen. Runko mahdollistaa monenlaisia sisäisiä tilajärjestelyjä, esimerkiksi keittiön ja olohuoneen paikkaa voidaan vaihtaa helposti. Yläkerrasta on otettavissa asumiskäyttöön lisää tiloja makuu- ja työhuoneiksi. Yläkerrankin huoneet voidaan järjestää monella tavalla. Taloa voidaan laajentaa myös pihapiiriin, johon suunnitelmassa on sijoitettu piharakennus saunoineen.
”Ehdotus yhdistää mielenkiintoisella tavalla yleispätevyyden ja arkkitehtonisen omaperäisyyden. Rakennus on ilmeeltään sympaattinen ja tavoittaa hyvin ensitalon hengen. Suunnittelu on eläytyvää ja huolellista. Tilankäyttö on tehokasta. Rakennuksen laajentuminen on luontevaa, ja sisätilan hieno tunnelma on onnistuneesti säilytetty eri laajennusvaiheissa. Tontin käyttö eri rakennusvaiheissa on mietitty huolella”, palkintolautakunta arvioi parhaaksi katsomaansa ehdotusta.
"Lähtökohtana suunnittelussa on ollut kompaktin ja toimivan perusratkaisun löytäminen. Tilajärjestelyjä vaihtamalla pohjaratkaisu on mahdollista toteuttaa asukkaan toiveiden mukaan. Näin pyritään alusta alkaen minimoimaan rakennus- ja ylläpitokustannukset”, Lassi Hackman kertoo.
ENSI-omakotitalon opiskelijasuunnittelukilpailun järjestivät yhteistyössä Finndomo Säynätsalo Oy / Vaajatalot, Osuuskunta Suomen Asuntomessut, Rakennustietosäätiö RTS, Suomen Asuntotietokeskus, Suomen Messut, Suomen Omakotiliitto, Valkeakosken kaupunki ja Valkeakosken Osuuspankki.
Suomen Messusäätiö jakoi kilpailussa palkintoina yhteensä 10 000 euroa, joista voittaneen ehdotuksen osuus on 4 000 euroa. Toinen palkinto arvoltaan 2 500 euroa myönnettiin Mikko Jakosen, Heikki Muntolan ja Heikki Riitahuhdan ehdotukselle ”Sydän-aivot-keuhkot” ja kolmas palkinto 1 500 euroa Miina Kontuniemen ehdotukselle ”Joutsen”. Lunastukset arvoltaan 500 euroa saivat Jenni Leinonen ja Juha Leskelä ehdotuksellaan ”Kellopeli oranssi” sekä Markus Haapsaari ja Kari Pöykkö ehdotuksellaan”Kunnossa kaiken ikää”. Kunniamaininnat annettiin Annika Tuohimaan ehdotukselle ”Ameba” sekä Sauli Kososen ja Olli Railan, avustajanaan Kou Machida, ehdotukselle ”Elinkaari”.
Palkituista ehdotuksista järjestettiin lisäksi 15.2.-16.3. yleisöäänestys Suomen Asuntomessujen verkkosivuilla. Tasaisen äänestyksen voitti 28 prosentin ääniosuudella Markus Haapsaaren ja Kari Pöykön ehdotus ”Kunnossa kaiken ikää”, jolle myönnettiin 1 000 euron erityispalkinto.
Suomen Asuntomessut
Paritupa mansardilla. Lähde: Suomen Messut
KMO ja METSO tasapainottavat metsien käyttöä ja monimuotoisuuden suojelua
Uusi Kansallinen metsäohjelma sisältää monia hyviä metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä tavoitteita ja toimia. Erityisesti kaikki kotimaisen puun markkinoille tuloon vaikuttavat toimenpiteet tulee toteuttaa nopeasti.
Nopeasti vaikuttavat toimet puun markkinoille tulon lisäämiseksi on käynnistettävä välittömästi, jotta muun muassa metsäteollisuuden yli 60 000 työpaikkaa voidaan säilyttää. Lisäksi metsäteollisuuden menestymiseen on sidoksissa noin 140 000 työpaikkaa muilla aloilla.
Kotimaisen puun käyttö on pystyttävä nostamaan pysyvästi aiempaa 20 - 30 % korkeammalle tasolle, jotta turvataan nykyinen metsäteollisuuden tuotannon taso, työpaikat ja vientitulot. Kestäviä hakkuumahdollisuuksia jää vuosittain runsaasti hyödyntämättä. Tehostamalla metsävaratietojen hyödyntämistä ja lisäämällä metsänomistajille suunnattua markkinointia ja neuvontaa voidaan nopeasti lisätä metsien hyödyntämistä.
Metsänomistajia on kannustettava suunnitelmalliseen metsätalouteen, jossa hakkuumahdollisuudet hyödynnetään ja tulevasta puun tuotannosta pidetään huoli. Luottamus raaka-aineen saatavuuteen ja puun tasainen markkinoille tulo pitävät yllä korkeaa teollisen tuotannon tasoa ja samalla jatkuvaa kysyntää puulle.
Investoinnit puutuotantoon ja kasvun turvaaminen ovat pohjana kestävälle metsätaloudelle. Kestävän metsätalouden rahoitus eli KEMERA -varat on todettu toimivaksi ohjauskeinoksi, jolla saadaan liikkeellemoninkertaiset investoinnit puuntuotantoon ja turvataan tulevien sukupolvien mahdollisuudet metsien käyttöön.
Verotuksella voidaan tehokkaasti kannustaa puun tuotannon lisäämiseen, hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen ja metsäomistuksen rakenteen kehitykseen.
Kotimaisen puun käytön lisääminen lähes 15 miljoonalla kuutiometrillä vuosittain edellyttää panostusta tieverkoston ja rautateiden parantamiseen.
Haasteena on pysäyttää erityisesti alempiasteisen tieverkon rapistuminen ja nostaa tiestön palvelutasoa, jotta raskaita puukuljetuksia voidaan hoitaa ympäri vuoden myös nykyisten lämpimien talvien aikana.
Hiljattain päätetty lisärahoitus väylien parantamiseen vie kehitystä oikeaan suuntaan.
Onnistuminen kotimaisen puun käytön lisäämisessä tuo arvioiden mukaan 5 000 uutta työpaikkaa haja-asutusalueelle. Puun käytön lisäys 15 miljoonalla kuutiometrillä kasvattaa bruttokansantuotetta noin 900 miljoonalla eurolla ja verotuloja 350 miljoonalla eurolla. Kantorahatulojen lisäyksellä, noin 400–500 miljoonalla eurolla vuodessa, olisi myös myönteinen vaikutus aluetalouteen.
Metsäteollisuus ry
 |
Otteita lehden sisällöstä
4/2008
|
Toukokuun Woodworking Puuntyöstö –numeron sisältöä mm.
Puuverkko – puusta tuotteeksi Hauhon seutukunnalla
Kun Hauholla vuonna 1995 lausuttiin Puuverkon syntysanat, luotiin seutukunnan puualan yrittäjien keskuudessa kestävää ja menestyksellistä yhteistyötä. Tällä hetkellä Puuverkossa on kymmenkunta yritystä, sijainniltaan maakuntarajat ylittäen. Verkostoituneiden yritysten yhteistyö on ollut siksi mallikasta, että Puuteollisuusyrittäjät ry suunnittelee verkoston lanseerausta jäsenkunnalleen valtakunnallisesti.
Mitä Puuverkon yhteistyö sitten käytännössä tarkoittaa? Vaikkapa sitä, että Puuverkon kautta voi tilata hirsitalon tai -mökin, osallistua yhteisesti valtakunnallisille ja kansainvälisille puutuotealan messuille ja olla mukana yhteisessä markkinointiesitteessä. Puuverkon tiettyjen yritysten kesken on sähköinen toimintamalli, jonka välityksellä toiminta on sujuvaa ja aikaviiveetöntä.
Puuverkon yritysten välityksellä pystytään tuottamaan monipuolinen tuotevalikoima. Töitä on ollut riittoisasti ja Puuverkko on antanut jäsenyrityksilleen peruskuorman. Yhtenä vahvuutena on Hauhon voimakas kesämökkiasutus, josta asiakassuhteita on muotoutunut niin vapaa-ajanasuntoihin kuin sitä kautta myös kesäasukkaiden yrityksiin.
Vesa Moilanen
Hauhon Puutyöpalvelussa tehtiin Terijoen kirkkoon
Venäjälle uusi saarnastuoli. Vas. Veikko Tuominen ja
Pty:n Tapani Tuohiniemi.
Vapon Nurmeksen saha uusi kuorimalinjan
Vapo Timber Oy Nurmeksen saha on toteuttanut mittavan investointiohjelman. Vajaan vuosikymmenen aikana on muun muassa uusittu sahalinja, tukkien vastaanotto- ja lajittelulaitos sekä vajaa vuosi sitten uusittiin kuorimakonelinja. Sahauksella on pitkät perinteet, aina vuodesta 1921 lähtien. Tänä päivänä mäntysahan tuotantomäärä on 210.000 kuution luokkaa ja työntekijöitä on satakunta.
Saha on erikoistunut myös ratapölkkyjen tuotantoon ja tämän vuoden tavoitteena on sahata vielä 50.000 kpl ratapölkkyjä. Sahan laitemuutokset ja äskettäinen kuorimalinjainvestointi liittyvät osittain ratapölkkytuotantoon.
Kuorimalinjan uusiminen ajoitettiin viime vuoden kesäseisokin aikaan. Almab Oy:n toimitusjohtaja Jari Saarisen mukaan kuorimalinjalla tukit saadaan ajetuksi kuorimakoneeseen ”pääpäässä” ja säädettäväroottorisella tyvisievistäjällä voidaan helposti sievistää tukkiluokan mukaan.
Vesa Moilanen
Cambio 800 –kuorimakone.
Oksasen Kaluste ja Rakennus Oy:llä hyvä yhteistyöhenki
Veljekset Timo ja Ilkka Oksanen olivat toimineet jo useita vuosia puusepänalan töissä pääkaupunkiseudulla, kun 90 – luvun alun lama iski ja he joutuivat lähtemään silloisesta työpaikastaan. Kun oli osaamista ja rohkeutta, niin he työttömiksi jäätyään päättivät aloittaa oman yritystoiminnan. Tällä hetkellä Oksasen Kaluste ja Rakennus Oy toimii Suutarilassa ja henkilökuntaa on omistajaveljesten Timon ja Ilkan lisäksi 9 henkeä. Lisäksi mukana valmistuksessa on ajoittain omalla toiminimellä työskenteleviä puuseppiä, jotka useimmiten toimivat asennustehtävissä.
Yrityksen perustamisen alussa työpäivät venyivät pitkiksi. Siitä huolimatta rahasta oli välillä tiukkaa ja omistajien palkoista joutui tinkimään. Nyt voivat Timo ja Ilkka vuorotella niin, että kun edullinen loma osuu kohdalle, tai muuten vain tekee mieli matkalle perheen kanssa, niin ei tarvitse murehtia tehtaan toiminnasta, vaan voi lähteä. Sama lomien joustavuus pätee koko henkilökuntaan nähden. Lomat ovat ihmisen jaksamisen kannalta tärkeitä, muistuttaa Timo. Joskus tehdään koko henkilökunnan voimin yhteisiä viikonloppumatkoja laskettelemaan tai melomaan, sekä järjestetään värikuula-ammuntasotia työajan jälkeen.
Hyvää yhteishenkeä henkilökunnan keskuudessa pidetään niin tärkeänä, että ryhmään sopeutuminen on uuden palkattavan työntekijän kohdalla yksi tärkeimmistä palkkausperusteista.
Markku Hämäläinen
Asetus suuntaa Tekesin innovaatiorahoitusta pk-yrityksiä kannustavaksi
Valtioneuvosto hyväksyi 30.4.2008 asetuksen Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) yrityksille suuntaaman tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta. Tekesin rahoitus kattaa aiempaa selvemmin ja laajemmin esimerkiksi palveluiden ja liiketoimintakonseptien innovatiivisen kehittämisen teknologiaprojektien rinnalla tai osana.
Toukokuun alussa voimaan tulleen asetuksen myötä julkisen innovaatiorahoituksen rooli laajenee merkittävästi. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten todelliset tarpeet pystytään ottamaan huomioon aikaisempaa monipuolisemmin ja joustavammin.
– Suomen tuleva menestys edellyttää pk-yritysten tuottavuuden parantamista, toteaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. – Uudistuksen tarkoituksena on nyt helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkista t&k-rahoitusta. Tänään pk-yritysten osuus t&k-rahoista on aivan liian pieni. – Uskon, että tulevaisuudessa vuosittain sadat, kenties tuhannet, yritykset saavat uutta puhtia oman t&k-toimintansa ja tuottavuutensa parantamiseen, ministeri toteaa.
Muutokset palvelevat keskeisesti myös Suomen osaamiseen perustuvan menestysstrategian toimeenpanoa, koska pk-yritykset vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko kansantalouden uusiutumiseen ja kasvuun.
Tutkimus- ja kehittämisprojektien rahoituksella rohkaistaan yrityksiä käynnistämään haastavia tutkimus- ja kehitysprojekteja ja lisäämään innovaatiotoimintaansa. Rahoitus on tarkoitettu kaiken kokoisille Suomessa rekisteröidyille ja toimiville yrityksille.
Puukone 2008 –näyttely huhtikuun alussa Turun seudulla
Pintakäsittelylaitteet esittelyssä Awutekin seminaarissa
Raisiolainen Awutek Oy aloitti Puukone 2008 –näyttelyn pintakäsittely- ja hiontaseminaarilla. Seminaarissa esiteltiin mm. Superficin Compact Spray -ruiskuautomaatti, joka on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille. Laitetta oli seminaarissa esittelemässä Mikko Nurminen RTV:ltä. Awutekin uudet laajemmat tilat olivat tarpeen, kun näyttelyssä esillä olevat koneet ahdettiin sisään asiakkaiden ihmeteltäviksi. Näyttelyssä oli esillä useita sellaisia koneita, joiden maailmanlaajuinen ensiesittely on vasta toukokuun XyleXpo –messuilla Milanossa.
Eurotec tuo markkinoille uuden nippukatkaisusahan
Lastut lentelivät korkealle Eurotecin pihamaalla Naantalissa, kun itävaltalaisen päämiehen Prinzin myyntipäällikkö Nadine Tricoire ja Eurotecin toimitusjohtaja Anssi Tiira testasivat Prinzin tuoteuutuutta, liikuteltavaa nippukatkaisusahaa. Valtavankokoinen saha muistutti jättiläisteräistä moottorisahaa. Laite pystyy kerralla katkaisemaan halkaisijaltaan jopa kaksi ja puolimetrisen lautanipun. Eurotec vietti samanaikaisesti Puukone 2008 –näyttelyn kanssa yrityksen 20-vuotisjuhlia. Niinpä näyttelykin oli normaalia suurempi ja juhlavampi. Paikalla oli myös paljon päämiesten edustajia eri puolilta Eurooppaa.
Nestaus kiinnosti Projectan puuseminaarissa
Projectan erikoisuus Puukone 2008 –tapahtumassa oli päivittäin toistuva puuntyöstöseminaari, missä puualan ammattilaiset saivat rautaisannoksen tietoa koneuutuuksista ja alan uusimmista suuntauksista. Seminaarin annista nousi päällimmäiseksi nestaus eli kappaleiden sovittaminen ja hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti.
Nestauksessa kappaleet sovitetaan vierekkäin ja lomittain niin, että hukkatavaraa tulee mahdollisimman vähän. Se tarkoittaa myös mitallistamista ja heloitusporausta levymäisille kappaleille yhdellä työstöllä. Myös optimointi ja hukkamateriaalin hyödyntäminen on osa nestausta.
Erkki Valtamäki
Muita kevään tapahtumia olivat mm. Teollisuuden Pinta 08 –messut Helsingin Messukeskuksessa, Avoimet ovet Seinäjoella, Höylätään tehokkaasti –tapahtuma Porissa sekä Taitaja 2008 SM-kilpailut Espoossa.
Venäjän puun vientitullit
Venäjä nosti pyöreän puun vientitullin 10 eurosta 15 euroon kuutiolta 1.4.2008 alkaen lukuun ottamatta läpimitaltaan alle 15-senttistä koivua ja haapaa. Puuta ei voida rajalla kuitenkaan lajitella, joten tulli on käytännössä maksettava kaikesta puusta.
Venäjältä tuodaan erityisesti kuitupuuta sellun tuotantoon
Vuonna 2007 tuontipuun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä oli noin 23 %. Suomessa tehtävästä sellusta 17 % tehdään venäläisestä puusta.
Kaikkea tuontipuuta ei voida korvata kotimaisella puulla. Metsäteollisuus käyttää Suomessa vuosittain noin 75 miljoonaa kuutiota puuta, josta lähes 60 miljoonaa tulee kotimaasta. Esimerkiksi koivukuitupuuta ei saada Suomesta teollisuuden tarvitsemaa määrää, jolloin tuotantolinjoja joudutaan ajoittain seisottamaan tai vaihtamaan tuotantosuunta muihin puulajeihin, kuten mäntyyn.
Toimilla kotimaisen puun saatavuuden parantamiseksi on kiire
Jos puuta saadaan yksityismetsistä käyttöön teollisuuden tavoittelema noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 15 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vuonna 2006, Suomen bruttokansantuote kasvaa noin 900 miljoonaa euroa.
Puun myynnistä ja jalostuksesta kertyisi valtiolle noin 350 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Lisääntyvä kotimaisen puun kestävä käyttö toisi 5000 uutta työpaikkaa eri puolille maatamme.
Puun tuonti Suomeen väheni 9 % viime vuonna - tuonti Venäjältä väheni 23 %
Vuonna 2007 Suomeen tuotiin puuta 18,2 miljoonaa m3. Tällöin tarkoitetaan kuorellista raakapuuta.
Kansainvälisessä kaupassa tilastoidaan perinteisesti kuoreton puu, joksi muutettuna Suomeen tuotiin viime vuonna 15,8 miljoonaa m3 puuta.
Kuorellinen raakapuun tuonti (18,2 miljoonaa kuutiota) jakaantuu eri tuontimaiden kesken seuraavasti: Venäjältä 66 %, Baltian maista 17 %, EU-maista noin 12 % ja muista maista (mm. Etelä-Amerikka) noin 5 %
Lähde: Metsäteollisuuden tietopalvelu
Muita juttuja:
- Katres-kuivaamot otettu käyttöön Mikkolan Sahalla
- HTA Suodattimet – asiantunteva suodatinkauppa
- Puu näkyy Puuntyöstö-messuilla
- Henkeäsalpaavan kaunis puinen sisäkatto Charles de Gaullen lentoaseman odotushalliin
- Marron Wood Finland toimii yhteistyössä valtakunnallisten jakeluketjujen kanssa
- Avoimet ovet Seinäjoella
- Milanon Xylexpo –messusivut
- Teollisuuden Pinta 08 –messut
- Aito oikea lämpöhirsi
- Kasvu pienten sahojen liiketoiminnassa
- ”Höylätään tehokkaasti” 2008 Porissa
- Pytinki-messut vaalii suosiotaan kiinnostavilla painotuksilla
- Taitaja 2008 SM-kilpailut Espoossa
- Puukaupan määrät puolittuivat 1. vuosineljänneksellä
- Asetus suuntaa Tekesin innovaatiorahoitusta pk-yrityksiä kannustavaksi
- Puuteollisuusyrittäjät ry:n suhdannetiedustelu
- Honkarakenteen tuotannonohjausratkaisu lajinsa ensimmäinen koko maailmassa
ym. ym. ym. ym.
