|
 |
UUTISIA 5/2004
|
Vuoden 2004 yritys puusepänalalla on Puusepänliike E. Heinonen Oy
“Hyvä työ käy aina kaupaksi”
Puusepänliike E. Heinonen Oy on kolmannen polven yrittäjän Tapio Heinosen Heinolassa toimiva perheyritys, jonka Puuteollisuusyrittäjät ry palkitsi Lignum Fennicum –palkinnolla vuoden 2004 yrityksenä. Yritys on vastannut mm. pääministerin virka-asunnon Kesärannan uudistamiseen kuuluneista vaativista puusepäntöistä. Laatu tehdään nykyaikaisin työstökonein ja kilpailukyky varmistetaan täsmällisin toimituksin. Ilahduttavaa on, että neljäs sukupolvi on astumassa yrityksen vetovuoroon lähivuosina. Yrityksessä työskentelee yhdeksän puuseppää ja yli 80 prosenttia tilaustöistä tehdään pääkaupunkiseudulle.
Vuoden puusepänalan valintatoimikunnassa ovat edustettuina toimialan kannalta seitsemän tärkeimmän sidosryhmän edustajat: puutavara- ja rakennustarvikekauppa, huonekalukauppa, sisustusarkkitehdit SIO, puu- ja erityisalojen liitto, KTM:n toimialapalvelu, rakennusteollisuus ja puuntyöstökoneiden maahantuojat. Vuoden yritys puusepänalalla on valittu jo viisi kertaa aikaisemmin. Yritys saa Lignum Fennicum -kiertopalkinnon.
Tämän vuoden palkinnon saanut yritys on tilauspuusepäntehdas, jossa kaikki valmistus tapahtuu arkkitehtien piirustusten mukaisesti. Suunnittelutoimistojen ja arkkitehtien keskuudessa Puusepänliike E. Heinonen tunnetaan yhteistyökumppanina, jota asiakkaat arvostavat. Tehtaalla on valmistettu kalusteita mm. Suomen Pankkiin, Valtioneuvoston Linnaan, Helsingin Pörssiin sekä Keskon ja Fortumin pääkonttoreihin. Yritys toimii myös parin suuren julkitila- ja myymäläkalustevalmistajan yhteistyökumppanina. Näiden kautta yrityksessä valmistettuja kalusteita on toimitettu myös vientiin.
Viron hintaetu hupeni
Massiivipuuta ja designia
Nuori puuseppäyrittäjä Tuomas Peltola lopetti alihankinnan Virossa ja perusti verstaan Saloon pari vuotta sitten. Solid Furniture on erikoistunut massiivipuisten kalusteiden valmistamiseen ja mallistoon kuuluvat niin pöydät, tuolit, tasot kuin hyllystötkin kotien sekä konttoreiden tarpeisiin. Yrityksellä on pieni myymälä Helsingissä Kalevankadulla, jossa voi yhdessä puusepän kanssa sopia mittatilaustyönä tehtävistä tuotteista. Neljä henkeä työllistävä verstas on Salossa.
Alihankinta Virossa kasvoi aikansa kunnes tuonti rekkarahtina tuli niin kalliiksi, että hintaetua ei täyspuisilla tuotteilla enää ollutkaan. Solid Furniture käytti yhä enemmän jalopuuta valmistukseen ja varsinkin kun tiedettiin, että puuta ei toimiteta Viroon suoraan kansainvälisiltä markkinoilta, vaan se toimitetaan sinne skandinaavisen tukkurin kautta. Peltola laski rahti- ja tuotantokustannusten noustessa hintaa tuotteelle ja tuli tulokseen, että siirtää valmistuksen Salon verstaalle. Salo on hänen kotipaikkansa ja sieltä löytyivät tilat ja hyvät yhteistyökumppanit.
Hänen mielestään virolaisten alihankkijoiden kustannukset nousivat liian kalliiksi. Hinnan lisäksi aika ajoin tuli myös vaikeuksia laadun tasaisuudessa. Virolaiset perustelivat hintojen nousua mm. EU:hun menolla ja sieltä tulevilla uusilla velvoitteilla. Hän ei kyllä usko, että kaikkia määräyksiä sielläkään kirjaimellisesti noudatetaan, mutta houkutus hintojen nostamiselle oli olemassa. Tulevaisuudessa virolaiset yrityksetkin joutuvat investoimaan mm. kalliimpiin koneisiin ja laitteisiin ja myös noudattamaan tarkemmin EU:n määräyksiä.
Alussa huonekalut tehtiin koivusta, mutta nykyään heillä on tarjolla lukuisia puulajeja joista asiakas voi itse valita haluamansa. Solid Furniture valmistaa tuotteita myös mittatilauksena, jolloin tuote räätälöidään asiakkaalle tarpeiden mukaan mitoituksesta asennukseen. Peltolan mielestä on tärkeää käydä asiakkaan kanssa tarkkaan läpi mitä asiakas tarkoittaa esimerkiksi tammella, sillä sitä on monen sävyistä kasvupaikasta riippuen. Kolmekymppinen Tuomas Peltola sanoo että valloittamattomia markkinoita on vielä paljon. Hän uskoo laatuun ja hyvään palveluun yritystoiminnassaan.
Kesämökistä tullut loma-asunto
Hartolan loma-asuntomessuilla esillä tulevaisuuden asumisen suunta
Pienen 3700 asukkaan Hartola satsaa tosissaan uusien asukkaiden saamiseen. Loma-asuntomessuilla, enää ei puhutakaan kesämökeistä, jotka alkavat 18.6. on esillä uutta ympärivuotisen asumisen mallia. Kunnanjohtaja Raija Peltosen mukaan loma-asuntomessut on hyvä tilaisuus tehdä Hartolaa tunnetuksi ja kunta on kehittänyt sekä kunnallisia että vapaa-ajan palvelujaan. Messualue yhdistää perinteitä ja tulevaisuutta monella tavalla, sillä kauniit Ekon kartanon rakennukset toimivat messujen keskuksena ja 18-reikäinen golf-kenttä on messualueen vieressä. Historiallisten rakennusten rinnalle tulee moderneja vapaa-ajan asuntoja. Kunta ja Suomen Asuntomessut odottavat tietenkin paljon kävijöitä, sillä viime vuonna loma-asuntomessuilla Kurussa kävijöitä oli yli 60 000.
Mitään ihan erityisen hohdokasta kohdetta en löytänyt, mikä saattaa tietysti johtua siitä, että alue oli keskeneräinen kuten asunnotkin, vaikka Hartolan messupaikka on kaunis ja avara ja vettä on joka puolella. Talot eivät enää ole mitään mökkejä vaan todellakin vapaa-ajan asuntoja tai jopa ihan ympärivuotisessa käytössä. Messujen teemoiksi on valittu golf, sillä kenttä on messualueen vieressä, kalastus ja kesäkeittiö.
Messualueilla oli luonnollisesti esillä oman kunnan yritysten talokohteita useampikin. Hartolan suurimpiin työnantajiin kuuluva Suoranta Oy esitteli kahdessa kohteessaan omaa tuotantoaan. Suorannan Kotikulma on pienen perheen, 103 neliön hirsikoti, jossa asutaan vakituisesti. Vinokattoinen tupakeittiö ja olohuone jakavat rakennuksen. Kaunis koti oli messukohteista valmiimmasta päästä. Kotikulma oli rakennettu ovaaliprofiilisesta, massiivisesta 220 mm pyöröhirrestä, joka näyttää hyvältä ja täyttää lämmöneristysvaatimukset omakotitalolta vaadittavalla tasolla.
Syksyllä valmistuu Hartolaan Finnforestin moduulirakentamisen tuotantoyksikkö, jonka kapasiteetti tulee kasvamaan asteittain noin tuhannen talon tarpeisiin. Finnforestilla on esillä kolme elementtirakenteista puutaloa. Jokipuistoon sijoittuvat talot tehdään periaatteella oikeaa puuta oikeaan paikkaan ja niin että perustusten jälkeen ei tehdä valutöitä.
Messukohteita on 31 ja mukana ovat tavallisimmat loma-asuntojen myyjät, mukana on myös hartiapankkirakentaja. Loma-asuntomessut ajoittuvat kahden puolen juhannusta ja alkavat 18.6.-24.6. ja 28.6.-11.7.2004.
Luvian Saha laajentaa
Erilaisia paneeleita valmistava jatkojalostuslaitos tuo Luvialle 14 uutta työpaikkaa
Yksi Suomen suurimmista yksityisistä sahoista Luvian Saha laajentaa toimintaansa mm. sisä- ja ulkoverhouspaneeleita valmistavalla jatkojalostuslaitoksella. Syksyllä käyntiin lähtevä tuotantolaitos työllistää alkuvaiheessa 14 uutta työntekijää, jotka parhaillaan ovat koulutuksessa. Uudishankkeen kokonaiskustannukset ovat 6,5 miljoonaa euroa.
Luvian Sahan toimitusjohtajan Harri Huhtamaan mukaan uuden yksikön tuotantokapasiteetti on 70 000 kuutiota vuodessa. Jatkojalostuslaitos toimii omana osakeyhtiönään nimeltään Luvia Wood Oy. Täydessä iskussa tehdas tulee olemaan vuonna 2006, jolloin sen liikevaihdon uskotaan nousevan 15-20 miljoonaan euroon. Se tuo liki kolmanneksen lisän sahan nykyiseen 55 miljoonan euron liikevaihtoon. Huhtamaan mielestä näin suuri panostus uuteen toimintaan on osoitus uskosta tulevaisuuteen.
Vuoden 1997 jälkeen Luvian Saha onkin investoinut rajusti. Uusin tuotantolaitos mukaan lukien investointien kokonaismäärä nousee 30 miljoonaan euroon.
Luvian Saha Oy on kokonaisuudessaan Huhtamaan perheen omistuksessa. Isä Matti Huhtamaa hankki sahan omistukseensa vuonna 1976. Nyt mukana ovat pojat, toimitusjohtaja Harri ja kotimaan myyntipäällikkö Henri sekä tytär Heidi Huhtamaa. Nykyisellä paikalla on harjoitettu pienimuotoista sahaustoimintaa 50-luvun lopulta saakka, mutta Luvian Sahan nimellä toiminta alkoi vuonna 1976. Saha työllistää tänään 72 henkilöä ja uusi jatkojalostuslaitos tuo 14 uutta työpaikkaa. Kaikkiaan Luvian Sahan työllistävä vaikutus paikkakunnalla ja sen ympäristössä on huomattavasti suurempi. Harri Huhtamaan mukaan kysymys on hyvin merkittävästä työllistäjästä.
Luvialla sahattiin mänty- ja kuusipuuta viime vuonna 210 000 kuutiometriä ja tänä vuonna jo 225 000 kuutiota. Suurin osa eli 85 % tuotannosta menee vientiin, pääosin Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Kaukoitään. Yrityksellä on kaksi vientipäällikköä ja kotimaan myyntipäällikkö, jotka käytännössä vastaavat tuotteiden menekistä. Merkittäviin tuotannon lisäyksiin ei nyt toteutuvan jatkojalostuslaitoksen jälkeen ei ole mahdollisuuksia.
Almabilla on runsaasti projekteja meneillään
Stora Enso Timberin Varkauden sahan uuden höyläämön päälaitetoimittajana on ollut ruotsalainen Almab Ab ja sen suomalainen tytäryhtiö Almab Oy, joiden toimesta suoritettiin laitteiden asennus, käyttöönotto ja koulutus. Tämä tarkoittaa sitä, että koko linja toimitettiin ”avaimet käteen”-periaatteella. Linja on viimeisintä tekniikkaa oleva laitos ja linjassa olevalla Waco-höylällä pystytään ajamaan 300 metriä minuutissa, kuin myös Almabin linjalaitteilla. Merkittävä seikka on se, että suoraan kuivaamosta päästään tuomaan ilman trukkikäsittelyä paketit linjalle ja pystytään kovalla nopeudella höyläämään ja lajittelemaan sekä tarkkuuskatkaisemaan kaikki kappaleet. Almab Oy:n toimitusjohtaja Jari Saarisen mukaan projektia alettiin suunnitella vuonna 2002, jolloin tehtiin ensimmäisiä layouteja. Kauppa laitetoimituksista tehtiin vuonna 2003 kevättalvella ja asennus aloitettiin viime marraskuussa.
- Stora Enso teki täysin uuden, hienon hallin, jonne pääsimme asentamaan linjan. Se käynnistettiin helmikuussa 2004 ja on nyt täydessä tuotannossaan ja on saavuttanut kapasiteettitavoitteet, toteaa Saarinen.
Suoraan kuivaamosta tulee viisi metriä korkeat rimapaketit Almabin toimittaman linjan alkupäähän purkaushissille, jossa on paketinpurkaus ja rimojen poisto. Sitten tuotteet menevät kiramojen ja päittäissiirtojen jälkeen kosteusmittaukseen, jossa väärin kuivatut, kosteat tuotteet saadaan lajiteltua ulos, samoin raakit. Sen jälkeen kappaleet menevät tarkkuuskatkaisusahojen läpi, jossa jokainen kappale saadaan katkaistua millin tarkkuuteen. Tämän jälkeen mennään höylän syöttölaitteelle ja 300 metriä minuutissa höyläävälle höylälle, minkä jälkeen linjassa on lajitteluhenkilö lajitteluasemassa, jossa henkilö pystyy lajittelemaan kolmeen eri laatuun. A-laatu menee suoraan paketointikoneelle, B-laatu toiselle paketointikoneelle ja C-kappaleet saadaan seinän läpi ulos. Nopein paketointikone on varustettu kaksoishissillä, mikä takaa sen, että paketinvaihdon aikana linjaan ei tule pysähdystä. Valmiit paketit ajetaan pakettipuristimen kautta, vannetetaan ja siirretään ulos.
Perinteisen hirsirakentamisen kädentaito on nyt käsillä!
Miten ihmeessä perinteinen ja laadukas rakentaminen pääsikin täällä metsien maassa näin perusteellisesti unohtumaan? Miksi tuo peruskaunis rakennustyyli hylättiin? Oliko meillä varaa saattaa hautaan tunnustettu suomalainen käden taito? Tuossa lyhyesti ne kysymykset, mitkä rupesivat vaivaamaan Raimo Tikkasen mieltä ja mitkä eivät enää jättäneet miestä rauhaan.
Suomihan on ollut johtava puu- ja hirsitekniikan maa. Ja kaipaahan ihminen jotakin taiteellisuuttakin ajan kanssa ympärilleen. Kansanarkkitehtuurista löytyy todella kauniita muotoja, samoin isältä pojalle kestäviä, terveellisiä rakenteita ja materiaaleja. Lisäksi globaalinen ekoajattelun muutos puoltaa uusiutuvien luonnontuotteiden käyttöä. Onhan perinnerakentaminen osa kansankulttuuria, josta EU –direktiiveissäkin on mainintoja kulttuuri- ja perinnearvojen säilyttämisenä.
Hirsiperinnekeskus kehittää alaa kokonaisvaltaisesti
Turvallisesta ja tunnustetusta perinteisyydestä löytyy varmaan se paremman kehityksen trendi uuteenkin rakentamiseen, tuumaa Tikkanen, joka vuonna 1996 teki hirsiperinnerakentamisesta markkinatutkimuksen. Tutkimuksen tulokset osoittivat rakennuttajien olevan heräämässä ja yksityisten hirsitalojen olevan lisääntymässä niin loma- kuin asuintaloinakin. Samoin tutkimus osoitti loma-asuntojen tason nousseen, ne eivät ole enää mökkejä vaan taloja.
Käsinveisto- ja perinnerakennustekniikkaa kokonaisvaltaisesti tukeva Hirsiperinnekeskus rupesi muotoutumaan Tikkasen mielessä heti markkinatutkimuksen jälkeen.
- Vuonna 1997 lähdimme toiminnan tielle. Arkkitehti Risto Vuolle-Apiala, Muuramen saunakylän isä, useiden hirsirakentamiskirjojen tekijä, oli hautonut ja mielessään kehitellyt myös samoja asioita. Lähdimme etsimään remonttimiehiä, veistäjiä, seppiä, sahureita, puuseppiä. Siitä rupesi kehittymän osaajien rengas. Mutta veistäjät olivat keskittyneet vain kehikkoon - ajattelematta, mitä on kokonaislaatu, kertoo Tikkanen, jonka mukaan tänä päivänä kysytään käsinveistettyä laatuhirttä ja rakennusta enemmän kuin ehditään valmistaa.
Lue lisää lehdestä
Etelä-pohjalaiset rakennusmessut varhaiskevään kestosuosikki
Keväisin Seinäjoella rakennuskauden kynnyksellä pystytetystä Pytinki-messusta on muodostunut pysyvästi pohjalaisten suosiota nauttiva rakentamisteemainen näyttelytapahtuma. Rakennusnäyttelyssä vieraileminen istuu hyvin pohjalaiseen elämänmenoon; tuttuja tavatessa saa samalla hankittua vankkaa tietoa rakentamisesta eikä tarvitse lähteä kylälle turhia hekottelemaan.
Kuten edellisinäkin vuosina myös Pytinki-2004 käsitteli vuoden aikana esiin tulleita ja korostuneita aiheita rakennusalalla. Jo avajaispuheenvuoroissa nostettiin rohkeasti pöydälle kysymys rakenteiden ja myös rakennustyön turvallisuudesta, koska viimeksi kuluneen vuoden aikana uutiskynnys on ylittynyt monen yllättävän onnettomuuden ja myös ilmeisten läheltä-piti-tilanteiden takia.
Pytinki-messujen suosion salaisuus on ilman muuta asiapitoisuus ja rakennusteemassa tiukasti pysyminen. Pytinki 2004:n kolmen näyttelypäivän ajan pyöri seminaarimylly tasaiseen tahtiin jakaen tärkeitä tiedonjyväsiä esitelmissä ja tietoiskuissa - yhteensä kymmenen kertaa annettiin yleisölle tilaisuus hankkia välttämätöntä tietämystä rakentamisen eri vaiheista ja materiaaleista Seinäjoki Areenan luentosalissa. Muita useammin nousi lauteille rakennusinformaation huipputekijä Jorma Piisinen. Hänen harkitut sanansa ja vaikuttavat demonstraationsa ovat opiksi rakentajalle, vaikka tällä olisi jo hiukan kokemustakin. On täysin selvää, että ”Reiskan” neuvoilla ja käytännön kikoilla talontekijä välttää monta pulmatilannetta, säästää aikaa ja kenties myös rakentajan suorituksen perustekijöitä, hermoja. Piisinen on pytinkimessujen vertaansa vailla oleva seremoniamestari ja kuuluu näyttelyn tärkeimpään imagokalustukseen.
Juttu jatkuu lehdessä…
Tässä numerossa myös:
• Värikäs kuvareportaasi Milanon Xylexpo/Sasmil –messuilta
• Järmeltä uusi moduloitu infrapunaliimauslinjasto
• Päättäjien metsäakatemia pohti puun mahdollisuuksia energiavaihtoehtona
• Valutecilla vilkas alkuvuosi
• Latvialainen VikaWood kasvattaa välimatkaa kilpailijoihin
• Stora Enso Timber panosti tehokkuuteen ja tuotevalikoimaan Varkauden sahalla
• Ote VTT:n 18. toukokuuta järjestämästä kuivausseminaarista
• Yrittäjäneuvos Risto Heikkilästä Pty:n uusi puheenjohtaja
ym. ym. ym….
