 |
Otteita lehden sisällöstä
5/2008
|
Pankkimiehestä puuveneiden tekijäksi Sulkavalle
Paljasjalkainen stadilainen, Helsingissä syntynyt ja siellä yli puoli vuosisataa elänyt Juha Rautavaara teki aikoinaan rohkean vedon – jätti pankkimiehen työt ja läksi opiskelemaan Savonlinnan ammattikouluun veneenrakennuslinjalle. Tämä oli 70-luvun puoliväliä ja pari vuotta myöhemmin valmistuttuaan venepuusepäksi elämä onkin ollut veneisiin ja veneilyyn liittyvää. Tuoreimpana tapauksena on muutto pääkaupungista venepitäjään Sulkavalle ja siellä puuveneiden valmistamisen yritystoiminta tämän vuoden helmikuussa.
Kipinä veneasioihin oli syntynyt silloin, kun perheeseen hankittiin puuvene, jolla on matkattu Tanskan salmissa ja Kielin kanavassa. Rautavaara toimi opettajana veneiden parissa usean vuoden ajan Sovinto ry:n vapaaehtoisessa Ammatti- ja oppisopimuskoulussa, joka kouluttaa työpainotteisilla menetelmillä. Yhtenä mittavana työnä tuohon aikaan liittyy ns. Amiraali-projekti eli Panssarilaiva Ilmarisen Amiraali-veneen kunnostamisprojekti.
Juha Rautavaaran kaverina puuveneiden valmistuksessa on hänen poikansa Janne Rautavaara, myös hän on koulutukseltaan venepuuseppä. Yrityksen nimi on Becca Boats Ky, jolla toukokuun lopussa oli valmistumassa viides kirkkosoutuvene. Yritys toimii vuokralla maineikkaan venemestari Kauko Miettisen verstaassa Veneentekijäntiellä, aivan veden tuntumassa. Miettinen on työuransa aikana valmistanut tiettävästi kolmisensataa kirkkovenettä.
Vesa Moilanen
Suolahden uudelta vanerin jalostustehtaalta entistä valmiimpia ratkaisuja
Suolahden uusi vanerin jalostustehdas vahvistaa Metsäliiton Puutuoteteollisuuden asemaa johtavana vaneritoimittajana. Jalostustehdas valmistaa viimeisintä teknologiaa hyödyntäen entistä valmiimpia ja räätälöidympiä vanerituotteita esimerkiksi kuljetusvälineteollisuudelle sekä betonimuottiteollisuudelle. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vihki jalostustehtaan käyttöön 27. toukokuuta.
Jalostustehtaan investoinnin arvo on 15 miljoonaa euroa ja se on yksi suurimmista puutuoteteollisuuden investoinneista Suomessa viimeisen vuoden aikana. Tehtaassa jatkojalostetaan 30 prosenttia Suolahden koivuvaneritehtaan tuotannosta, mikä tukee työllisyyttä sekä vanerituotannon säilymistä ja edelleen kehittämistä paikkakunnalla. Jalostustehdas työllistää noin 20 vaneriammattilaista.
Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta totesi vihkiäistunnelmien olleen aika harvinaisia metsäteollisuudessamme viime vuosina. Suolahden jalostustehtaan vihkiäistilaisuus oli osoituksena siitä, että metsäliittolainen teollisuus uskoo tulevaisuuteen, nostaa suomalaisen puun jalostusarvoa yhä korkeammalle ja valmistaa siitä asiakaslähtöisiä huipputuotteita ja -ratkaisuja.
Suolahdessa on tehty koivuvaneria jo vuodesta 1920 lähtien. Tehdas sai kylkeensä 13 vuotta sitten uuden havuvaneritehtaan, ja tehtaat käyttävät kotimaista puuta lähes 650.000 kiintokuutiometriä vuodessa.
Vesa Moilanen
Timmituotteelta keittiökalusteita ja alihankintaa
Kun ostettuna oli tuotantotilat, piti ryhtyä miettimään mitä hallissa tehtäisiin. Tuotteeksi otettiin keittiökalusteiden valmistaminen, ja Timmituote Oy:n toiminta käynnistyi Nurmeksessa vajaa vuosikymmen sitten.Raimo Mustosen ja Hannu Anderssonin perheiden yritys on siitä alkaen tehnyt puutuotealan alihankintaa ja varustanut Nurmeksen lähiseudun talouksia keittiöillä.
- Läksimme liikkeelle ostamalla CNC-koneen, jolla aloitimme puun jatkojalostamisen alihankintatöinä. Investoimme sittemmin kalvopinnoituskoneeseen omaa tuotantoamme varten keittiökalusteissa, joissa siirryimme kalvopinnoitettuihin oviin muutama vuosi sitten. Pintakäsittely on olennainen osa lopputuotteessa, kertoo Raimo Mustonen, jonka mukaan yritys tekee keittiökalusteiden lisäksi tänäkin päivänä tuotteita alihankintana, etupäässä kukkalautoja ja kalvopinnoitusta.
Vesa Moilanen
Puuteollisuusyrittäjät Itävallassa
Garda-järvellä 26. toukokuuta aamulla herätys klo 5, aamiainen klo 6, bussi lähtee 6.30. Pari päivää sitten Italiaan saapunut Puuteollisuusyrittäjien ryhmä on lähdössä Itävallan Innsbruckiin Felderin ja Gannomat-tehtaiden yritysvierailuun. Isäntinä ja tulkkeina toimivat Sakari ja Lauri Luukkonen sekä Aarne Vavuli Olsa Ay:stä Lahdesta.
Bussi kiemurteli alppien väleistä muutaman tunnin matkan ja perillä olimme noin 11.00. Ryhmä koostui Pty:n jäsenistä, joita oli matkalla viitisenkymmentä. Felderin tehtaiden toimitusjohtaja Hans-Jörg Felder ja Dominik Steidl olivat vastaanottamassa ryhmää. Lyhyehkön infon, jonka esitteli ja tulkkasi Luukkosen Lauri lähdimme tehdaskierrokselle. Felder on noin 50-vuotias perheyritys, joka on toiminut Innsbruckissa perustamisestaan lähtien. Työntekijöitä on noin 450 ja tuotteina on puusepänteollisuuden koneet. Tutustuttuamme valmiisiin koneisiin vuorossa oli lounas Felderin omassa ruokalassa. Loppukeskustelujen ja hyvästelyjen jälkeen tehtaan pihalla siirryimme taas bussiin ja suuntasimme eteenpäin. 30 kilometrin päässä oli seuraava tutustumiskohteemme, Gannomatin tehdas, joka valmistaa monikarakoneita, tapinlyöntiautomaatteja ja erikoiskoneita. Ryhmän vastaanotti talousjohtaja Erich Kugler.Kuuntelimme talousjohtajan yritysesittelyn, johon kuului eri tuotteiden ominaisuuksia. Yrityksen henkilökunnan määrä on 70. Kuten Felderin tehtailla, niin myös Gannomatilla luovutti Pty:n toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi Pty:n viirin jaVeikko Tuominen Hauhon Puutyöpalvelusta pienoispokasahan johtajalle. Kiersimme koko talon läpi, niin toimisto- kuin tuotantotilatkin. Lopuksi päädyimme näyttelytiloihin limsalle ja kahville. Perillä hotelleissamme olimme puoli kahdeksan maissa illalla ja monet totesivat että olipas monipuolinen ja tietorikas päivä.
Matkalla mukana Jorma Laitinen kameroineen
Profin Oy on Vuoden 2008 Yritys puusepänteollisuudessa
Vuoden 2008 Yritykseksi puusepänteollisuudessa on valittu Martti ja Pirjo Haapalan omistama Profin Oy Pudasjärveltä. Yrityksellä on meneillään 31.toimintavuosi, se työllistää 60 henkilöä ja tälle vuodelle budjetoitu liikevaihto on 6 miljoonaa euroa. Profin Oy:n tuotteina ovat ikkunat, ovet ja liukuovet. Profin Oy on 15 vuoden kehitystyön tuloksena saavuttanut suosituimmuusaseman vaikeilla ja vaativilla Aasian markkinoilla. Yrityksen tuotannosta vientiin menee 70 prosenttia. Saavutus on merkittävä ja poikkeuksellinen, kun kyseessä on rakennuspuusepänalan tuotteet.
Yrityksen keihäänkärkituotteeksi on noussut ulkoliukuovi ja sen erilaiset sovellutukset. Uusi SD-tuotesarja on otettu erittäin hyvin vastaan asiakkaiden ja arkkitehtien parissa. Malliston innovatiivisuus, hyvä muotoilu ja korkea laatu toimivat mainiona esimerkkinä pitkäjännitteisestä kehitystyöstä koko puusepänalan yrityksille. Profin Oy on ensimmäisenä suomalaisena puusepäntehtaana sertifioinut 14001-ympäristöjärjestelmän, joka kattaa yrityksen koko toiminnan. Yritys on ollut muun muassa rakentamassa verkostotoimintaan perustuvaa yritysten välistä vientiyhtiötä. Omaperäiseen toimintatapaan kuuluu myös yrityksen tapa markkinoida tuotteita ja hoitaa asiakassuhteita kuumailmapallotoiminnan kautta.
Vuoden Yritys puusepänteollisuudessa valittiin nyt kymmenennen kerran.Vuoden Yritys palkittiin Lignum Fennicum-kiertopalkinnolla, jonka on suunnitellut Mia Waire ja toteuttanut Pertti Lehtinen. Vuoden Yritykseksi on aiemmin valittu Havukainen Oy, Skaala Ikkunat ja Ovet Oy, Kaluste Kirsi Oy, Korvenrannan Puusepäntehdas Oy, Oy Esse Möbel Ab, Puusepänliike E. Heinonen Oy, Sun Sauna Oy, Pinjasto Oy ja Haapaveden Puukaluste Oy.
Vesa Moilanen
Tässä numerossa lisäksi:
* Laaja kuvareportaasi Milanon toukokuisilta Xylexpo-messuilta
* Taidepuuseppä Pierluigi Ghianda: Minä Olen Puuseppä!
* Puuseppämestarit Espoossa
* Puuteollisuusyrittäjät ry:n vuosikokous ja kevätjuhla Vantaalla
* Puualan koulutus valmis haasteisiin Kuopiossa
* Bioenergia–messut ja –konferenssi Jönköpingissä
* Laatu, luottamus ja verkostoituminen; Vantaan Kalustepalvelun ydinasiat
* Helsinki-Vantaan lentoasemalle pystytettiin aito hirsisauna
sekä uutiskoosteita, tuoteuutuuksia ym.
