|
 |
UUTISIA 6/2004
|
Italian-messumatkan kuulumisia
Jo kahdennentoista kerran Puuteollisuusyrittäjät ry järjesti jäsenilleen messumatkan Xylexpo/Sasmil-messuille Milanoon. Mukana matkalla oli monta Italian-matkan veteraania, mutta tällä kertaa enemmistö matkalaisista oli ensimmäistä kertaa Puuteollisuusyrittäjien järjestämällä matkalla. Yhteistyökumppaneina olivat tällä kertaa Eurotec Oy ja Anssi Tiira. Puuteollisuusyrittäjien puolelta matkanvetäjänä oli kaupallinen asiamies Pirjo Rintala.
Helsinki-Vantaan lentokentältä koneen keula suuntasi Veronaan, jossa vesisade oli toivottamassa matkalaiset tervetulleiksi. Veronasta suuntasimme majapaikkoihimme Gardaan. Kaikkinensa sää oli matkan aikana suosiollinen, välillä jopa helteinen. Viikon mittaisen matkan aikana oli tehdasvierailujen lisäksi sopivasti vapaata aikaa tehdä retkiä Gardan ympäristöön ja jopa kauemmaksikin. Milanon messuilla vierähti yksi päivä tutustuen puuntyöstöalan tuoreimpiin uutuuksiin ja kuulumisiin.
Lisää kuulumisia lehdessä!
Jatkojalosteet rakennusteollisuudelle Stora Enso Timberin Kiteen sahan painopisteenä
Stora Enso Timberin Kiteen saha juhli juhannuksen aatonaattona 25-vuotista toimintaansa avaamalla uuden jatkojalostuslaitoksen. Nyt valmistunut 13,4 miljoonan euron investointi julkistettiin huhtikuussa 2003. Hanke on osa yhtiön ohjelmaa, jolla parannetaan Suomen sahojen kannattavuutta. Jatkojalostuslinjalla työskentelyä varten koulutettiin yhteensä 15 työntekijää Stora Enso Timberin omassa koulutusohjelmassa.
Uuden tekniikan tarjoamien mahdollisuuksien avulla Kiteen sahalla keskitytään edelleen Japanin markkinoille vietäviin rakennustuotteisiin ja täydennetään yhtiön omien jakeluyhtiöiden rakennustuoteperheitä, etenkin Suomessa ja Iso-Britanniassa. Kuusisahatavaran vuotuinen tuotantokapasiteetti kasvaa 390.000 kuutiometriin, josta 200.000 m3 höylätään. Osa tuotannosta sormijatketaan ja/tai lujuuslajitellaan koneellisesti uudella linjalla, jolla voidaan käsitellä vuosittain 60.000 m3 sahatavaraa. Lujuuslajiteltuja tuotteita käytetään rakennetavarana etenkin Euroopan markkinoilla.
- Tämä investointi on erinomainen esimerkki Stora Enso Timberin strategiasta. Tavoitteenamme on tarjota sekä täydellisiä tuoteperheitä erilaisiin loppukäyttökohteisiin että parhaita mahdollisia logistisia ratkaisuja ja palveluja. Jatkojalosteet tuovat asiakkaillemme lisäarvoa paremman teknisen laadun ja prosessien lisääntyvän tehokkuuden ansiosta. Loppujen lopuksi kannattavuus on olennaista asiakaspalvelun varmistamiseksi pitkällä aikavälillä, sanoi Stora Enso Timberin johtaja Peter Kickinger, jonka mukaan investointi on oiva esimerkki Stora Enso Timberin noudattamasta strategiasta.
- Haluamme tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisiä ratkaisuja. Meillä on tuotantotoimintaa kymmenessä Euroopan maassa ja maailmanlaajuinen markkinointiverkosto, jota tukee myyntikonttoreiden ja jakelupisteiden tarjoama paikallinen asiakaspalvelu. Kaikki tämä tukee visiotamme, jonka mukaan olemme maailman johtava puutuotteiden toimittaja, hän totesi.
Kiteen saha aloitti ensimmäisenä suomalaisena sahana viennin Japaniin vuonna 1993. Japanilaisia asiakkaita palvellaan vastaisuudessa vielä entistäkin paremmin, sillä raaka-aineen käyttö voidaan nyt suunnitella paremmin vastaamaan tuotteiden asettamia vaatimuksia. Stora Enso Timberin tavoitteena on kehittää täydellinen tuotevalikoima Japanin pilari-palkkirakennusmarkkinoille. Ison-Britannian ja kotimaan markkinoille Kiteen saha tuo esimerkiksi sormijatkettuja tuotteita puurunkorakentamiseen ja lujuuslajiteltuja tuotteita kattotuolien ja palkkien valmistajille.
Katso lisää lehdestä!
Puu ja asumisen elämänkaari vahvasti esillä asuntomessuilla
Tämän kesän Heinolan Tähtiniemen asuntomessut oli järjestyksessään jo 35. messutapahtuma. Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin vuonna 1970 Tuusulassa. Vuosien saatossa asuntomessuista on tullut kesän suurtapahtuma, sillä asumisen uudet tuulet kiinnostavat kuluttajia. Suomen Asuntomessujen tehtävänä onkin tuoda esille asumistietoutta ja luoda aina sisällöllisesti monipuolinen ja laadukas asuntomessualue sinne muuttaville ihmisille. Ensi kesän asuntomessut pidetään Oulussa.
Tämän kesän messualue sijaitsee Heinolassa Ruotsalaisen järven rannalla kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella on 25 omakotitaloa, kaksi rivitaloa, kaksi paritaloa Tekoniemellä ja eri-ikäisiä asukkaita palveleva elämänkaaritalo. Suurin osa taloista on rakennettu puusta. Edustettuina ovat monipuolisesti sekä perinnetalot että modernit cityhirsitalot.
Asuntomessutalojen lisäksi messuilla oli laaja ulkonäyttelyvalikoima. Oheisnäytteilleasettajia oli lähes 130, joko rakentajahallissa tai sisustajahallissa tai muutoin messualueella. Messujen teemat liittyivät asumisen elämänkaareen, puu- ja rantarakentamiseen sekä sisustamiseen.
Elämänkaarirakentamisella tarkoitetaan asumisen suunnittelemista kaikkien ikäryhmien tarpeita vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi esteettömiä ratkaisuja ja yhteisiä tiloja, joissa eri ikäryhmät kohtaavat luontaisesti. Myös messualueella toimiva elämänkaaritalo kokeilee uudenlaista kunnallista yhteistyötä, jossa samassa talossa toimii päiväkoti, koulu, vanhusten palvelutiloja, asukastoiminnan tiloja ja monitoimihalli.
Rantarakentamisen uudistuminen näkyy alueen kaavasuunnittelussa. Messualueen ideana on mahdollistaa yksilöllisten pientalojen rakentaminen ja silti säilyttää hallittu kokonaisilme. Järvimaisemaa kohti laskevat pihakadut on yhtenäistetty puuaidoin. Rantarakentaminen on mahdollistettu puistovyöhykkeiden ja rantatonttien vuorottelulla. Asemakaava sallii osittain myös veden päälle rakentamisen. Messujen ehdoton erikoisuus on järveen rakennettu tekoniemi ja sille nousseet puupilaripalkkitalot.
Messuilla vieraili yli 190.000 kävijää.
Wärtsilä Biopower tekee metsäteollisuudelle voimaloita
Energiahuollon merkitys korostuu kilpailun kiristyessä
Teollisuus tarvitsee toimivaa ja taloudellista energiaa. Yhä kireämmäksi tulevassa kilpailussa sähkön saannin turvaaminen puhuttaa niin päästökaupan kuin uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä. EU:n ja valtion energiapolitiikka tukineen kiinnostaa teollisuutta, silla oikealla sähkön hinnalla on suuri merkitys siinä miten turvaamme kilpailukykymme. Wärtsilä Biopower palvelee mm. metsäteollisuutta ja tuntee hyvin sen energiatarpeet.
Viime vuosi on ollut voimaloiden rakentamisessa Wärtsilä Biopower Oy:n toimitusjohtaja Pasi Rantosen mukaan seesteinen päästökauppatilanteen takia. Ruotsi otti käyttöön vihreän sertifikaatin, mikä tarkoittaa, että sähköntuottajat saavat korvauksen tuottamastaan vihreästä sähköstä ja kuluttajat maksavat lain mukaan sähkölaskussaan tästä energiasta kalliimman hinnan. Voimalan rakentamista koskevat kyselyt Wärtsiläänkin ovat tulleet viime syksystä lähtien Ruotsista ja Keski-Euroopasta.
Vihreä sähkö valtaa alaa mm. Saksassa
Wärtsilä Biopower haluaa olla mukana toteuttamassa EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön tavoitteita, mutta Rantonen sanoo, että biopolttoaineisiin perustuvat laitokset ovat yksi vaihtoehto muiden joukossa. Irlannissa on otettu käyttöön puupohjainen energialaitos ja laitos on herättänyt runsaasti kiinnostusta Brittein saarilla. Samoin Saksaan on tehty tarjouksia vihreän sähkön voimaloista.
Uusiutuvien energialähteiden tukipolitiikka, jota EU voimakkaasti tukee, auttaa omalta osaltaan voimalahankkeita myös kotimaassa. Rantosen mukaan haastetta riittää vielä metsähakkeen korjuumenetelmien kehittämisessä ja hakkeen saamisen varmistamisessa. Venäjälle siirtyy myös metsäteollisuutta ja sinne katsoo myös Wärtsilä Biopower. Hankkeita sillä on jo olemassa Baltian maissa ja Ruotsissa.
Tulevaisuus näyttää valoisalta
Rantosen porukka eli Wärtsilä Biopower koostuu sadasta henkilöstä ja projektit kootaan aina hankekohtaisesti. Hänen mukaansa he tekevät paljon yhteistyötä Wärtsilän Vaasan projektiosaston kanssa.
Suomessa Biopowerilla on lämpölaitoksia tekeillä ja monia hankkeita tarjotaan parhaillaankin. Tulevaisuutta Rantonen pitää valoisana nyt kun päästökauppa-asiat alkavat selkiytyä. Hänen mukaansa heillä on hyvät tuotteet, mutta joka päivä täytyy kehittää tehokkaampia ratkaisuja asiakkaille.
Finnlamellilla valmistuu hirsitalo vuoden jokaisena päivänä
Alajärvellä osataan hirsitalojen valmistus. Maan kolmesta suurimmasta hirsitalotehtaasta kaksi toimii paikkakunnalla. Vuonna 1996 toimintansa aloittanut Finnlamelli Oy on kahdeksan osakkaan omistama tehdas, joka syntyi, kun Perälän veljesten omistama Finnwood myytiin vuonna 1990 Honkarakenteelle. Osakkaista kuusi on ollut Finnwoodin palveluksessa.
Finnlamellin kehitysjohtaja Esko Perälä jatkaa Perälän suvun perinteitä hirsitalorakentamisessa. Perälän mukaan Järviseudulla hallitaan varsinkin lamellihirsirakentaminen.
- Kyllä Alajärvi on aina ollut eturivissä kun hirsitaloja on maailmalle valmistettu. Täällä taidettiin keksiä lamellihirren valmistusmenetelmä ensimmäisenä. Tänään hirsitaloilla on jo vakiintunut käyttäjäkunta ja suosio on jatkuvasti kasvamassa.
Perälän Höyläämössä valmistui aikanaan ensimmäinen teollisesti tuotettu höylähirsirakennus ja siellä alkoi myös lamellihirsien valmistus. Nyt perinteet jatkuvat Finnlamellilla. Esko Perälän mielestä hirsitalo on luonnonmukainen ja terveellinen asumismuoto. Hirren käyttö tulee lisääntymään sekä Suomessa että ulkomailla. Finnlamellin tuotannosta lähes 60 % meneekin vientiin.
- Viennin osuus on pysynyt jo muutaman vuoden samalla tasolla. Suurimmat vientimaat ovat Japani ja Saksa sekä muut Keski-Euroopan maat. Meillä on kohdemaissa hyvät yhteistyökumppanit, jotka huolehtivat tuotteemme markkinoinnista.
Puuteollisuus työllistää Karjalan Lahdenpohjassa
Laatokan länsirannalla sijaitsevalla Lahdenpohjan kaupungilla on pitkät puuteollisuuden perinteet. V. 1925 sinne perustettiin sahausta ja vanerin valmistusta ja puukauppaa harjoittamaan Ladoga Timber Ab -Laatokan Puu Oy. Nykyisin Lahdenpohjan kauppalassa asuu yli 10 000 asukasta ja suurimpia työllistäjiä ovat edelleen mekaanisen puuteollisuuden yritykset.
Kuluvan vuoden toukokuussa minulla oli mahdollisuus tutustua kahteen suurimpaan.
Toinen näistä oli Bumex Yhtymän Lahdenpohjan vaneritehdas (Lahdenpohja Plywood Mill) ja toinen matkailua ja metsäteollisuutta harjoittava Nord Inter Haus Ltd.
Lahdenpohjan Vaneritehdas
Bumex Yhtymän kotipaikka on Laatokan ja Äänisen välissä olevalla kannaksella sijaitsevassa Petrozavodskin kaupungissa. Yhtymällä on neljä yksityistä omistajaa, joista kaksi on vaneritehtaan johtaja Dmitry A. Beliaev ja hänen veljensä 51 % omistuksella.
Tällä hetkellä tehtaan tuotanto on 2000 – 2500 m3/ kk sisäkäyttöön sopivaa Interior-koivuvaneria.
Suurin osa tuotannosta menee vientiin mm. Ruotsiin , Italiaan , Englantiin ja 300 – 400 m3/ kk Suomeen. Levykoko on 152 x 152 cm ja paksuudet 3 – 21 mm. Vaneri tehdään sorvatusta viilusta ja viilupaksuuksia on kaksi 1,1 ja 1, 3 mm. Näistä viiluista saadaan parittomia määriä yhdistämällä kaikki tarvittavat levypaksuudet.
Tehtaalla on töissä n. 600 työntekijää, joka määrä on vain noin puolet neuvostovallan aikaisesta määrästä. Tehtaalla on oma satama, jossa on tukkien vedestä nostoon tarvittava nostokurki, 5 km rautatietä ja kaksi veturia, useita trukkeja ja kuorma-autoja sekä mm. oma ruokala.
Nord Inter Haus Ltd
Yritys on perustettu v. 1990 matkailuyritykseksi. Kaksi vuotta myöhemmin toiminta laajeni puuteollisuuteen. Yritys vuokrasi metsiä ja aloitti sahaustoiminnan. Yritys, joka menestyy taloudellisesti hyvin voi Venäjän lain mukaan hankkia itselleen metsää. Menestymisen myötä onkin hankittu omia metsiä, niin että niitä on nyt Lahdenpohjan läänin alueella n. 44000 ha. Pääosin omista metsistä hakataan tuotantoon 120000 m3 puutavaraa. Metsänhoitolaki velvoittaa yritykset istutuksiin ja niinpä firmakin on istuttanut viime keväänä 600 000 puun tainta. Istutuksessa käytetään apuna Forester – metsä-äestä, jonka tehokkuuteen oltiin tyytyväisiä. Taimet ovat männyn tai kuusen paakkutaimia ja niistä lähtee kasvamaan peräti 90 %. Koivun taimia ei istuteta, sillä niitä Karjalassa riittää muutenkin ja lisäksi ne ovat väärärunkoisia , kertoi talousjohtaja Sergei Konstanda. Saman asian mainitsi myös vaneritehtaan johtaja, kun kysyin häneltä raaka–aineen alkuperästä. Tukit sahataan omalla sahalla, paperipuu menee vientiin pyöreänä ja lisäksi saadaan polttopuuta. Sahalaitos sijaitsee Lahdenpohjan kaupungin reunalla. Se koostuu viidestä kenttäsirkkelityyppisestä pyörösahasta, joista neljä on Karan sahoja ja yksi venäläinen R - 63. Tukit (max. halk. 60 cm) kuoritaan ennen sahausta, jotta saadaan kuoretonta (teknistä haketta), joka kelpaa selluloosateollisuudelle ja josta saadaan parempi hinta. Hake toimitetaan Imatran paperitehtaalle n. 150 km päähän. Kuori ja puru poltetaan tehtaan omassa lämpökeskuksessa, jossa on suomalainen Laka - kattila. Sahatavara keinokuivataan kolmessa 40 m3 kamarikuivaamossa loppukosteuteen 15 – 18 %. Kuivausaika 25 mm laudalle on n. 3 vrk. Dimensiolajittelu tehdään normaalin sahatavaralajittelun perusteella, mutta laatulajittelussa pyritään ostajan mukaiseen lajitteluun. Suomesta jo poistunut vientisahatavaralajittelu (US, Kvintta jne) tuntui olevan edelleen täällä käytössä. Sahatavarasta viedään Suomeen 80 – 90 %, mikä tarkoittaa n. 700 – 800 m3/ kk. Haketta toimitetaan Suomeen kuukausittain 2000 m3. Osasta lautoja höylättiin paneelia kotimaisille asiakkaille, kertoi sahaustoiminnasta vastaava Gennadi Lebedev. Kaikkiaan yritys työllistää 370 henkeä, joista suurin osa työskentelee metsätöissä.
Tässä numerossa myös:
• Pelletöinti on sangen kannattavaa toimintaa, esimerkkinä Ovi-Hollola Oy
• Esilämmityskamari nopeuttamassa kyllästysprosessia
• Kuivaamojen vesieristys kannattaa, juttu parkanolaisesta Ruoste-Expertistä
• Becker Acromalla juhlavuosi: 40 vuotta väriä suomalaisiin pintoihin
• Lamecon lamellihirsi on enemmän
• Rakennushelat ja korvausilmaventtiilit
• World Bioenergy 2004 Jönköpingissä
• Vaasan Kuljetuskanavien laitteilla mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteet muuttuvat markkinakelpoiseksi energiaksi
• Hirsien kuumakuivauksella lyhyeen kuivausaikaan ja hyvään lopputulokseen
ym. ym. ym.
