Uutiset 6 2005

UUTISIA 6/2005

Laadukas mäntyliimalevy on monikäyttöinen tuote

Parlatuote Oy valmistaa liimalevyä, hyllyjärjestelmiä ja laadukkaita puukomponentteja huonekalu-, kaluste- ja muulle puusepänteollisuudelle. Rantasalmella vuonna 1986 perustettu yritys kuuluu OR-yhtiöihin, joissa puunjalostus on aloitettu jo vuonna 1946. Ensi vuonna OR-yhtiöt saavuttavat siis kuuden vuosikymmenen iän.
Parlatuote Oy edustaa nykyaikaista, erikoistunutta puusepänteollisuutta. Yrityksen päätuote on mäntyliimalevy, jota valmistetaan nykyaikaisella, tehokkaalla tuotantotekniikalla ja vuosien kokemuksella. Valikoidut mäntyaihiot liimataan suurjaksopuristimilla tasalaatuisiksi levyiksi.
Asiakaskunta koostuu mm. jälleenmyyjistä (tee-se-itse levyt), huonekaluteollisuudesta sekä valmiiden tuotteiden ostajista (sopimusvalmistus, markkinointiketjut).
Parlatuote Oy tarjoaa asiakkailleen luotettavan ja ammattitaitoisen alihankintapalvelun vaihtoehtona tai täydennyksenä asiakkaan omalle tuotannolle. Tuotannon painopiste on siirtynyt 2000-luvun puolella aihioista valmiisiin tuotteisiin ja komponentteihin; on keskitytty tekemään entistä valmiimpia tuotteita, joiden sopimusvalmistajana yhtiö nykyisin toimii, perusaihioista kuitenkaan kokonaan luopumatta. Valtaosa näistä tuotteista toimitetaan pintakäsiteltyinä valmiissa kuluttajapakkauksissa.
- Viime vuosina olemme keskittyneet päätuotteeseemme eli mäntyliimalevyyn ja sen jalostukseen. Viimeisen puolivuosikymmenen aikana murros vientimarkkinoilla on ollut selvästi havaittavissa myös levyaihioissa . Itä-Euroopan puolelta perusaihioiden ja liimalevyjen tarjonta on ollut siinä määrin runsasta, että alentunut hintataso vientimarkkinoilla on pakottanut meidät kotimaisena valmistajana keskittymään entistä laadukkaampiin ja jalostetumpiin tuotteisiin, sanoo Parlatuote Oy:n myyntipäällikkö Pauli Paintola.
- Tällä hetkellä viennin osuus suoraan ja välillisesti on likimain puolet tuotannosta.

Jukajan Ristikko Oy - tarkka osaaja Laihialta

Perinteiset kattoristikot eli kattotuolit ovat rakentamisessa tärkeitä ja perinteisiä komponentteja, joilla valmistuvan rakennuksen kehikko sidotaan ylimmän pohjan kohdalta ja joiden varaan asennetut katemateriaalit suojaavat nousevaa rakennusta sään vaihteluilta. Kattoristikoiden asentaminen on tärkeä etappi rakennustyömaalla, koska kohteen ulospäin näkyvä koko ja hahmo on silloin valmis. Vaiheen saavuttaminen on rakennustyömaan arjessa juhlahetki.
Vanhan Vaasan läänin alueella on peräti viisi kattoristikkotehdasta. Vuonna 1998 perustettu Jukajan Ristikko Oy on yksi alan yrityksistä.
– Tänä päivänä liki kaikki kattotuolit valmistetaan tehtaissa, koska rakennusmääräykset ovat kattokaltevuuksissa ja muissa ominaisuuksissa hyvin tarkkoja, eikä niitä ilman tehtaan tarkkaa laatukontrollia ole läheskään vaivatonta noudattaa. Lisäksi tehdastuotannossa on mahdollista tehdä hyvin monenlaisia ullakkotilaratkaisuja, juttelee nuorekkaan rakennuskomponenttitehtaan myyntipäällikkö Kimmo Lähdesmäki.
-Kilpailu on alallamme Pohjanmaalla tiukka. Olemme kuitenkin saaneet suurimman osan asiakkaistamme lähialueelta. Kilpailevat yritykset ovat hankkineet asiakkaansa meitä kauempaa.
Vain viitisen prosenttia tuotannostamme menee muille kuin yksityisille rakentajille. Myyntireskontrassamme on noin tuhat nimeä ja vuosituotantomme on n.10 000 ristikkoa. Tunnusluvut kertovat selvästi, että tuotantomme on tilausohjautuvaa ja asiakkaamme yksityisiä pienrakentajia. Meidän tärkeimpiä kilpailuvalttejamme onkin taito palvella pientä asiakasta täsmällisillä toimituksilla rakennuspaikalle niin, että asentaminen on mahdollisimman vaivatonta, toteaa Lähdesmäki.

Pinta- vai sydänpuuta?

Keravalla toimiva Emeri Oy on perustajansa Olavi Suomalaisen mukaan huonekalu- ja tilauspuusepänteollisuuden, keittiö- ja portaidenvalmistajien sekä laivojen sisustajien puutavaran toimittaja. Yritys on toiminut vuodesta 1979 ja nykyisissä tiloissa he ovat olleet vuodesta 2000. Yrityksessä on töissä neljä henkilöä ja liikevaihtoa syntyi viime vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa. Puuta tuodaan ympäri maailmaa ja se edellyttää paljon matkustamista ja hyvien kontaktien löytämistä, kertoo toimitusjohtaja Timo Suomalainen.
Emerin pääartikkelit ovat viilu ja sahatavara. Timo sanoo viilun ostamista taitolajiksi, koska jokainen tukki on erilainen. Joka tukissa on oma sille ominainen luonteenpiirteensä ja juuri se tekee viilusta mielenkiintoisen. Viilun ostaminen on omasta ammattitaidosta kiinni. Sahatavaran ja levyjen ostaminen on lähinnä oikeiden kontaktien ja hyvien yhteistyökumppanien löytämistä. Toki niitä tarvitaan viilun ostamiseenkin, mutta silti jokainen erä on käytävä ostamassa paikan päällä, kun taas sahatavara ja levyt ovat tilaustavaraa.
- Viilun kilpailijaksi ovat viime vuosina tulleet valmiiksi viilutetut tuontilevyt sekä vastavetona käytetty paperi, siksi tarvitsimme kolmannen jalan seisoaksemme tukevasti markkinoilla. Valitsimme mielestämme tulevaisuuden raaka-aineen eli massiivipuulevyn, jonka kysyntä onkin ollut jatkuvassa kasvussa. Massiivipuulevyä tehdään sormijatkettuna ja sauvaliimattuna eli pitkällä lamellilla. Nyt olemme löytäneet valmistajan, joka tekee meille levyä pitkällä lamellilla jopa viiteen metriin asti, kertoo Timo Suomalainen.

AlphaCAM kymmenen vuotta Suomessa

Oitissa Riihimäen tien varrella sijaitseva Oy SCALAR Ltd on vuosikymmenen ajan tuonut maahan AlphaCAM-ohjelmistoa, joka on saavuttanut vankan aseman suomalaisen teollisuuden ja koulumaailman CAD/CAM-ohjelmistona. Oy SCALAR Ltd on suomentanut ohjelman, antanut koulutusta ja on tehnyt posprosessorit NC-koneiden ja AlphaCAMin välille.
Oy SCALAR Ltd:n tuotepäällikkö Jussi Paanasen mukaan yrityksen historia puualalla on AlphaCAMin ansiosta 10 vuoden mittainen, joskin yrityksellä on toimintavuosia enemmän ja tuotevalikoimasta löytyy työstökoneita ja laitteita. Vuosi sitten valikoimiin tuli laserskanneri, jota maailmalla myös puupuolella käytetään Paanasen mukaan jo aika paljon.
AlphaCAMin kysyntä on puualan jatkojalostuksen myötä kasvanut.
- On selvästi nähtävillä, että yritykset entistä enemmän ostavat moniakselisia koneita ja sitä mukaa AlphaCAMilta vaaditaan enemmän. Tähän suuntaan mennään ja myös konekauppiaat ovat puhuneet samaa. Koneet tulevat moniakselisemmiksi, niillä pystytään tekemään entistä vaativampia töitä, ja tietysti koneiden ohjelmointiin vaaditaan fiksumpia ohjelmia. Jos ajatellaan kehityssuuntaa, niin 3-akselisten koneiden ohjelmiin ei juuri enää tule merkittävää kehitystä. Kehitys suuntautuu moniakselisuuteen ja näiden koneiden ominaisuuksien kehittämiseen, toteaa Paananen, jonka mukaan osa konevalmistajista itsekin kehittää ohjelmia.
Oy SCALAR Ltd kouluttaa asiakkaitaan ympäri Suomea ja myös toimitiloissaan Oitissa. Paanasen mukaan kuitenkin asiakkaat yllättävän vähän käyttävät aikaa koulutukseen.
- He eivät välttämättä hyödynnä kaikkea ohjelmasta. Monessa tietokoneohjelmassa ja koneessa on paljon ominaisuuksia, joita ei välttämättä ole käytetty. Saattaa olla niin, että viiden vuoden jälkeen tulee kysymys, voiko työn tehdä toisella tavalla, vaikka koneessa ominaisuus on ollut koko ajan. Siinä mielessä koulutus on tärkeä osa investointia, niin koneen kannalta kuin CAMin kannalta, jotta nopeus, tarkkuus, taloudellisuus ja muut asiat eivät jäisi hyödyntämättä, hän toteaa.

Puuvenemessut meripäiväohjelman kirkkain helmi

Kotkan Puuvenekeskuksessa järjestettiin Meripäivien yhteydessä 29.-31.7. kansainväliset Puuvenemessut, jossa oli esillä lähes 80 toinen toistaan kauniimpaa puuvenettä ja muuta alaan liittyvää kädentaidon hedelmää.
Perjantaina alkaneet kolmipäiväiset messut järjestettiin kaupungissa nyt jo viidennen kerran - edelliset Puuvenemessut pidettiin Kotkassa asuntomessuvuonna 2002. Yhtä aikaa Meripäivien kanssa Puuvenemessut on kuitenkin järjestetty viimeksi kahdeksan vuotta sitten vuonna 1997.
Järjestäjät uskovatkin, että tapahtumien samanaikaisuus hyödyttää molempia - Meripäivät saa tasokkaasta puuvenetapahtumasta oivan lisän ohjelmistoonsa ja Puuvenemessut puolestaan osansa Meripäivien noin 150 000 kävijästä.
Esillä olevien kymmenien puuveneiden lisäksi messut tarjosivat kosolti muuta monipuolista ohjelmaa, mm. Raimo Päiviön esitelmän aiheesta "Kun Pietari Viron voitti - talonpoikaispurjehdusta itäisellä Suomenlahdella 1900-luvun alussa" ja yleisön kysymyksille tarkoitetun puuvenetohtori Erkki Lönnqvistin "vastaanoton". Mielenkiintoisen lisänsä messuille antoi myös veneenveistoperinnettä tallentava "Mallikaaresta CAD- suunnitteluun" ja vanhoja karttoja tutkiva "Charta 2000" -projektien yhteisosasto, jossa tutkijat itse päivystivät kertomassa työstään messukävijöille.
Messuilla sai myös seurata venelautojen sahausta ja muita työnäytöksiä sekä pääsi mukaan opastetuille esittelykierroksille Puuvenekeskuksen veistämöihin.

Tässä numerossa myös: