|
 |
UUTISIA
6/2006
|
Osaava henkilöstö, laatu ja toimitusvarmuus Porraspuun avainasioina
T:mi Porraspuun omistajalla, Kauko Naukkarisella tulee ensi vuonna kolme vuosikymmentä täyteen yrittäjyyttä puun parissa. Nyt Laukaan Vihtavuoressa sijaitseva, nimensä mukaisesti puisia sisäportaita valmistava yritys ei suinkaan ole Naukkarisen ensimmäinen yritys, vaan matkan varrella on ollut puualan yrityksiä ja konsultointia.
Ensimmäisen yrityksensä Naukkarinen perusti vuonna 1977 ja sen jälkeen hän on toiminut useissa eri puualan yrityksissä perustajana. Vuonna 1999 yritystoiminnan lisänimeksi tuli T:mi Porraspuu portaiden valmistuksen merkeissä Laukaan asemalla vanhassa kiinteistössä.
Nykyiselle toimipaikalleen, uusiin tuotantotiloihin Laukaan Vihtavuoreen yritys siirtyi vuonna 2001, jonka jälkeen tiloja on kasvatettu jo kolmasti. Tällä hetkellä yrityksellä on käytössään alun toistatuhatta neliötä; tuoreimpana laajennuksena on kesällä valmistunut uusi maalaamo. Uusiin tuotantotiloihin yritys investoi uudet koneet ja laitteet. Parasta aikaa investoinnin alla on pintakäsittelyn uusiminen kokonaisuudessaan, jolloin käsityön osuus tuotantoprosessissa jää mahdollisimman vähäiseksi. Konetoimittajina ovat olleet CNC-Team Oy ja Eurotec Oy.
T:mi Porraspuun tuotanto on pitkälle automatisoitu.
-Teho haetaan koneinvestointien kautta, ei työntekijämäärää lisäämällä. Pientenkin yritysten tulisi investoida tuotannossaan tietotekniikkaan. Esimerkiksi CNC-koneissa on parantunut ohjelmointi ja työkalunvaihtotekniikka, sanoo Naukkarinen, jonka mukaan hänen yrityksensä CNC-kone menee uusittavaksi kolmen seuraavan vuoden aikana.
Portaiden valmistukseen T:mi Porraspuu ottaa raaka-aineen lähialueen alihankkijoilta liimalevynä, ja jos tuotannossa on isoja sarjoja, niin liimalevy tulee aika pitkälti määrämittaisena. Liimalevystä n. 90 % toimittaa Hankasalmella toimiva HKS-Holz Oy. Raaka-aine on pääasiassa mäntyä ja koivua, mutta myös tammiportaat ovat mukana kuvioissa.
- Koivu on lisännyt osuuttaan yksityistalouksien portaissa, ainoastaan hirsitaloissa ja rivitaloissa käytetään mäntyä. Portaat lähtevät yleensä askelmat petsattuna ja runko-osat maalattuina valkoiseksi. Lasin ja metallin yhdistäminen puuhun on lisääntynyt portaissa viime aikoina jonkin verran, kertoo Naukkarinen, jonka mukaan portaiden asennuksessa käytetään alihankintayrityksiä.
Asiakkaina T:mi Porraspuulla on talotehtaita ja pieniä sekä isoja rakennusliikkeitä.
- Tuotteemme menevät ympäri Suomea, ja yksityistalouksien osalta Keski-Suomi on pyritty pitämään vahvana alueenamme. Puolet tuotannostamme menee Espoon, Helsingin ja Vantaan seuduille. Aloitimme T:mi Porraspuun toiminnan nollapisteestä, tänä vuonna valmistuu n. 400 porrasta ja koneinvestointien sekä uuden maalaamon myötä nostamme tuotantomäärän 600 portaaseen, sanoo Kauko Naukkarinen, jonka ohjenuorana on ehdottomasti asiakkaiden tarpeiden kuunteleminen.
Teksti: Vesa Moilanen
Kannolta valmiiksi tuotteeksi Pihtiputaalla
Pohjoiseen Keski-Suomeen Pihtiputaalle on muodostunut puutoimialan verkosto, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä periaatteella ”Kannolta valmiiksi tuotteeksi” hallitun tuotantoketjun avulla. Verkostoon kuuluvat FM Timber Team Oy, Timber Component Oy, Niemenharjun Puunjalostus Oy, Pihtiputaan Ajokonekorjaamo Oy ja Metsäkolmio Oy. Yritysten hallitusten puheenjohtajana toimii Keijo Mikkonen, joka on myös vahva omistaja yhtiöissä. Mikkonen aloitti vuonna 1970 itsenäisenä yrittäjänä metsätoimialan yrityksellään.
Verkoston kaikki yksiköt ovat tulosvastuullisia omia yhtiöitään vastaten omasta liiketoiminnastaan. Metsäkolmio Oy hankkii, korjaa ja kuljettaa puuta, FM Timber Team Oy sahaa, Timber Component Oy jalostaa sahatavaraa monipuoliseksi tuoteperheeksi, Niemenharjun Puunjalostus Oy valmistaa hirsituotteita hirsitaloiksi saakka ja Pihtiputaan Ajokonekorjaamo Oy operoi raskaan kaluston huoltotoiminnan sekä varaosien ja tarvikkeiden parissa.
FM Timber Team Oy on perustettu vuosikymmen sitten, ja omistajina ovat Keijo Mikkonen 50 %.n osuudellaan ja yhtiön toimitusjohtaja Petri Säteri perheineen omistaa toisen puolikkaan. Sahalla työskentelee n. 25 henkilöä ja liikevaihto on n. 12 miljoonaa euroa.
Petri Säteri toimii myös Timber Component Oy:n toimitusjohtajana.
- Oma sahamme ei pysty nyt eikä lähitulevaisuudessakaan tyydyttämään Timber Component Oy:n raaka-ainetarpeita. Niinpä ostamme tarvitsemastamme sahatavarasta vähän yli puolet muualta. Olemme pyrkineet sellaiseen tuoteperheeseen, jonka pystymme tekemään tehokkaasti, Säteri sanoo.
Timber Component Oy on aloittanut toimintansa vuonna 2001. Yhtiö on viidessä vuodessa kasvanut merkittäväksi ikkuna- ja oviteollisuuden alihankkijaksi, jonka asiakkaina on myös rakennuspuusepänalan ja puusepänteollisuuden yrityksiä. Höylinä tuotannossa on kaksi saksalaista Weinig-höylää, katkaisulinjana on Paul ja sormijatkoslinja on Somakon tuotantoa. Mekanisoinnit ovat Pinomaticin, joka on kuluneen kesän aikana toimittanut lisää oheislaitteita höylän eteen ja jälkeen. Käytössä oleva WoodEye-konenäkösovellus mahdollistaa myös kappaleen jakamisen erilaatuisiin sektoreihin, jolloin monipuolisten, asiakkaille soveltuvien laatuyhdistelmien tuottaminen on mahdollista.
- Meillä on tietty investointiohjelma menossa liittyen sormijatkamisen oheislaitteisiin. Kasvatamme kapasiteettiamme sitä kautta ja saamme pääkoneella olevan kapasiteetin täysin hyötykäyttöön, toteaa Säteri, jonka mukaan tulevat investoinnit liittyvät mahdollisesti tuotteiden siirtämiseen entistä automaattisemmin tuotannosta varastoon.
Pihtiputaan puutoimialan verkostossa on nykyisellään yli 120 työntekijää.
- ”Kannolta lopputuotteeksi” ei varmaankaan alun perin ollut hienona liikeideana, vaan tuottaa palveluja koneyrittäjänä. Ensimmäisen viisivuotiskauden jälkeen alkoi muodostua kohtuullisen selkeä näkemys, että pitää pystyä tuottamaan kokonaispalvelua. Alkuun sitä tuotettiin metsätalouden puolella urakoiden maanmuokkausta, uittoa ja kuljetuksia. Pikkuhiljaa on sittemmin syntynyt jalostavaa ketjua arvoketjuun mukaan, sanoo Mikkonen, joka aloitti yrittäjäuransa puunkorjuun urakoinnista.
- Osaava henkilöstö on varsinaisessa operatiivisessa tekemisessä tärkeää. Oikeastaan itse luen hallituksen ulkopuoliset hallituksen jäsenet, tilintarkastajat yrityksen voimavaroiksi, jotka ovat ostettuja palveluja. Laki edellyttää näitä ihmisiä, mutta heitä ei pidä valita sen vuoksi, että laki niin edellyttää, vaan heistä tulee olla yritykselle hyötyä, toteaa Mikkonen, joka on operatiivisesti mukana ainoastaan Metsäkolmio Oy:ssä vastuualueenaan puun ostaminen. Perheen ”juniori” Pasi Mikkonen hoitaa yhtiön toimitusjohtajan tehtävät.
Teksti: Vesa Moilanen
MaRe Keittiöt varustaa kodit kiintokalustein
Pihtiputaalainen MaRe Keittiöt on vuonna 2004 perustettu kalusteliike. Vaikka tuotteiden pääpaino onkin keittiökalusteissa, valikoimista löytyy myös muut kodin kiintokalusteet kuten vaatekaapit, liukuovet ja kylpyhuonekalusteet. Yrityksen toimipaikalla on ollut keittiökalusteiden valmistusta 90-luvun alusta alkaen keskeytyksettä eri yritysten toimesta, ja MaRe Keittiöt -nimen tiimoilla toimintaa pyörittää yrittäjänä Reijo Manninen.
MaRe Keittiöt kasaa keittiökomponenteista ja tarvittaessa myös työstää erikoismittoihin.
- Toimintamme lähtee suunnittelupalvelusta, käymme asiakkaan niin halutessa paikan päällä mittaamassa. Kalusteiden asennustyöt ovat olleet aika paljon vähenemään päin, koska nykyään on paljon ”tee se itse -miehiä”. Monikaan ei ole sisäistänyt verotushyötyä, että ostaessaan myös asennuksen, asiakas saa vähentää 60 % asennuksen osuudesta kotitalousvähennyksenä vieraan työvoiman käyttämisenä, sanoo Manninen, jonka mukaan pohjoisen Keski-Suomen alueella asiakkaat haluavat etupäässä toimivaa, siistiä ja aika yksinkertaista keittiötä.
- Asiakkaat kyllä tietävät, mitä haluavat, ja se helpottaa työtämme. Mihinkään trendijuttuihin tällä alueella ei ole tarvinnut lähteä. Väreinä suosittuja ovat haaleat värit eli halutaan esimerkiksi vaalean harmaata ja vanhaa sinistä. Massiivipuusta kalusteita menee erittäin vähän, koska siinä tulee hinta vastaan. Puu on aina puuta, mutta hinta-laatusuhde on MDF-ovella omaa luokkaansa. Kalvo-ovet ovat nykyisellään erittäin kestäviä, ja esimerkiksi lapsiperheille suosittelen aina kalvo-ovia, joissa löytyy runsaasti vaihtoehtoja myös puukuvioissa. Vetimissä metalli on edelleen ykkönen, hän kertoo.
- Keittiöihin pystymme toimittamaan periaatteessa kaiken tarvittavan. Kalusteiden osalta toimitamme täydellisen keittiön, mutta jätämme varsinaiset remontti- ja vesierityshommat sekä sähkötyöt toisille ammattimiehille. Keittiötä olemme toimittaneet suurimmalta osin saneerauskohteisiin, mutta seutukunnalla on ollut mukavasti myös uudisrakentamista, Manninen toteaa.
MaRe Keittiöt on laajentanut palveluvalikoimaansa, ja täydellisten keittiötoimitusten rinnalla yritys kiintokalustaa kaappien osalta wc:t, kodinhoitohuoneet, makuuhuoneet ja eteiset.
- Kostean tilan kalusteet laitamme kosteudenkestävästä tavarasta ja toimitamme myös wc:n altaat ja muutoinkin wc:n täydelliset paketit ilman putkitöitä, Reijo Manninen sanoo.
Teksti: Vesa Moilanen
Loma-asuntomessupaikan upea sijainti lumosi messukävijät
Kolin loma-asuntomessut 16.6.-9.7.2006 houkutteli yhteensä 38.005 kävijää, mikä vastasi hyvin järjestäjien ennakko-odotuksia. Messut sujuivat hyvin ja tapahtumalla on ollut positiivinen vaikutus Kolin alueelle. Alueen tonttikauppa piristyi selvästi messuprojektin aikana.
- Täällä esimerkiksi omarantaisten tonttien puuttuminen ei ollut kynnyskysymys, vaan tonttien välittömässä läheisyydessä olevan rannan käyttöoikeus riittää. Ihanteelliselta loma-asumisympäristöltä ei enää välttämättä vaadita omaa rantaa eikä eristäytymistä täydelliseen yksinäisyyteen. Kolille on rakennettu tästä hyvä esimerkkikohde, Heiskanen toteaa.
- Messut onnistuivat erinomaisesti käytännön järjestelyjen, medianäkyvyyden ja matkailun näkökulmasta. Tapahtuma onnistui myös pitkällä aikavälillä piristämään alueen elinkeinoelämää. Kolin kehittäminen vie vuosia ja tässä työssä loma-asuntomessut on ollut yksi merkittävä kehitystä eteenpäin vievä tekijä, Heiskanen kommentoi päättynyttä messutapahtumaa.
Messujen jälkeen loma-asuntojen rakentaminen Kolilla käynnistyi jälleen. Tavoitteena on luoda hallitulla kasvulla tasokas, monipuolinen luonto- ja perhematkailukohde, jossa on ympärivuotiset harrastusmahdollisuudet suomalaisessa kansallismaisemassa.
Kolin loma-asuntomessut olivat järjestyksessään seitsemännet. Kolin kauniiseen ja karuun kangasmaisemaan oli rakennettu luontoa kunnioittaen mielenkiintoisia loma-asuntoja. Loma-asuntojen rakentajat ja remontoijat olivat runsaslukuisesti liikkeellä, ja myös rakennusalan ammattilaiset olivat tutustumassa messukohteisiin edellisvuosia runsaammin. Rakennusten hyvä sijoittelu maastoon ja messutarjonta saivat ansaitusti kiitosta.
Messualueella voi tutustua hirrestä ja laudasta, jopa betonista tehtyihin tyyppimalleihin sekä yksilöllisiin toteutuksiin, rinneratkaisuja ja peruskorjauskohteita unohtamatta. Kivi ja puu olivat erityisesti esillä, sijaitseehan Koli Euroopan suurimpien vuolukiviesiintymien sekä Suomen merkittävimpien metsä- ja puuosaajien maakunnassa. Tämän kesän loma-asuntomessujen teemoina olivat kiven ja puun liitto, grilli- ja takkamaailma sekä loma-ajan aktiviteetit. Messukohteita oli 24, joista kolme läheisellä oheisalueella. Lisäksi ulkonäyttelyalueilla ja autotalleissa oli kolmisenkymmentä muuta näytteilleasettajaa.
Teksti: Vesa Moilanen
Nordstockin kalvo- ja liimapäivä Nurmijärvellä
Sisustuskalvojen uusia suuntauksia
Nurmijärvellä Karhunkorven teollisuusalueella toimiva Nordstock Oy tuo maahan mm. kalusteteollisuuden käyttämiä sisustus- ja pinnoitemateriaaleja. Muovi- ja paperipohjaiset sisustuskalvot muodostavat yrityksen liiketoiminnasta merkittävän osuuden.
Nordstock järjesti asiakkailleen ja tiedotusvälineiden edustajille kesäkuussa miniseminaarin ja ajatustenvaihtotilaisuuden 3D-sisutuskalvojen käytöstä ja uusista suuntauksista. Paikalle oli saapunut yli 30 asiasta kiinnostunutta. 3D tarkoittaa kolmiulotteisesti muotopuristettavia PVC- ja PET-pohjaisia pinnoitekalvoja. Niitä käytetään mm. MDF-muotoiltujen kalustekomponenttien, kuten kaapisto-ovien, päällystämiseen. Kalvot ovat termomuovattavia ja niillä päällystäminen on helppoa joko tyhjö- tai membrakalvopuristinta käyttäen. Lopputuloksena on luonnollinen, viimeistelty pinta.
Nordstockilla on mallistossaan yli tuhat eri kuosia tai värisävyä ja se myös värisävyttää kalvot asiakkaan toivomusten mukaisesti. Kalvojen ilmettä voidaan muuttaa erilaisilla kalvopinnan käsittelyillä.
Seminaarin avauksessa tilaisuuden isäntänä toiminut Nordstockin toimitusjohtaja Matti Vinha kertoi yrityksestään ja erityisesti päivän teemasta 3D-sisustuskalvotuotteista ja konekannasta Suomessa.
Perinteiset 3D-kalvot ovat kolmikerroskalvoja ja koostuvat pohjakalvosta, kuviopainetusta välikalvosta ja läpinäkyvästä pintakalvosta. Pintaan voidaan tehdä erilaisia käsittelyjä, esim. väreillä tai martioinneilla, joilla saadaan aikaan erityyppisiä efektejä ja näköilluusioita.
Sisustuskalvojen uusista trendeistä kertoi LG Design Instituutin pääsuunnittelija Fred Nam LG Chemistä Etelä-Koreasta.LG Chem on eräs maailman suurimmista 3D-kalvojen valmistajista. Yhtiö kuuluu LG-ryhmään, joka korealaisen suuryhtiön tavoin toimii usealla eri toimialalla ja on paremmin tunnettu maailmanlaajuisena elektroniikkajättinä, mutta kalvojen valmistus tapahtuu Koreassa.
Fred Namin mukaan tämän vuoden trendejä ovat alumiini, teräs ja puu yhdessä, tumman punainen, pastellit, mattapinta ja neutraalit värit. Puupintoina ovat suositut kirsikka, omena ja teak. Kaikenlainen käsityöläisyys on muotia tuotteissa ja vintagen tuntu eli ne vaikuttavat vanhalta ja värit ovat pestyjä.
3D-kalvojen liimoista puhui Klebchemie M.G. Beckerin vientipäällikkö Hannu Sallinen. Hän tiesi hyvin paljon liimauksesta ja liimojen käytöstä kalvojenkäsittelyssä. Liimojen säilytyksestä Suomen oloissa kysyttiin ja Sallisen mukaan liimat tulisi varastoida viileässä tilassa eikä niitä saa jättää pakkaseen missään tapauksessa.
Teksti: Ulla Tommola
Pirtakka Veljekset Hälikkä Ay
Kun Jorma Hälikkä 1977 valmistui Kouvolan käsiteollisuuskoulusta, hän teki päättötyönään kaksi Könninkelloa. Kun kellot olivat näytteillä niin opettaja kertoi, että ihmiset halusivat ostaa samanlaisia ja niinpä Jorma aloitti isänsä Ilmarin ja veljensä Tenhon kanssa kaappikellojen teollisen valmistuksen Kelopuu–nimisessä yrityksessä 300 m2 teollisuushallissa nykyisellä paikalla. Kelloja valmistettiin parin vuoden aikana yhteensä puolensataa, mutta samalla tehtiin myös mäntyisiä pirttikalustoja.
Yrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 1988, kun isä Ilmari jäi eläkkeelle. Samassa yhteydessä yrityksen nimeksi tuli Pirtakka Veljekset Hälikkä Ay.
Pirtakka–tuotemerkillä valmistetaan nykyisin mäntyisiä makuuhuoneen ja oleskelutilojen kalustamiseen soveltuvia tuoteperheitä. Lisäksi tehdään alihankintatöitä muille huonekalutehtaille.
Kahden laajennuksen jälkeen lattiapinta-alaa on nyt 2500 m2 ja tehdasrakennuksessa työskentelee 14 henkeä, kun heitä parhaimmillaan on ollut melkein kaksinkertainen määrä.
Tuotannosta valtaosa menee kotimaahan, mutta vientiäkin on mm. Japaniin.
Teksti: Markku Hämäläinen
Pääkaupunkiseudulla pitkästä aikaa pidettävillä asuntomessuilla työ nähdään elämän keskeisenä alueena. Työajan joustavuus on kasvanut ja tulevaisuudessa mikä tahansa paikka voi olla työpaikka. Vapaa-ajan ja työajan lomittuminen on haaste myös asuntosuunnittelulle. Espoon asuntomessut Kauklahdessa tarjoaa kolmentoista hehtaarin alueella työntekoon sopivia ja muunneltavia tiloja. 37. asuntomessut ovat avoinna 14.7. – 13.8.2006 ja esillä on 236 asuntoa. Hartiapankkiomakotitalojen keskikoko on 165 neliötä. Huomion arvoista lienee se, että asunnot ovat parikymmentä neliötä pienempiä kuin viime vuoden asuntonäyttelyssä Oulussa. Modernia puurakentamista on esillä näyttävästi ja monessa kohteessa.
Mansardikattoisten vanhojen talojen kupeeseen rakennettu messualue on ollut vaativa tehtävä ja vasta aika näyttää miten siinä on onnistuttu. Vanhan kylämiljöön täydennysrakentaminen on ollut haaste myös kaavoittajalle, joka on halunnut luoda alueesta vanhan kaupunkirakenteen sisälle nivoutuvan vehreän pikkukaupungin. Saman ongelman parissa kamppailevat kaikki kasvukunnat Suomessa.
Yksi asia jää kyllä mietityttämään, miksi Suomessa pitää rakentaa niin pienille tonteille, ikäänkuin meitä suomalaisia olisi kymmeniä miljoonia, onko kunnallistekniikka todella niin kallista; sillä maatahan meillä on. Matalaa ja tiivistä rakentamista ehdotetaan aina siksi, että muka palvelut ovat lähellä, mutta mitkä palvelut saavuttavat kaikki asukkaat. Kauklahdessa asuva kollega kertoo, että perheessä on oltava kaksi autoa jos aikoo päästä palvelujen pariin tai harrastaa kodin ulkopuolella. Palvelujahan halutaan kehittää yhä suuremmalle väestöpohjalle ja niitä keskitetään yhä suurempiin yksiköihin. Kauklahti on siinä onnellisessa asemassa, että sinne pääsee sentään junalla ja autoliikenne puolestaan sujuu kehä kolmosta pitkin.
Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko kertoikin, että Espoo kasvaa nimenomaan Espoon keskuksen ja radan ympärillä.
Tässä numerossa lisäksi:
• Projecta Oy 60 vuotta
• Varipuu on puualan monitaituri
• Kuusi vuosikymmentä mittariin Vesa Moilasella
• Bioenergiasarja: Pellettilämpöjärjestelmä on kätevä ratkaisu
• Ongelmia suurtaajuusliimauksessa?
• Ammattina konemyyjä –sarjassa vuorossa Jartek Oy:n myyntipäällikkö Antti Tiittanen
• Muotoilu ja pintakäsittely vahvasti esillä Trä & Teknikissä
ym. alan asiaa
