|
 |
UUTISIA 8/2004
|
TAVATAAN LAHDESSA
Puuntyöstö 2004 –erikoismessut ovat tänä vuonna 13.-16.10. Lahden messukeskuksessa. Messut järjestää yhteistyössä Lahden Messut Oy ja Teknisen Kaupan Liitto ry:n puuntyöstökonejaosto. Messuilla on esillä kaikki mitä puusepän- ja rakennuspuusepänteollisuus tarvitsee tuotteiden valmistukseen; mm. koneet, helat, työkalut, materiaalit, pinnoitteet, kiinnitys-, pintakäsittely- ja pakkaustekniikka sekä alihankinta, ohjelmistot ja koulutus.
Kansainväliset Puuntyöstö-messut
Edelliset Puuntyöstö-messut järjestettiin syksyllä 2002. Messuilla vieraili reilut 10 000 kävijää, joiden joukossa oli kotimaisten kävijöiden lisäksi vieraita mm. Baltian maista, Venäjältä, Ruotsista, Ranskasta, Saksasta, Italiasta sekä Japanista. Messuvieraista peräti 95% ilmoitti messujen vastanneen heidän odotuksiaan joko erittäin hyvin tai hyvin.
Tänä vuonna messuosastoihin kuuluu myös keskittymiä, esim. Keski-Pohjanmaalta ja Itä-Savosta. Puuteollisuusyrittäjien yhteisosastolla on mukana useita alan yrittäjiä. Uusia näytteilleasettajia on mukana enemmän niin koti- kuin ulkomailtakin. Messujen ohjelmassa on myös alan seminaareja ja tietoiskuja.
Olemme messuilla osastolla 22 mukana. Tätä numeroa, kansainvälistä WIN Woodworking International- ja venäjänkielistä DBM –alan lehtiä jaetaan osastollamme messujen ajan.
Tervetuloa vaihtamaan alan kuulumisia!
Tavataan messuilla!
Jorma Laitinen
Puuntyöstö Woodworking 2004 -messujen virallinen messujulkaisu
FINE-PINE OY MAHTAVASSA KASVUVAUHDISSA
Liimalevynvalmistus on monitahoinen prosessi. Varpaisjärveläinen Fine-Pine Oy on tehnyt laadukasta mäntyliimalevyä kymmenen vuoden ajan asiakkaan tilaamien mittojen mukaan. Tähän saakka yrityksen vuosituotanto on ollut 5.000 kuutiometrin luokaa, mutta kesäkuussa valmistuneen uusinvestoinnin ansiosta tuotantomäärä ja liikevaihto kaksinkertaistuvat.
Kaikkinensa täydellä kapasiteetilla on mahdollisuus valmistaa 15.000 kuutiometriä liimalevyä, jolloin Fine-Pine kuuluu maamme kärkiviisikkoon mäntyliimalevynvalmistajissa. Tuohon tuotantomäärään tarvitaan noin 30.000 kuutiota sahatavaraa, ja suunnitelmien mukaan tuossa tuotantotasossa Fine-Pine on kolmen vuoden sisällä.
Fine-Pine Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja on Raimo Kainulainen, ja yritys on luokiteltu AAA-yritykseksi. Työntekijöitä 25 henkilöä ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Liimalevy menee Suomen suurimmille mäntyhuonekaluvalmistajille eli InCap Furniture Oy:lle ja Havukainen Oy:lle. Näiden lisäksi liimalevyä menee myös Lindell Componentsille. Nykyisillä laitteilla liimalevyä voidaan valmistaa aina kuuden millimetrin paksuudesta alkaen.
Sahatavara tulee Fine-Pinelle pääasiallisesti Stora Ensolta , UPM-Kymmeneltä ja Finn Forestilta vienti- ja puusepänkuivana. Osan raaka-aineesta yritys kuivaa viidellä kamarikuivaamolla.
- Teemme pitkiä sarjoja. Hinnat ovat menneet niin kireäksi, että on pystyttävä tekemään tehokkaasti pitkiä sarjoja, muuten ei pysy pelissä mukana. Liimalevyllä on paljon tuontia ja on olemassa tietyt markkinahinnat, jolla tavara menee kaupaksi. Jos siihen ei pysty, homma loppuu, toteaa toimitusjohtaja Raimo Kainulainen, jonka mukaan yrityksen uusissa tuotantotiloissa tehokkuus on viety äärimmilleen. Vain lajittelijat ja linjanhoitaja ovat työssään, muutoin kyseessä on täysin automaattinen linja.
- Sormenjäljet on karsittu mahdollisimman vähiin. Vanhaan puoleen verrattuna tehot ovat suurin piirtein kaksinkertaiset, kun ajatellaan työkustannuksia liimalevykuutiota kohden eli puolta vähemmillä työkustannuksilla kuutio liimalevyä nyt valmistuu.
- Automatisoinnin ansiosta hankalia ja kuluttavia työvaiheita jää pois. Kun 10 vuotta on tehty käsin hartiapankista, miehet alkavat kipeytyä. Työ on mielekkäämpää, kun ei tarvitse nostella ja pinkata levyjä käsipelillä.
TOOLTEKIN ERIKOISOSAAMINEN PITÄÄ
PUUSEPPIEN LAITTEET PUREVINA!
Mekaanisen puunjalostuksen ammattilaiset metsurista taidepuuseppään käyttävät apunaan metallin kovuutta työstäessään puuta tavoitteenaan haluttu koko tai muoto. Erimalliset metalliset terät ovat verrattomia ja korvaamattomia apulaisia puusepälle hänen työstäessään värkkipuusta tuotteitaan markkinoiden arvioitavaksi. Hyvin suunnitelluilla koneilla ja osaavalla terähuollolla hän uskaltaa luottaa valmiin tuotteen saavuttavan niin korkean markkina-arvon, että koko jalostusketju saa korvauksen vaativasta työstään. Hyvä terähuolto on puunjalostajalle enemmän tärkeä työkaveri kuin palveluksiaan kauppaava sivullinen. Jo vanhan ajan savotoilla olivat taitavat terittäjät porukan mieluisimpia työkavereita.
Lapualainen T:mi Tooltek markkinoi toimintansa ensimmäiset kymmenen vuotta puuntyöstön peruslaitteita, myös ATK:n avulla ohjattuja (CNC) työstäjiä. Liikkeen nykyistä toimenkuvaa tarkasteltaessa on oikein väittää yrityksen ensimmäisien vuosien olleen tehokasta oppimisaikaa tulevia haasteita varten. Vuosituhannen vaihteen tienoilla toimitusjohtaja Kari Kallioniemi kävi ammattilaisen silmällä tutkimassa monet alan messut ja löysi haluamansa kaltaiset päämiehet ,joiden kanssa hän uskalsi aloittaa nyt jo kohta viisi vuotta kestäneen yhteistyön.
Kallioniemen vaatimukset täytti parhaiten Euroopasta löytyvät tuotemerkit.
Vieraillessaan asiakkaansa luona Kari Kallioniemi selvittää tarkasti asiakaskorttiin kirjaten puunjalostaja-asiakkaansa terienkäytön luonteen. Kokemus on opettanut hänelle, että käyttöpaikat eivät ole veljiä keskenään vaan olosuhteet ovat niin erilaisia, että vaatimukset eroavat jyrkästikin toisistaan. Puulajit, ovat luonnonmateriaaleina erilaisia ja esim. mekaanisten jalostajien työstösuunnat ja leikkausten radikaalisuus vaihtelee ja muun muassa kuivaus ja puun korjuupaikka lisäävät erilaisuutta työstöteriin kohdistuvissa vaatimuksissa. Kun Kallioniemellä on tarkka selko käyttöolosuhteista hän pystyy useinkin esittämään asiakkaalleen ratkaisumallin, jossa hyödynnetään alan uusinta materiaalitietämystä.
VEISTOLLA TAKANA NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ
Mäntyharjulainen Koneveisto Rautio Oy vietti toimintansa neljän vuosikymmenen merkkipäivää elokuussa. Avoimien ovien päivän aikana kolmisensataa vierasta kävi tutustumassa yritykseen ja muun muassa katsastamassa parrunveistoa, jota alkuperäiset parrunveistäjät eli Raution veljekset tekijät 40 vuotta vanhalla koneella. Juhlapäivän ohjelmaan kuului myös illalla pidetty kutsuvierastilaisuus.
Kaikki alkoi egyptinparrusta, joita perinteisesti oli veistetty käsin piilukirveellä. Yhdessä isoisänsä kanssa Raution veljekset Esko, Kauko, Jouko ja Hannu aloittivat parrunveistokoneen suunnittelun. Vaikka idea oli olemassa, suunnittelutyö ei ollut helppoa. Veljesten konepaja tuhoutui täysin tulipalossa, mutta inspiraatio säilyi ja ongelmiin löydettiin ratkaisut. Vuonna 1964 valmistui ensimmäinen parrunveistokone. Egyptinparrun viejien ennakkoluulottomuus edesauttoi koneen tunnetuksi tekemistä ja parrunveistokoneen edut huomattiin
Koneveisto Rautio Oy perustettiin Mäntyharjulle vuonna 1964, ja Koneveiston halli rakennettiin kolme vuotta myöhemmin. Seuraavalla vuosikymmenellä Koneveisto Rautio veisti parruja koneellisesti kymmenellä parrunveistoasemalla. Koneveiston koneet veistivät lähes kaikki Egyptiin vietävät parrut; parhaimmillaan parruja vietiin lähes 300.000 m3 vuodessa. Egyptin poliittinen tilanne ja muuttuneet säännökset aiheuttivat aluksi parrunviennin vähenemisen ja myöhemmin romahduksen parrujen myynnissä 1970-luvun lopulla. Parrunviennin tyrehtyminen vaikutti merkittävästi Koneveiston toimintaan. Kuitenkin kokemus pienpuun käsittelystä johdatti veljekset Kaukon johdolla suunnittelemaan vastaavaan tuoteideaan perustuvaa sahakonetta. Sodan jälkeen istutetut taimikot tulivat harvennettaviksi, mikä lisäsi tarvetta pienpuuta työstävälle sahakoneelle.
Vuonna 1978 perustettiin Veisto-Rakenne Rautio Oy ja konepajaa laajennettiin. Ensimmäinen HewSaw R115-sahakoneen prototyyppi valmistui seuraavana vuonna. Koneella aloitettiin teollinen tuotanto omalla sahalaitoksella Mäntyharjulla, ja HewSaw-sahakoneella sahattu sahatavara alkoi tulla tunnetuksi. HewSaw herätti kiinnostusta suomalaisten sahalaitosten keskuudessa, ja ensimmäinen R115 myytiin Schaumanille Jyväskylään vuonna 1983. Kaksi vuotta myöhemmin ollut kahden sahakoneen toimitus Norjaan oli alku yrityksen kansainvälistymiselle.
Vuonna 2001 Konsernin viralliseksi nimeksi tuli Veisto Oy. Veisto Oy on emoyhtiö konsernissa, johon kuuluvat Koneveisto Rautio Oy ja Vakiometalli Suomessa, Veisto Sverige Ab Ruotsissa, HewSaw Machines Inc. Kanadassa, Veisto Sägemaschinen Vertrieb GmbH Saksassa ja HewSaw US Inc. Yhdysvalloissa. Veistolla on Tallinnassa konttori, joka hoitaa Baltian maita. Tytäryhtiöiden lisäksi agentteja on useissa teollisuusmaissa kuten Ranska, Chile, Argentiina, Uusi-Seelanti ja Australia. Veisto Groupissa työskentelee maailmanlaajuisesti parisataa henkilöä, joista 120 Mäntyharjulla.
Palvelua, osaamista ja valikoimaa
RTV-YHTYMÄ KASVAA JA LISÄÄ TOIMIPISTEITÄ SUOMESSA
RTV sai alkunsa kun Karl Lindblom osti yhtiökumppaninsa kanssa Riihimäen Tapetti ja Väri –nimisen liikkeen vuonna 1951. Yritys menestyi ja kasvoi vuosien myötä nykyiseen kokoonsa: liikevaihto 100 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa 500. Se on yksi Pohjoismaiden suurimmista yksityisessä omistuksessa olevista sisustus- ja värialan yrityksistä. RTV-Yhtymä Oy toimii 21 paikkakunnalla ja 24:ssä myyntipisteessä. Laajenemisesta kertoo Salon myymälän avaaminen syyskuussa.
RTV-Yhtymän yli 50-vuotinen taival poikkeaa suomalaisessa yritysmaailmassa ehkä eniten siinä, että se on edelleen perheyritys, vuodesta 1994 lähtien yksinomaan Lindblomin perheen omistuksessa. Yritys on kasvanut kaiken aikaa ja kehittänyt palveluaan määrätietoisesti vähittäis- ja tukkukaupassa. Yhtymään kuuluu Puijon Väri Oy, Forssan Tapetti ja Väri Oy, Sisustus-Special Oy ja lattianpäällysteurakointiin erikoistunut Mattotalo Wuorio Oy sekä useita kiinteistöyhtiöitä.
RTV tarjoaa kaikkien merkittävien kotimaisten valmistajien tuotteita heti varastosta toimitettaviksi. RTV-Yhtymän Kone- ja pintakäsittelyosaston osastopäällikkö Juha-Matti Ekholmin mukaan nopeat ja varmat toimitukset keskeisillä paikoilla olevista varastoista ovat heidän tapansa vastata kilpailuun.
Osasto on yli 30 vuotta kehittänyt yhteistyössä teollisuuden kanssa pintakäsittelyä siihen kuuluvine aineineen ja laitteineen sekä suojavälineineen. Kone- ja pintakäsittelyosasto on erikoisluonteensa mukaisesti hyvin itsenäinen yksikkö yhtymässä. Työntekijöitä on 16 ja useimpien työsuhteet ovat erittäin pitkiä. Pintakäsittelyaineiden tuotepäällikkö Pirjo Salo kertoo työskennelleensä 22 vuotta yhtiössä ja saaneensa oppinsa viime vuonna eläkkeelle lähteneeltä Aarno Nurmiselta, joka muuten palveli yhtiötä 42 vuotta.
Lue lisää lehdestä!
Lahden mittaovi oy
ASIAKASYSTÄVÄLLINEN KEITTIÖKALUSTEIDEN VALMISTAJA
Lahden mittaovi oy on Nastolassa toimiva vuonna 1985 perustettu, keittiökalusteiden ja muiden kiintokalusteiden sekä kalusteovien valmistukseen erikoistunut yritys. Yritys on perustettu viiden osakkaan voimin. Nykyisin toiminta tapahtuu kahden perheen yrityksenä. Nykyaikainen ja monipuolisiin töihin soveltuva konekanta antaa mahdollisuuden valmistaa itse koko oma mallisto. Markkinointi tapahtuu yksityisasiakkaille oman myymälän ja jälleenmyyjien kautta. Myynti rakennus- ja puusepänteollisuudelle ja vientiin tapahtuu suoraan tehtaalta. Viennin osuus, noin 20% tuotannosta, suuntautuu pääasiassa Venäjälle ja Ruotsiin, mutta vähäisessä määrin myös moniin muihin maihin, usein internetyhteyksien kautta tapahtuvien tiedustelujen kautta.
Yritys on perustettu Lahdessa. Toimitusjohtaja Aulis Teerimäki kertoi tiedustelleensa työkavereilta halukkuutta lähteä perustamaan yritystä. Viiden osakkaan voimin hanke toteutuikin. Nimeksi otettiin nykyinen nimi, Lahden mittaovi. Toiminta on tapahtunut kuitenkin alusta lähtien Nastolassa.
Asiakasystävällinen kalusteiden valmistaja
Yrityksen toiminta-ajatuksena on rakentaa koteihin hyvin toimivia, korkealaatuisia, elämistä ja asumista palvelevia kiintokalustejärjestelmiä asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Suurin osa myynnistä tapahtuu kuvastojen mallien mukaan esimerkiksi rakennusteollisuudelle. Yksityiset asiakkaat kotimaassa sekä ulkomailla haluavat usein erikoisuuksia ja erikoismittaisia kalusteita. Yrityksen perustamisen aikaan oli selkeä markkinarako erikoismittaisten kalusteovien valmistukselle. Teerimäen mukaan yrityksen nimessä oleva mittaovi on jäänne siltä ajalta. Tuotantoon otettiin kuitenkin alusta lähtien kalusteiden valmistus, mutta mittaoviajatus toimii edelleen. Ovimallisto käsittää noin 30 erilaista ovityyppiä
TUOTTEISTAVA PUURAKENTAMINEN
Puutalorakenteita teollisuuden laatutyönä
Antti Puranen, puualan yliopettaja, FL
Puunkäyttöä halutaan lisätä kaikkialla maailmassa. Pääsyinä tähän ovat ekologisen ajattelutavan sekä ympäristötietoisuuden lisääntyminen niin alan ammattilaisten kuin kuluttajienkin keskuudessa. Samalla ovat kasvaneet tuotteistamisen sekä paremman laadun ja rakenteiden terveellisyysvaatimukset. Puurakennusalan tuotteistamisella tarkoitetaan sitä, että jo suunnitteluvaiheessa niin arkkitehdit kuin rakennusinsinööritkin ajattelevat talon rakenneosina eli komponentteina. Tällaisia komponentteja voivat olla esimerkiksi talon kantavat kattorakenteet, talon runkojärjestelmän osat, parveke-elementit, kantavat ala- ja yläpohjarakenteet jne.
Keski-Euroopan maista Sveitsi, Saksa ja Itävalta ovat tuotteistavan puurakentamisen edelläkävijöitä. Reilun kymmenen vuoden aikana näissä maissa on kehittynyt suurisuuntaista puurakenneteollisuutta, jossa suoraan suunnittelutoimiston Cad-maailmasta ohjataan tieto teollisuuden koneille. Robotti ja CNC- koneet työstävät mm. järeitä liimapuuaihioita asennusvalmiiksi talon rakenteiksi. Rakenteiden mittasuhteet ja lujuusvaatimukset määräävät tarvitaanko niissä metalli- tai muita vahvistavia liitos- tai muita osia. Nämä hankitaan ennalta sovitun yritysverkoston kautta joustavasti ja oikeassa aikataulussa. Osat asennetaan paikoilleen lämpimissä ja laadukkaissa tehdasolosuhteissa.
Juttu jatkuu lehdessä!
NOSTIMET ANTAVAT LISÄMIELEKKYYTTÄ TYÖNTEKOON
Tampereelle vuonna 1995 perustettu Cimec Oy on ikkuna- ja lasiteollisuuden tuotantolinja- ja laitetoimittaja, jonka tuotteet ovat omaa suunnittelua ja valmistusta. Joidenkin tuotteiden valmistukseen yritys käyttää alihankintaverkostoa samalla teollisuusalueella sijaisevien ja yleensäkin Tampereen seudulla sijaitsevien yritysten välityksellä.
- Alkuvuosina ikkunateollisuus oli voimakkaasti kehityksessä, mutta viime vuosina ikkunateollisuuden investoinnit ovat olleet vähäisempiä. Samalla olemme kehittäneet lasinnostoa vastaamaan myös lasitehtaiden vaatimuksia. Alkujaan lasinnostimissa oli vain pystynosto ja lasin pyöritys, mutta sittemmin asiakkaiden tarpeisiin kehitettiin myös kääntötoiminto. Uusimmat nostolaiteet on kehitetty sellaiseksi, että tarvittaessa ohjauspaneeli pysyy koko ajan käyttäjään nähden samalla korkeudella, kone vain kiipeää. Näin hallintalaitteet ovat ergonomisesti hyvin esillä, kertoo Cimec Oy:n toimitusjohtaja Eero Lappalainen, jonka mukaan yrityksen tuotteet ovat hyvin modulaarisia ja standardisoituja tuotteita, joita voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti.
Cimec on aloittanut vientiponnistelut. Yritys sai apua viime keväänä TE-keskuksen kansainvälistymisprojektista ja Cimecin palvelukseen palkattiin avainhenkilöksi Kimmo Ikola. Hänen päätyönään on yrityksen kansainvälistäminen, viennin aloittaminen ja hoitaminen.
Yhtenä merkkipaaluna vientiponnisteluissa on syksyn suuri tapahtuma, Düsseldorfin lasimessut, jonne Cimec on varannut näyttelyosaston.
Kimmo Ikolan mukaan lähimarkkinoita on kesän aikana tutkittu ja kartoitettu.
- Kiinnostusta on selkeästi Suomen ulkopuolella, ja Suomessakin löytyy rakentamatonta tehdaslattiaa. Suomessa yleensäkin teollisuus menee vähän teknologian etujunassa eli ollaan hyvin innokkaita ottamaan uusia laitteita käyttöön. Työvoimakustannukset ja laatuvaatimukset ovat jo pitkään olleet kovia eli on pakko ollut saada tuotantolinjat sellaiseksi, että ihmiset pystyvät tekemään työtä pidempään. Ergonomia onkin yksi tärkeä asia tuotteissamme, kertoo Ikola, jonka mukaan varsinkin Baltian maissa ikkunapuolellakin on selkeää potentiaalia.
PUUTEOLLISUUSYRITTÄJÄT TUTUSTUMASSA NELJÄÄN VIROLAISYRITYKSEEN
Puuteollisuusyrittäjien Syyspäivät Virossa olivat menestys. 114 osanottajaa 70 jäsenyrityksestä osallistui kaksipäiväiselle retkelle Tallinnasta Pärnuun, Pärnusta Haapsaluun ja lopuksi Haapsalusta Tallinnaan.
Pärnun lähistöllä Kilingi Nömmessä tutustuttiin ensiksi Taritvo-huonekalutehtaaseen, jota johtaa suomalainen Hannu Törmälehto (kuva). Tehdas valmistaa mäntyhuonekaluja 35-40 hengen voimin. Koko tuotanto markkinoidaan Keski-Eurooppaan.
Haapsalussa vierailtiin Haapsalu Uksetehas –ovitehtaassa sekä Tuula ja Veikko Jauhijärven omistamassa GS Wood Trading’ssä. 160 henkeä työllistävää ovitehdasta esitteli Rene Serk. Merkittävä osa tehtaan tuotannosta viedään ulkomaille. Yritys perustettiin Viron itsenäistymisen aikoihin vuonna 1991.
GS Wood Trading on erikoistunut massiivipuisiin huonekalujen komponentteihin. Pääosa tuotannosta myydään Suomeen. Se aloitti toiminnan Haapsalussa neljä vuotta sitten.
Tallinnassa tutustuttiin Rekman-ikkunatehtaaseen, jossa Aivar Noun johdolla valmistetaan historiallisten saneerauskohteiden puuikkunoita ja –ovia. Yritys harjoittaa myös vientiä Brittein saarille. Tehtaassa on henkilökuntaa 60-70.
Syyspäivien ohjelmassa oli myös tapaaminen työnantaja- ja toimialajärjestö Eesti Puutööliiton kanssa. Sen puheenjohtaja August Kull esitteli huonekaluteollisuuden näkymiä Virossa.
Samassa tilaisuudessa Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiön johtaja Valdar Liive esitteli Viron talouselämää.
Mainittakoon, että järjestö- ja yritystason yhteistyö jatkuu Lahden Puuntyöstömessujen aikaan järjestettävässä tapaamisessa. Virosta saapuu Lahteen 10-15 yrityksen edustajat.
Tässä numerossa myös mm.:
- Pääministeri Matti Vanhanen: Venäjä ei ole uhka Suomen metsäsektorille
- Puheenjohtaj Pasi Vuohelainen: Messut suuri yhteinen ponnistus.
- Lahden Puuntyöstö Woodworking –messusivut
- Lahden Mukkulan Puulaakso
- Marron Woodin valikoimat ovat laajentuneet
- Uusi yhtälö Weinigilta
- Kiilto on kehityksen kärjessä
- Terätoimitus on nykyaikaistanut konekantansa
- Olsa siirtymässä uusiin ja laajentuneisiin toimitiloihin
- Pölyttömän työympäristön puolesta
- Aspensec on älyä ja turvallisuutta teollisuuteen
- Tuotemallitiedoista on monenlaista hyötyä käytännössä
- Woodnotes vie yli 50 maahan paperinarutuotteita
ym. ym. ym. ym.
