|
 |
UUTISIA 9/2004
|
P.O. Korhonen täytti 50 vuotta
MUOTOPURISTETEKNIIKAN EDELLÄKÄVIJÄ
Huonekalujen ja sisustusalan tarvikkeiden kaupasta syntynyt P.O. Korhonen täytti 50 vuotta lokakuussa. Martela-konserniin nykyisin kuuluva innovatiivisten puukalusteiden valmistaja syntyi oikeastaan Alvar Aallon kehotuksesta ja myi paitsi Aallon huonekaluja ja valaisimia myös muiden kuuluisien suunnittelijoiden tarve-esineitä. Myöhemmin Aallon huonekalujen teollinen valmistus siirtyi Littoisiin ja Raisiossa toimiva yhtiö markkinoi ja valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin. Yhtiötä vetää toimitusjohtaja Matti Eskola ja sillä on 74 työntekijää, viime vuoden liikevaihto oli 9,7 milj. euroa.
Lue lisää lehdestä!
LAMITUOTE PANOSTAA LAATUUN
Lamituote Ky on perustettu 1986. Tuolloin Petri Heiskanen armeijassa ollessaan perusti yrityksen. Nuoresta iästään huolimatta hänellä oli aikaisempaa kokemusta puusepänteollisuudesta, sillä isällä oli puusepänteollisuusyritys ja siellä hän oli lomien aikana työskennellyt erilaisissa tehtävissä hankkien kokemusta puualan yritystoiminnasta. Lisää yritysosaamista johtaja Heiskanen on hankkinut erilaisilla hallintoon ja kauppaan liittyvissä kouluissa. Vuonna 1986 kooltaan 300 m2 käsittänyt yritys on laajentunut niin, että tällä hetkellä käytössä on yhteensä 2500 m2 kolmessa eri rakennuksessa teollisuusalueella Kaavin kirkonkylässä. 18 vuodessa henkilökunnan määrä on lisääntynyt 2 henkilöstä nykyiseen 25 henkilöön. Työntekijöiden keski–ikä on vain 40 vuotta ja pysyvyys saman työnantajan palveluksessa on hyvä. Yritys on erikoistunut valmistamaan keittiökaappien komponentteja, erityisesti korkeapainelaminaattipintaisia tasoja ja ovia sekä keittiökaappien puisia ovia. Lisäksi tuotantoon kuuluu projektitoimituksia esim. laboratoriokalusteita sekä laivakalusteita. Viime vuonna saatettiin loppuun kuuden risteilylaivan kalustekomponenttitilaus. Yrityksellä on n. 200 yritysasiakasta eri puolella Suomea, vientiin menee vuotuisesta 2,2 milj. € tuotannosta n. 15 % mm Venäjälle, Viroon ja Saksaan. Yritys markkinoi tuotteita tuotemerkillä Menu COLLECTION.
Vastakohta ”Kiina-ilmiölle”?
JAPANILAINEN SAHA TUO TUULAHDUKSEN IDÄSTÄ POHJOIS-SUOMEEN
Samaan aikaan kun suomalaiset yritykset suunnittelevat tuotantonsa siirtämistä Kiinaan, japanilainen asuntotuotantoyhtiö Shinshowa Corporation on löytänyt Suomen. Haukiputaan Kellossa sahataan puuta japanilaisyhtiön Oy Shinshowa Finland Ltd:n omistamalla sahalla. Yhtiön toimitusjohtajana on japanilainen Akio Abe. Kolme vuotta Suomessa asunut Abe on pitkän linjan saha-ammattilainen, joka näkee Suomen mahdollisuudet kansainvälisessä puubisneksessä erinomaisina.
Ajelen syksyisenä pakkasaamuna autollani Seinäjoelta kohti Haukipudasta ja mietin, miksi japanilaisten kannattaa panostaa suomalaiseen sahateollisuuteen. Toimialaan, jonka näkymät juuri nyt eivät ole kovinkaan ruusuiset. En keksi vastausta. Ajatus japanilaisesta sahasta täällä pohjoisessa tuntuu erikoiselta.
Teollisuusalue lähellä Oulun rajaa kertoo jo paljon. Entinen Kellon Saha on saanut katolleen japanilaisen yritysnimen. Toimistorakennuksen ovella kävelee vastaa kaksi japanilaista herrasmiestä. Toimitusjohtaja Abe lähtee saattelemaan lentokentälle Japanista tullutta vierastaan. Jäämme juomaan kahvia yhdessä tehtaanjohtaja Mikko Salmelan kanssa.
Mikko Salmela kertoo Kellossa toimivan sahan tuotantokapasiteetin olevan 50 000 m? sahatavaraa vuodessa. Raaka-aineena käytetään sekä mänty- että kuusipuuta. Yritys työllistää 38 henkilöä ja sen liikevaihto on yhdeksän miljoonaa euroa. Sekä henkilöstömäärä että liikevaihto on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut. Salmelan mukaan jatkossa kasvuvauhti hiljenee noin 10% tasolle.
Toimitusjohtaja palaa lentokentältä ja istumme rupattelemaan kahvikupin ääreen Suomen ja Japanin kulttuurieroista. Kun kysyn, miksi saha Suomesta eikä esimerkiksi Kiinasta, Abe hymyilee leveästi ja sanoo sanan ”safety”. Suomi on turvallinen maa yrittää. Abella on kokemuksia mm. Filippiineiltä, missä ei koskaan voinut olla varma edes omasta turvallisuudestaan. Myös Suomen raaka-ainevarat ja ammattitaitoinen työvoima puolsivat Shinshowan maahan tuloa. Kolme vuotta Suomessa asunut toimitusjohtaja ei löydä täältä kovin paljon negatiivista sanottavaa.
Aben mielestä kokemukset Suomesta ovat hyvin positiivisia ja yhtiön odotukset Suomen toiminnoista ovat korkealla.
Konsernin sitoutumisastetta Suomeen kuvaa hyvin se, että yhtiön pääjohtaja on tulossa sahalle vierailemaan jutun tekoa seuraavana päivänä. Vierailuun on varauduttu laittamalla saha parhaaseen mahdolliseen edustuskuntoon.
PUUSEPÄNTAITO NÄKYVÄSTI ESILLÄ SEINÄJOEN SYYSKUISILLA HUONEKALUMESSUILLA!
Laaja, nelipäiväinen huonekalunäyttely Seinäjoella tarjosi kuluttajalle paitsi paljon nähtävää kalustealalta myös runsaasti puntaroitavaa. Etenkin kuluttajaosion aikana nähtiin näyttelyhallissa runsaasti hyväksyviä päännyökytyksiä. Aika usein vierailijat myös hymyillen hyväksyivät pohjalaisten puuseppien esittämät ylivertaiset argumentit puusepäntaidon ja perinteisen erikoisliikkeiden kautta tapahtuvan markkinoinnin puolesta.
Seinäjoen huonekalunäyttelyä silmäillessä - ja etenkin yleisön reaktioita seuratessa ei ollut vaikeata synnyttää ajatusta, jonka mukaan ns. klassinen huonekalumarkkinointi tulee lähivuosina vankistamaan reilusti asemaansa.
Nykyiset huonekalut ovat ominaisuuksiltaan ja laadultaan niin korkealla tasolla ,että ei ole tarvetta synnyttää asiakkaissa mitään erillisiä tunnekuohuja, joiden avulla asiakkaan auton takakonttiin voidaan paiskata pakettikaluste. Ei, vaan asiakas saadaan haluamaan hankkimaansa sillä perusteella, että hän on valmis viettämään niiden kanssa aikaansa kotonaan. Huonekaluasiakas ei tule vakuuttuneeksi päätöksestään muuten kuin saadessaan katsella ja kosketella valmiita esineitä. Ajatuksen tueksi käy vaikkapa tilanne Ikean kotimaassa: Ruotsissa oivallettiin asianlaita hyvissä ajoin ja laitettiin kunnon patruunat piippuun sikäläisen asiakkaan hoitamiseksi ja ruotsalaiset saavat pitkälle tulevaisuuteen riittäviä järkisyitä hankkia kalusteensa perinteisellä tavalla markkinoituina.
Seinäjoen huonekalumessut olivat kokonaisuutena erinomainen pohjalainen työnäyte puujalosteiden markkinoinnista.
Kävijämäärä oli lähellä budjetoitua - paljolti sunnuntaiksi osuneen aurinkoisen syyspäivän ansiosta. Vierailija sai hyvän kuvan tämän päivän huoneiden kalustuksista.
PUUALAN KILPAILIJAT VALITTU WORLD SKILLS 2005 HELSINKI-TAPAHTUMAAN
Alkuotsikossa mainittu World Skills -tapahtuma tarkoittaa nuorten ammattitaidon MM-kisoja, jonka ajankohtaa on vuoden 2005 toukokuussa Helsingissä.
Päijät-Hämeen koulutuskonserniin kuuluva koulutuskeskus Salpaus on usean oppilaitoksen voimin kisajärjestelyissä mukana. Lahden käsi- ja taideteollisuus oppilaitos vastaa puualan ja kultaseppäalan kilpailujärjestelyistä. Lisäksi oppilaitos on yksi monista huippuvalmennusyksiköistä, jotka omilla alueillaan vastaavat valmennuksesta nuorten Taitaja SM-kilpailuihin sekä ammattitaidon MM-kilpailuihin. Puualan valmennettavina ovat huonekalupuuseppä ja rakennuspuuseppä lajeihin osallistuvat. Oppilaitoksen syyslomaviikolle oli järjestetty valmennettaville puuosaston tiloissa ammattitutkinto (kisällin tutkinto), jonka pääteemaksi valittiin kilpailijat Helsingin kilpailuun.
Valmennusryhmä on koottu viime vuoden puolella. Suurin osa kymmenestä osallistujasta on osallistunut joskus Taitajakilpailuun ja suorittanut puusepän perustutkinnon. Valmennus suuntautui ammattitutkinnon suorittamiseen, mutta samalla suunnattiin pääasiaan, MM-kilpailuun valmentautumiseen. Molempiin lajeihin osanottajat valmennettiin saman ohjelman mukaan.
SEINÄJOEN RAKENNUSTARVIKE JA LUKKO JUHLI TYÖN MERKEISSÄ
Suomen Helasto konserniin kuuluva Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko on toimittanut rakennusteollisuudelle lukkoja, heloja sekä muita ovi- ja ikkunatarvikkeita vuodesta 1974 lähtien. 30-vuotisjuhlia vietettiin työn merkeissä kokonainen viikko marraskuun alussa. Kahden pohjalaisyrittäjän 70-luvulla käynnistämä toiminta on laajentunut yhdeksi valtakunnan merkittävimmistä lukitusalan yrityksistä. Rakennustarvike ja Lukon palkkalistoilla on tänään runsaat 30 työntekijää ja sen liikevaihto oli viime vuonna 8,3 miljoonaa euroa.
Helaston omistuksessa
Vuonna 1985 Suomen Helasto tuli yhtiön omistajaksi ja siitä alkoi nousu maan kärkikaartiin omalla toimialalla. Suomen Helasto listautui pörssiin vuonna 1992 ja sen liikevaihto oli viime vuonna lähes 25 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 45,6%. Helasto toimii 12 paikkakunnalla ja henkilökuntaa yrityksellä on 154 sekä asiakkaita 5000. Suomen Helasto toimii kolmella liiketoiminta-alueella; lukitus- ja turvallisuustoiminnot, helayhtiöt ja kiinnitintoiminnot. Yhtiön toimitusjohtajana on Mauno Koskenkorva ja hallituksen kuuluvat hänen lisäkseen puheenjohtaja Matti Koskenkorva ja Hannu Kankkunen. Hallituksen jäsenet omistavat neljänneksen Helaston osakkeista.
Helasto konserniin kuuluvat lukitus ja turvallisuusyritykset; Lukkoexpert Security Oy Helsingissä, Lukko-Kari Oy Turussa, Lukkomies Oy Jyväskylässä, Satakunnan Lukkoasennus Oy Porissa, Suomen Lukkosystems Oy Espoossa, Suomen Turvasystems Oy Oulussa, Alajärven Lukkoala,Vantaan Lukko Oy, helayhtiöt; Seinäjoen Rakennustarvike ja Lukko Oy, ja Suomen Helakeskus Oy Seinäjoella sekä kiinnitinyhtiöt Helsingin Laaturuuvi Oy, Porin Pultti Oy ja Ruuvipojat Oy Tampereella.
Juttu jatkuu lehdessä…
Kallis öljy nopeuttaa siirtymistä kotimaiseen raaka-aineeseen
PUU ENERGIAN LÄHTEENÄ
Sitä mukaa kun öljyn, kivihiilen ja turpeen hinta nousee niin puun käyttö energiana lisääntyy. Puun käytön edistämisellä on pelkkiä hyviä puolia: se työllistää, edistää nuorten metsien harvennuksia ja on uusiutuva energian lähde, joka alentaa hiilidioksidipäästöjä. Jo yli 400 laitosta käyttää metsähaketta energiantuotantoon ja lisää rakennetaan.
Silti me suomalaiset emme yllä samaan määrään puun energiakäytössä kuin esim. ruotsalaiset. Mutta varmasti tulevaisuudessa yhä useampi omakotitalo lämpiää pelleteillä ja apuna käytetään klapeilla lämpiäviä takkoja. Puuenergia ry:n toiminnanjohtaja Tage Fredriksson ehdottaakin, että koivuklapeille pitää tehdä brändi, jolla niitä markkinoidaan. Hän on nähnyt miten muiden polttoaineiden hintapiikit vaikuttavat vain noin puoli vuotta ihmisten muistissa. Jos öljyn hinta laskee kotimaisen energian hyväksi ei enää tehdäkään paljon työtä.
Toivottavasti kotimaisen energian käyttö lisääntyy tulevinakin vuosina, vaikka Puuenergian teknologiaohjelma päättyi viime vuonna. Joskushan näyttää tapahtuvan niin, että kun ohjelma on tehty ja ohi, tulee ikään kuin tunne että kaikki muuttuu itsestään. Tekesin loppuraportissa sanotaan, että aikaisemmin metsähakkeen käyttöä rajoittivat lähinnä korkeat tuotantokustannukset, toimitusorganisaatioitten puute sekä tuotteen laadun ennalta arvaamaton vaihtelu. Nyt kun moni asia on tunnistettu sekä luotu uudet toimintamallit ja saatu kokemuksia toimivista ratkaisuista niitä pitää hyödyntää markkinoimalla ne eteenpäin. Tässä ketjussa ovat olleet mukana niin monet tahot ja on luotu uutta teknologiaa ja osaamista, että vientiin on kaikki edellytykset.
Lisäksi kerromme mm. seuraavista aiheista:
- Laaja kuvareportaasi Lahden Puuntyöstö-messuilta lokakuussa
- Ruotsin puutuoteteollisuuden etujärjestöt yhdistyivät
- Helaspesialisti muutti toimipaikkaa
- Puuseppämestarit runon ja rajan maisemissa
- FinnBuild-messut pidettiin Helsingin messukeskuksessa
- Puusepänalan yritysvieraita Kiinasta
- Bioenergiasarjassamme: Energiaraha, virtaako se sisään vai ulos
ym. ym. ym.
