|
 |
UUTISIA 9/2005
|
Punavuoren Puuhevonen
Yhteistyö hyvien suunnittelijoiden kanssa tuo tulosta
Kymmenen vuotta toimineen puusepänverstas Punavuoren Puuhevonen Oy:n tekemiä kalusteita ja kokonaisuuksia on varmasti nähnyt jokainen, sillä esimerkiksi Yleisradion tv-uutisstudion ja urheilutoimituksen pöydät ja laitetelineet ovat yrityksen tekemiä. Helsinki-Vantaan lentoaseman
e-service bar on myös yrityksen toteuttama.
Verstas aloitti toimintansa Punavuoressa, mutta kasvoi nopeasti ja toimii nyt Helsingissä Pitäjänmäellä ja työllistää yhdeksän henkilöä. Saksofonia soittava yrityksen toinen perustaja Sakari Paananen on oiva esimerkki myös ammatinvaihtajasta, hän siirtyi systeeminsuunnittelusta puusepän alalle opiskeltuaan Vihdissä itselleen uuden ammatin.
- Lähdin lamavuosien aikaan varmasta työpaikasta, hankin itselleni puusepän koulutuksen ja perustin yrityksen. Yrityksen nimellä Punavuoren Puuhevonen haluttiin erottautua muista alan yrityksistä. Yrittäminen tarkoittaa epävarmuuden sietämistä. Entisestä ammatista on se hyvä puoli, että ongelmaratkaisusta on kokemusta, sillä sitä tässä työssä tarvitaan.
- Katunut en ole todellakaan, enkä haikaile entisen perään. Minulla on kaupallinen koulutus pohjana ja kaikki osaaminen on ollut avuksi. Asiakokonaisuuksien hallinta ja niiden purkaminen osiin on tässäkin työssä avuksi, kertoo Sakari Paananen.
Torkon perheyritys Raisiosta
Awutek Oy on toimittanut laitteita ja palveluja puualan yrityksille pian 30 vuotta
Toimitusjohtaja ja perheyrityksen vetäjä Erik Torkko tuntee puualan kuin omat taskunsa. Yhdessä vaimonsa Iriksen kanssa perustama, puuntyöstökoneita ja palveluja alan yrityksille toimittava Awutek Oy on pysynyt pystyssä tyynet ja myrskyt. Maskussa vuonna 1976 käynnistynyt yritys on tänään yksi valtakunnan merkittävimmistä alan toimijoista. Torkoilla on yritykselleen myös jatkaja omasta perheestä. Mika Torkko vastaa Awutekin markkinoinnista ja huolinnasta. Erik Torkko valittiin syksyllä myös Teknisen Kaupan Liiton puuntyöstökonejaoston puheenjohtajaksi. Seitsemän suurimman puuntyöstökoneita maahantuovan ja markkinoivan suomalaisyrityksen edunvalvojan mittavin projekti on kahden vuoden välein pidettävät Lahden Puuntyöstömessut. Messujen järjestelyt hoituvat yhteistyössä Lahden Messujen kanssa.
Teknisen Kaupan Liiton puuntyöstökonejaoston puheenjohtajuus on kiertävä posti ja nyt oli Erik Torkon vuoro astua ruoriin. Järjestön tehtävänä on ajaa sekä asiakkaiden että alan toimijoiden etuja.
Jaoston toimenkuvaan kuuluu myös alan ajankohtaisten asioiden ruotiminen. Mikä on puualan markkinatilanne ja miten edistyvät investoinnit? Yhdistyksessä kannetaan huolta myös koko valtakunnan talouselämän tilasta.
Vaaran Aihkitalot rakentaa massiivihirrestä
Ravintola Ranskaan tervolalaisesta aihkihirrestä
Aihki on saamenkieltä ja tarkoittaa elävää, järeää, vanhaa mäntyä. Aihkimänty on kasvanut hitaasti Lapin metsässä ja on siksi erittäin tiukkasyistä. Aihkihirsi on raaka-aineena Tervolassa tehtäville Vaaran Aihkitaloille. Vuonna 1984 perustettu yritys valmistaa mittatilaustyönä massiivihirrestä eri kokoisia hirsitaloja. Yrityksen liikevaihto on 1,5 miljoonaa euroa ja se työllistää 10 henkilöä. Vuosittain verstaalta lähtee 20-30 hirsikehikkoa eri puolille maata ja jonkin verran myös vientiin.
Vuonna 1984 Matti Vaara osti isältään sekä hirsitalotehtaan että kotitilan. Vaaran Aihkitalot on nyt kokonaisuudessaan Matin omistuksessa. Kotitilan maille rakentui myöhemmin perheen hirsinen koti. Hirsitalot valmistuvat 600 neliön tuotantotiloissa serkusten sahan vieressä. Matti Vaaran mukaan yrityksen toimintaideana on tehdä mittatilaustyönä aihkihirrestä erikokoisia hirsirakennuksia.
Tervolan tehtaalla kuluu vuodessa 3 000 m³ mäntytukkia. Raaka-aine hankitaan pääosin Lapista noin 200-300 kilometrin säteeltä Tervolasta. Rakentamiseen käytettävät massiivihirret ovat paksuudeltaan joko 220 mm tai 145 mm. Tukin latvaläpimitan tulee olla halkaisijaltaan vähintään 33 senttiä. Tämä tekee aihkihirrestä arvokkaan ja jopa harvinaisen luonnontuotteen.
Puutiimissä hiotaan yhteistyötä
Puolensataa Savonlinnan seudun puunjalostusyritystä on muodostanut Puutiimin, joka kehittää toimintaansa yhteistyössä Savonlinnan seudun yrityspalveluiden kanssa. Yrityspalvelut tukee Puutiimin sisäisen jatkojalostusverkoston kehittymistä, asiakaslähtöisten yrityshankkeiden eteenpäin menemistä, vientitavoitteiden saavuttamisessa ja palvelukonseptin luomisessa.
Savonlinnan seudun yrityspalveluiden mekaanisen puunjalostuksen toimialavastaava Pertti Lassi kertoo Puutiimiä kasatun puolisen vuotta. Konkreettisena tuloksena on internetissä osoitteessa www.savonlinnaseutu.fi/yrityspalvelut Puutiimin yritysten yhteystiedot kone- ja henkilöstöresursseineen ja palvelutarjontoineen.
– Ajatuksena on ollut myös se, että joku, joka tarvitsee esim. CNC- koneistusta, löytää tästä osoitteesta kaikki seutukunnan yritykset, joissa on CNC - koneet. Perusideana onkin luoda yritysten välinen valmistusverkko, Pertti Lassi toteaa.
Yritysasiamies Riku Jalosen mielestä Puutiimin yritysten esiintyminen verkkopalvelussa on monille yrityksille ensimmäinen askel internetiin.
Junnikkala Oy:n höyläämö vihittiin
Puu jalostetaan loppuun asti omissa tuotantolaitoksissa
Junnikkalan Saha laajeni muutama vuosi sitten konserniksi nimeltään Junnikkala Oy. Konserni pitää sisällään kolme eri tuotantolaitosta; Junnikkalan sahan, tytäryhtiö Juneropt Oy:n sormijatkojalostuslaitoksen ja uusimpana jatkojalostuslaitoksen, joka vihittiin käyttöön syyskuun lopulla. Junnikkala Oy on tänään yksi maailman moderneimmista mekaanisen puunjalostusteollisuuden laitoksista ja se työllistää Kalajoella lähes sata työntekijää. Konsernin liikevaihto on 35 miljoonaa euroa.
Ei aavistanut kalajokelainen yrittäjä Hiski Junnikkala vuosisadan alussa rakentaessaan vesisahoja ja myllyjä Kalajokilaaksoon, että toiminta kasvaisi sadassa vuodessa nykyisiin mittasuhteisiin. Hän rakensi Kalajoen rannalle myös oman myllyn, jonka yhteydessä oli vesisaha. Tästä alkoi Junnikkalan suvun puunjalostus. Nykyisellä paikallaan Junnikkalan Saha on ollut 1960-luvun alusta lähtien, jolloin Hiskin pojanpoika Ismo Junnikkala rakensi paikalle yksiraamisen sahalaitoksen. Hän oli sitä ennen ehtinyt aloittaa sahaamisen tapaturmaisesti kuolleen isänsä Aarne Junnikkalan ostamalla sirkkelisahalla. Myöhemmin mukaan tulivat Heikki ja Ilpo Junnikkala. Nyt peräsimessä on jo neljäs sukupolvi Junnikkaloita.
Vuonna 1979 Junnikkalan Sahan tuhosi raju tulipalo, mutta jo samana vuonna käynnistyi toiminta uusissa tiloissa. Vuonna 1987 toiminta laajeni sahauksen lisäksi myös höyläykseen. Uusi höyläämö käynnisti kehityksen, joka teki Junnikkalasta pitkälle puuta jalostavan tuotantolaitoksen. Seitsemän vuotta sitten koko sahauslinja sai uuden ilmeen. Uusi linja mahdollisti entistäkin tehokkaamman ja joustavamman puun jatkokäsittelyn. Vuonna 1999 perustettu tytäryhtiö Juneropt Oy keskittyy puun jatkojalostamiseen. Sen päätoimialoja ovat optimoidut, sormijatketut ja höylätyt puutuotteet talonrakennus- ja puusepänteollisuuden tarpeisiin.
Prowoodilta toimilaitteet puunjalostusteollisuudelle
Prowood Oy on vuonna 1989 perustettu yritys, jonka päätoimialana on koneiden ja laitteiden suunnittelu erityisesti puunjalostusteollisuudelle. Yritys toimittaa tuotteet asiakkaille ”avaimet käteen” -periaatteella huolehtien laitteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja paikalleen asennuksesta. Luonnollisesti Prowood Oy:ltä saa myös ainoastaan suunnitteluapua.
Yrityksen toimitusjohtaja Juha Karjola lähti puualalle muutettuaan Mikkeliin vuonna 1990 Synerplan Oy:n palvelukseen. Aiemmin hän oli työskennellyt Nastolassa ja Lahdessa tehden suunnitelmia automaattilevylinjoille. Karjola teki aluksi parin vuoden ajan suunnittelua ja pienempiä toimituksia omalla toiminimellään. Vuonna 1995 yritys siirtyi nykyiselle omistajalleen.
Prowood Oy toimittaa sahakoneita lukuun ottamatta likimain kaikkia sahatavaran käsittelyyn liittyviä laitteita. Näitä ovat esimerkiksi tukkilajittelulinjat tukkipöytineen, annostimet, sahaansyöttölaitteet, kasettikuljettimet, varastointilaitteet, ladontalaitteet, puru- ja hakekuljettimet sekä valmispaketin paloittelut. Alihankintapaja ostaa materiaalin, valmistaa ja kasaa laitteet. Prowood ostaa kaikki komponentit ja asentaa linjat asennusporukoiden kanssa ja huolehtii asennusvalvonnasta. Toimitukset ovat joko sähköineen tai ilman sähköä, jos asiakas haluaa itse hoitaa sähköistyksen ja logiikan. Laitteiden valmistuksessa käytetään useita pajoja, esimerkiksi Varkaudessa, Mikkelissä, Kouvolassa ja Heinolassa.
”Alexandra”, suuri purjelaiva
Jahti Alexandra on 120 vuotta vanhan esikuvan mukaan rakennettu puinen purjevene. Samanlaisilla aluksilla kuljetettiin aikoinaan mm. halkoja, paperipuuta, tiiliä sekä hiekkaa Suomenlahdella.
!980-luvun puolivälissä Ahvenanmaalla rakennettiin kaljaasi Albanus vanhojen piirustusten pohjalta. Tuolloin Porvoossa syntyi ajatus vastaavanlaisesta projektista.14.12.1996 käynnistettiin hanke, jonka tuloksena vuonna 2002 kesällä laskettiin veteen 23 metriä pitkä jaala. Projekti oli varsinainen rohkeuden ja ennakkoluulottomuuden näyte. Perustamiskokouksen jälkeen saatiin kaikkiaan 200 henkilöä, jotka olivat valmiit antamaan oman panoksensa mittavaan rakennustyöhön.
Kustannusarvio pelkkien tarvikkeiden osalta oli 3 milj. mk . Työtuntien rahallista arvoa ei edes rohjettu etukäteen laskea. Työhön on käytetty palkattomia tunteja n. 20 000 ja lisäksi työssä on palkattuna ollut muutamia miehiä kesien aikana.
Laivan rakentamista ovat kustantaneet useat sponsorit, onpa hankkeeseen saatu myös EU:n tukea.
Laivan valmistumisen vaiheista on tehty kirja ja myös Internetistä löytyy asiaan liittyvää tietoa esim. hakemalla nimellä Alexandra.
Lehdessä myös mm.:
• Weinigin InTech –konenäyttelyssä myyntiennätys
• M-Erikoiskaluste kalustaa myös laboratoriot
• Puusepänteollisuudessa elpymistä kevään notkahduksen jälkeen
• Vaasan Kuljetuskanavat sertifioitiin
• Myllymäet: Perheyrityksessä uskotaan huonekaluteollisuuden tulevaisuuteen
• Kiinan suurin huonekalujen valmistaja
• Uutisia Tanskasta
• Mepla-Alfit toi markkinoille Soft-Close –tuoteperheen
• Olsa vietti uusien toimitilojensa avajaisia
• Viikki sai ekokirkon
• TeamexTime –ohjelmisto lisää yrityksen luotettavuutta
• Nakkilan Konepaja panostaa biopolttoaineilla toimiviin kattilalaitoksiin
ym. ym. ym. ym. ym. ym. ym.
